Kemira Oyj:n tilinpäätöstiedote 2009: Liikevoitto yli

Kemira Oyj
Pörssitiedote
9.2.2010 klo 8.30

Vuosi 2009:

* Liikevaihto vuonna 2009 oli 2 500,1 milj. euroa (2008: 2 832,7 milj. euroa).
Jatkavien liiketoimintojen liikevaihto laski 7 %. Kysyntä heikkeni useissa
asiakasteollisuuksissa.
* Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 32 % ja oli 175,0 milj. euroa
(132,6). Raportoitu liikevoitto nousi 113 % 157,4 milj. euroon (74,0).
* Investointien jälkeinen rahavirta kasvoi merkittävästi ja oli 202,2 milj.
euroa (2,7). Vahvan rahavirran ja vuoden lopulla järjestetyn osakeannin
ansiosta tase vahvistui ja velkaantuneisuus laski 53 %:iin (31.12.2008: 107
%).
* Tulos/osake oli 0,61 euroa (-0,01).
* Hallitus ehdottaa 86 % Tikkurilan osakkeista jaettavaksi osinkoina Kemiran
osakkeenomistajille. Tikkurilan osakkeiden listaamisen Nasdaq OMX Helsinki
Oy:hyn odotetaan tapahtuvan maaliskuussa 2010 (ks. s. 18, Osinko). Lisäksi
hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan päättämään
enintään 0,27 euron käteisosingosta (0,25). Ehdotuksen mukaan valtuutus on
voimassa 31.5.2010 saakka.
* Vuonna 2010 Kemira arvioi kysynnän kehittyvän myönteisesti yleisen
taloudellisen tilanteen vahvistuessa, tosin kysynnän kehitykseen liittyy
edelleen epävarmuutta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Kemiran liikevoiton
ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan kasvavan viime vuoden vastaavasta
ajankohdasta.

Neljäs vuosineljännes:

* Liikevaihto loka-joulukuussa 2009 oli 594,7 milj. euroa (loka-joulukuu
2008: 627,6 milj. euroa).
* Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 138 % ja oli 27,8 milj. euroa
(11,7).
* Investointien jälkeinen rahavirta oli 26,9 milj. euroa (-63,0).
* Tulos/osake oli 0,06 euroa (-0,52).

Toimitusjohtaja Harri Kerminen:

"Kemiran vuosi 2009 oli erittäin hyvä ottaen huomioon maailmantalouden
heikentymisen. Vaikka markkinatilanne oli haasteellinen ja kysyntä laski useissa
asiakasteollisuuksissa, Kemiran liikevaihdon lasku oli maltillinen.

Kemiran kaikki segmentit tekivät viime vuonna vahvan rahavirran ja paransivat
operatiivista kannattavuuttaan. Kemiran liikevoitto nousi 113 %. Tulosta
nostivat tehostamistoimet, alemmat kustannukset ja korkeammat myyntihinnat
erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Erittäin vahva rahavirta ja hyvin
onnistunut osakeanti laskivat Kemiran velkaantuneisuuden 107 %:sta 53 %:iin,
mikä on selvästi Kemiran 40-80 % tavoitetasolla.

Tikkurilan ja muun Kemiran hyvä tulos vuonna 2009 sekä myönteiset
markkinanäkymät ovat perusteena sille, että Kemiran hallitus esittää
yhtiökokoukselle 86 % Tikkurilan osakkeista jaettavaksi osinkoina Kemiran
osakkeenomistajille. Tikkurilan eriyttäminen tekee Kemirasta entistäkin
fokusoidumman vesikemian yhtiön.

Veteen keskittyvän strategiamme vieminen käytäntöön on edennyt erinomaisesti.
Aiemmin varsin pirstaloitunut yhtiö on hyvää vauhtia muuttumassa yhtenäiseksi
Kemiraksi, jonka keskipisteessä on vesiosaamisemme täysi hyödyntäminen. Lisäksi
olemme tehostaneet toimintaamme. Vuonna 2008 aloitetut kiinteiden kustannusten
säästöt ovat toteutuneet suunniteltua nopeammin ja saadaan päätökseen tämän
vuoden loppuun mennessä, tase on vahvistunut ja Tikkurila eriytetään. Tämä
kaikki antaa meille vahvan pohjan siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli kannattavaan
kasvuun."
Avainluvut

+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Milj. euroa |10-12/2009|10-12/2008|1-12/2009|1-12/2008|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Liikevaihto | 594,7| 627,6| 2 500,1| 2 832,7|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Käyttökate | 38,4| 2,1| 273,7| 243,3|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Käyttökate, % | 6,5| 0,3| 10,9| 8,6|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Liikevoitto ilman kertaluonteisia | 27,8| 11,7| 175,0| 132,6|
|eriä | | | | |
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Liikevoitto | 12,6| -68,1| 157,4| 74,0|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Liikevoitto ilman kertaluonteisia | 4,7| 1,9| 7,0| 4,7|
|eriä, % | | | | |
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Liikevoitto, % | 2,1| -10,9| 6,3| 2,6|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Rahoitustuotot ja kulut | -12,1| -23,7| -49,8| -69,5|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Voitto ennen veroja | 1,3| -94,5| 102,9| 1,8|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Tilikauden voitto | 9,3| -68,5| 85,5| 1,8|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Tulos/osake, e | 0,06| -0,52| 0,61| -0,01|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Sidottu pääoma* | 1 963,3| 2 062,8| 1 963,3| 2 062,8|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Sidotun pääoman tuotto, %* | 7,8| 3,5| 7,8| 3,5|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Rahavirta investointien jälkeen | 27,1| -63,0| 202,2| 2,7|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Omavaraisuus, % kauden lopussa | 45| 34| 45| 34|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Velkaantuneisuus, % kauden lopussa | 53| 107| 53| 107|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Henkilöstö kauden lopussa | 8 493| 9 405| 8 493| 9 405|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+

*12 kuukauden liukuva keskiarvo

Tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osoitteessa www.kemira.fi
<http://www.kemira.fi/> > Sijoittajat > Taloustieto. Osakeannista johtuen
historialliset osakekohtaiset tunnusluvut on oikaistu seuraavalla kaavalla:
keskimääräinen osakemäärä x 1,1

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja toimittajille:

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja toimittajille järjestetään tänään 9.2.2010
klo 10.30 Kemiran pääkonttorissa osoitteessa Porkkalankatu 3, Helsinki.
Tilaisuus on suomenkielinen. Osavuosikatsauksen esittelee toimitusjohtaja Harri
Kerminen. Tilaisuudessa on mukana myös Tikkurila Oy:n toimitusjohtaja Erkki
Järvinen. Esityskalvot ovat saatavilla osoitteessa www.kemira.fi
<http://www.kemira.fi/> klo 10.30.

Englanninkielinen puhelinkonferenssi alkaa klo 13.00. Puhelinkonferenssiin voi
osallistua soittamalla 10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon +44 (0)20
7162 0025, tunnus 856502. Esitysmateriaali on saatavilla Kemiran sivuilla
www.kemira.fi <http://www.kemira.fi/>. Tallenne puhelinkonferenssista on
kuunneltavissa Kemiran sivuilla myöhemmin tänään.

Kemira Oyj:n yhtiökokous pidetään tiistaina 16.3.2010 klo 13.00 alkaen Marina
Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6, Helsinki. Kemira Oyj julkaisee
tammi-maaliskuun osavuosikatsauksen torstaina 29.4.2010 klo 8.30.

Lisätietoja:

CFO Jyrki Mäki-Kala
Puh. +358 10 86 21589

Sijoittajasuhdepäällikkö Päivi Antola
Puh. +358 10 86 21140

Kemira on kansainvälinen kemian yhtiö, jonka liikevaihto on 2,5 miljardia euroa.
Sen keskeisiä asiakkaita ovat runsaasti vettä kuluttavat teollisuudenalat.
Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisätään
asiakkaiden energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta. Kemiran visiona on olla
johtava vesikemian yhtiö. Kemiran maaliliiketoiminnasta vastaavan Tikkurilan
tavoitteena on olla markkinajohtaja kauppa- ja rakennusmaaleissa sekä tietyissä
puu- ja metalliteollisuusmaaleissa valituilla markkinoilla.

www.kemira.fi <http://www.kemira.fi/>

Kesäkuussa 2008 julkistetun uuden strategian myötä Kemiran liiketoimintarakenne
muuttui. Taloudellinen raportointi uuden rakenteen mukaan aloitettiin vuoden
2009 alusta. Kemiran raportoitavat segmentit ovat Paper, Municipal & Industrial
(aikaisemmin "Water"), Oil & Mining, Tikkurila ja Muut. Muut-segmentti muodostuu
erikoiskemikaaleista kuten orgaanisista suoloista ja hapoista sekä niistä
konsernin kustannuksista, joita ei ole veloitettu segmenteiltä (osa tutkimus- ja
tuotekehityskustannuksista ja konsernikeskuksen kustannukset).

Taloudellinen tulos, loka-joulukuu 2009

Kemira-konsernin liikevaihto laski 5 % loka-joulukuussa 2009 verrattuna vuoden
2008 vastaavaan kauteen kysynnän heikennyttyä useissa asiakasteollisuuksissa.
Loka-joulukuun 2009 liikevaihto oli 594,7 milj. euroa (loka-joulukuu
2008: 627,6 milj. euroa). Yritysostot kasvattivat liikevaihtoa noin 12 milj.
euroa. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa noin 25 milj. euroa.

+------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Liikevaihto, milj. euroa|10-12/2009|10-12/2008|1-12/2009|1-12/2008|
+------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Paper | 229,6| 246,8| 906,4| 1 003,3|
+------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Municipal & Industrial | 140,6| 147,0| 607,5| 583,7|
+------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Oil & Mining | 69,4| 66,6| 235,0| 275,4|
+------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Tikkurila | 98,5| 103,5| 530,2| 648,1|
+------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Muut* | 77,8| 81,9| 300,4| 414,8|
+------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Eliminoinnit | -21,2| -18,2| -79,4| -92,6|
+------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Yhteensä* | 594,7| 627,6| 2 500,1| 2 832,7|
+------------------------+----------+----------+---------+---------+

* Vuoden 2008 lukuihin sisältyy titaanidioksidiliiketoiminta tammi-elokuulta.

Vuoden 2009 loka-joulukuun liikevoitto oli 12,6 milj. euroa (-68,1). Liikevoitto
ilman kertaluonteisia eriä oli 27,8 milj. euroa (11,7) ja liikevoittoprosentti
ilman kertaluonteisia eriä oli 4,7 % (1,9 %). Liikevoittoa kasvatti ennen
kaikkea alempi kustannustaso. Muuttuvat kustannukset laskivat vuoden 2009
loka-joulukuussa noin 29 milj. euroa verrattuna vuoden 2008 vastaavaan kauteen.
Kiinteät kustannukset laskivat noin 1 milj. euroa.

+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Liikevoitto ilman kertaluonteisia | | | | |
|eriä, |10-12/2009|10-12/2008|1-12/2009|1-12/2008|
|milj. euroa | | | | |
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Paper | 14,6| 9,8| 44,9| 41,5|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Municipal & Industrial | 12,9| 6,9| 66,4| 25,0|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Oil & Mining | 5,5| 0,6| 14,2| 8,4|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Tikkurila | -4,7| -12,6| 50,1| 59,2|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Muut* | -0,5| 7,0| -0,6| -1,6|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Eliminoinnit | 0,0| 0,0| 0,0| 0,1|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+
|Yhteensä* | 27,8| 11,7| 175,0| 132,6|
+------------------------------------+----------+----------+---------+---------+

* Vuoden 2008 lukuihin sisältyy titaanidioksidiliiketoiminta tammi-elokuulta.

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 0,8 milj. euroa (-2,7).

Konsernin nettorahoituskulut olivat loka-joulukuussa 12,1 milj. euroa (23,7).
Nettorahoituskulut laskivat vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta johtuen pääosin
pienemmästä velasta, matalammista markkinakoroista sekä pienemmistä
valuuttakurssitappioista.

Loka-joulukuun voitto ennen veroja oli 1,3 milj. euroa (-94,5) ja tilikauden
voitto 9,3 milj. euroa (-68,5). Osakekohtainen tulos oli 0,06 euroa (-0,52).

Taloudellinen tulos 2009

Kemira jatkoi vuonna 2008 aloitettua työtä toiminnan tehostamiseksi. Tärkeimpiä
painopistealueita olivat kannattavuuden parantaminen sekä rahavirran ja taseen
vahvistaminen.

Kemira-konsernin liikevaihto laski 12 % vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008
johtuen kysynnän heikentymisestä useissa asiakasteollisuuksissa. Liikevaihto oli
2 500,1 milj. euroa (2008: 2 832,7 milj. euroa). Yritysostot kasvattivat
liikevaihtoa noin 57 milj. euroa. Luku sisältää Kiinaan perustetun AKD-vahan
yhteisyrityksen vaikutuksen. Yritysmyynnit laskivat liikevaihtoa noin 3 milj.
euroa. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa noin 73 milj. euroa.
Titaanidioksidiyhteisyrityksen perustaminen vuonna 2008 laski liikevaihtoa noin
148 milj. euroa. Jatkavien liiketoimintojen liikevaihto laski 7 % vuodesta 2008.

+-----------------------+---------+-----------------------+----------+
| | | 1-12/2008 | |
|Milj. euroa |1-12/2009|Jatkavat liiketoiminnot|1-12/2008 |
+-----------------------+---------+-----------------------+----------+
|Liikevaihto | 2 500,1| 2 685,2| 2 832,7|
+-----------------------+---------+-----------------------+----------+
|Liikevoitto ilman | | | |
|kertaluonteisia eriä | 175,0| 126,4| 132,6|
+-----------------------+---------+-----------------------+----------+
|Liikevoitto ilman | | | |
|kertaluonteisia eriä, %| 7,0| 4,7| 4,7|
+-----------------------+---------+-----------------------+----------+

Jatkavien liiketoimintojen luvuista on poistettu yhteisyritykseen siirtyneen
titaanidioksidiliiketoiminnan vaikutus.

Maantieteellisesti liikevaihto jakautui seuraavasti: EMEA 65 % (68 %),
Pohjois-Amerikka 23 % (23 %), Etelä-Amerikka 6 % (5 %), Aasian ja Tyynenmeren
alue 6 % (4 %).

Liikevoitto nousi 113 % ja oli 157,4 milj. euroa (74,0). Liikevoitto ilman
kertaluonteisia eriä nousi 32 % 175,0 milj. euroon (132,6). Liikevoittoprosentti
ilman kertaluonteisia eriä nousi 4,7 %:sta 7,0 %:iin. Kemiran keskipitkän
aikavälin tavoite on että liikevoiton osuus liikevaihdosta on vähintään 10 %.

Voimakkaasti nousseita raaka-aineiden hintoja saatiin vuoden 2008 jälkimmäisellä
puoliskolla siirrettyä myyntihintoihin, mikä kasvatti liikevoittoa vuonna 2009
verrattuna edeltäneeseen vuoteen ja korvasi myyntimäärien laskun vaikutusta
liikevoittoon. Lisäksi liikevoittoa kasvattivat alemmat kustannukset. Kiinteät
kustannukset olivat noin 29 milj. euroa alemmat kuin vuotta aiemmin ja muuttuvat
kustannukset laskivat noin 34 milj. euroa verrattuna vuoteen 2008. Yritysostot
kasvattivat liikevoittoa noin 10 milj. euroa. Valuuttakurssien vaikutus laski
liikevoittoa noin 7 milj. euroa.

Kemiran osuus titaanidioksidiyhteisyrityksen tuloksesta on raportoitu
liikevoiton alapuolella 1.9.2008 lähtien. Vuonna 2008
titaanidioksidiliiketoiminnan liikevoitto oli noin 6 milj. euroa. Kemiran
jatkavien liiketoimintojen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi 38 %
vuonna 2009.

Kemiran globaalin kustannussäästöohjelman vuotuinen säästötavoite on yli 85
milj. euroa, josta Tikkurilan osuus on 25 milj. euroa. Säästöt ovat toteutuneet
suunniteltua nopeammin: vuoden 2009 loppuun mennessä säästöistä oli saavutettu
80 %. Täysimääräisen vuotuisen vaikutuksen arvioidaan olevan vuodesta 2011
alkaen. Säästöt toteutetaan koko konsernissa muun muassa konsernirakennetta,
organisaatiota ja toimintamalleja muuttamalla.

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli -4,7 milj. euroa (-2,7).

Voitto ennen veroja oli 102,9 milj. euroa (1,8) ja tilikauden voitto 85,5 milj.
euroa (1,8). Verot olivat yhteensä -17,4 milj. euroa (0,0), mikä vastaa 17 %
efektiivistä veroastetta. Tuloslaskelman verot olivat alemmat kuin laskettuna
voimassa olleilla verokannoilla, pääasiassa koska vanhoista tappioista on
kirjattu laskennallisia verosaamisia. Osakekohtainen tulos oli 0,61 euroa
(-0,01).

Rahoitus ja rahavirta

Rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät hyvinä.

Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2009 oli 287,8 milj. euroa (90,2). Rahavirta
investointien jälkeen oli 202,2 milj. euroa (2,7). Rahavirran kasvu on seurausta
muun muassa korkeammasta käyttökatteesta, tarkasta käyttöpääoman hallinnasta ja
alemmista bruttoinvestoinneista. Laajennus- ja parannusinvestointien vaikutus
rahavirtaan oli -54,0 milj. euroa (-124,4). Yritysostojen osuus oli -3,7 milj.
euroa (-180,8). Käyttöpääoman osuus liikevaihdosta oli 14,5 % (14,9 %). Kemira
Oyj:n osakkeenomistajille maksettiin osinkoja 30,3 milj. euroa (60,6).

Konsernin nettovelka oli vuoden lopussa 675,6 milj. euroa (1 049,1 milj. euroa).
Nettovelka pieneni pääosin vahvistuneen rahavirran ansiosta (vaikutus noin 202
milj. euroa) sekä neljännellä vuosineljänneksellä järjestetyn osakeannin
ansiosta (vaikutus noin 196 milj. euroa). Valuuttakurssit pienensivät
nettovelkaa noin 3 milj. eurolla.

Korollisten velkojen määrä oli vuoden lopussa 950,2 milj. euroa (1 168,5).
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus korollisten nettolainojen kokonaissummasta oli
70 % (47 %). Konsernin korollisten velkojen keskimääräinen korko oli 4,6 % (5,6
%). Konsernin korollisen lainasalkun duraatio oli vuoden lopussa 19 kuukautta
(31.12.2008: 17 kuukautta).

Vuonna 2012 erääntyvästä 750 milj. euron valmiusluotosta oli vuoden lopussa
käyttämättä 548,7 milj. euroa. Seuraavien 12 kuukauden aikana erääntyvän
lyhytaikaisen velan määrä vuoden lopussa oli 437,6 milj. euroa. Siitä 125,4
milj. euroa koostuu Suomen markkinoilla liikkeeseen lasketuista
yritystodistuksista ja 299,1 milj. euroa on pitkäaikaisten lainojen
lyhennyseriä. Rahavarat 31.12.2009 olivat 274,6 milj. euroa. Konsernilla ei
arvioida olevan nykyrakenteella vuonna 2010 merkittäviä
uudelleenrahoitustarpeita nykyisten lainajärjestelyiden kattaessa
rahoitustarpeet. Valmiusluoton sekä muiden merkittävimpien pitkäaikaisten
kahdenvälisten lainasopimusten ehtojen mukaan konsernin omavaraisuuden on oltava
yli 25 %.

Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 45 % (31.12.2008: 34 %) ja velkaantuneisuus
53 % (31.12.2008: 107 %). Kemira on asettanut velkaantuneisuuden tavoitetasoksi
40-80 %. Osakeanti kasvatti omaa pääomaa noin 196 milj. euroa ja valuuttojen
nettovaikutus noin 28 milj. euroa. Omaa pääomaa pienensi huhtikuussa varsinaisen
yhtiökokouksen jälkeen maksettu osinko 30,3 milj. euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat 49,8 milj. euroa (69,5). Laskua selittää
vuoden 2009 alhaisempi velkataso sekä matalampi markkinakorkotaso verrattuna
vuoteen 2008. Valuuttakurssitappiot pienenivät 7 milj. euroa.

Tammikuussa 2010 Tikkurila Oy teki 6 vuoden TyEL-takaisinlainausjärjestelyn 40
milj. euron arvosta.

Konsernin merkittävin valuuttavirtariski syntyy euroalueen ulkopuolelle
tapahtuvasta Yhdysvaltain dollarimääräisestä viennistä. Vuoden lopussa
USD-määräinen valuuttavirtariski oli vasta-arvoltaan 38 milj. euroa, ja
keskimäärin tästä valuuttavirtariskistä oli suojattu 34 %. Lisäksi Kemiralle
aiheutuu pienempi valuuttavirtariski Kanadan dollarin ja Ruotsin kruunun osalta,
joiden molempien valuuttojen vuotuinen valuuttavirtariski oli 31.12.2009 noin
15 milj. euroa.

Koska Kemiran konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, Kemira altistuu myös
valuutan translaatioriskille siltä osin kuin sen muualla kuin Suomessa
sijaitsevien tytäryhtiöiden tulos- ja tase-erät raportoidaan muissa valuutoissa
kuin euroissa. Kemiran merkittävimmät ulkomaisten valuuttojen määräiset oman
pääoman erät ovat Ruotsin kruunuina, Yhdysvaltain dollareina, Brasilian
realeina, Puolan zlotyina, Kanadan dollareina ja Venäjän ruplina. Edellä
mainittujen valuuttojen heikentyminen suhteessa euroon pienentäisi Kemiran
liikevaihtoa ja liikevoittoa translaatioriskin kautta.

Selvitys rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta julkaistaan vuoden 2009
tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Investoinnit

Vuoden 2009 bruttoinvestoinnit ilman yritysostoja olivat 82,2 milj. euroa
(161,0). Suurimmat investoinnit olivat Kemira-Tiancheng Chemicals -yhteisyritys
(11,1 milj. euroa), Tikkurilan Pietarin tuotantolaitoksen uudelleenjärjestelyt
(3,4 milj. euroa) ja uusi koagulanttituotantolinja Ranskassa (3,2 milj. euroa).
Laajennusinvestoinnit olivat noin 34 % investoinneista ilman yritysostoja,
parannusinvestoinnit noin 32 % ja ylläpitoinvestoinnit noin 34 %.

Konsernin poistot, arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset olivat
116,3 milj. euroa (169,4). Lukuun sisältyy kertaluonteisia arvonalennuksia 5,7
milj. euroa (38,6) ja arvonalentumisten peruutuksia 8,9 milj. euroa (0,0).

Rahavirta omaisuuksien myynneistä oli 2,4 milj. euroa (254,3). Rahavirta
yritysostoista oli -3,7 milj. euroa (-180,8). Konsernin nettoinvestoinnit olivat
85,6 milj. euroa (87,5).
Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 47,0 milj. euroa eli 2,0 %
liiketoiminnan kaikista menoista. Vuonna 2008 panostus tutkimus- ja
tuotekehitystoimintaan oli 71,1 milj. euroa eli 2,5 % ja vuonna 2007 65,9 milj.
euroa eli 2,4 % liiketoiminnan kaikista menoista. Tilikaudella taseeseen
merkittyjen kehittämismenojen määrä oli 2,1 milj. euroa (2008: 1,8; 2007: 3,3).

Vuoden lopussa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä oli henkilökuntaa 10 maassa
(31.12.2008: 10) yhteensä 452 (2008: 520). Henkilöstöstä 58 % (2008: 62 %)
työskenteli Suomessa.

Vuonna 2009 tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan painopiste siirtyi orgaaniseen
kasvuun. Tavoitteena on kehittää tuotteita, konsepteja ja liiketoimintamalleja,
jotka auttavat asiakkaita tehostamaan vesi-intensiivisiä toimintojaan.
Kehittämisessä tarvitaan Kemiran oman vesiasiantuntemuksen ohella yhteistyötä
laitevalmistajien sekä automaatio- ja säätöjärjestelmiä toimittavien yritysten
kanssa.

Kemiran eri osien yhteistyöstä haetaan yhä enemmän synergiaetuja, mikä vaikuttaa
myös T&K-toimintaan. T&K-verkosto keskittyy uusien innovatiivisten
teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen niin globaalien
kuin paikallistenkin asiakkaiden tarpeisiin kaikilla asiakassegmenteillä.
Tuotteita ja ratkaisuja tarjotaan juoma- ja jäteveden käsittelyyn, sellu- ja
paperiteollisuuteen, öljy- ja kaivosteollisuuteen ja muihin paljon vettä
käyttäviin asiakasteollisuuksiin.

Syyskuussa 2009 Kemira avasi Pohjois-Amerikan tutkimus- ja kehityskeskuksensa,
joka sijaitsee Technology Enterprise Parkissa Georgia Institute of Technology
-yliopiston kampuksella Atlantassa. Atlantan keskuksella on Kemiran
T&K-verkostossa globaali vastuu pehmopaperin sekä kierrätyskuidun tutkimuksesta,
öljy- ja kaivosalan tutkimuksesta sekä vaahdonestoon sekä polymeerikemiaan
liittyvästä tutkimuksesta. Kemiran muut T&K-keskukset sijaitsevat Espoossa,
Leverkusenissa Saksassa ja Shanghaissa Kiinassa. Viides keskus perustetaan São
Pauloon Brasiliaan vuonna 2010.

Henkilöstö

Kemira-konsernin palveluksessa oli 2009 vuoden lopussa 8 493 henkilöä
(31.12.2008: 9 405; 31.12.2007: 10 007). Keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna
2009 oli 8 843 (2008: 9 954; 2007: 10 008). Vuonna 2008 alkanut
kustannussäästöohjelma jatkui vuonna 2009 ja henkilöstö väheni lähinnä Suomessa,
Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Saksassa ja Ranskassa. Työpaikkansa
menettäneitä tuettiin paikallisten hyvien käytäntöjen mukaisin toimenpitein.

Vuoden päättyessä henkilöstöstä työskenteli Suomessa 1 829 (31.12.2008: 2 137),
muualla EMEA:ssa 4 615 (4 940), Pohjois-Amerikassa 1 298 (1 420),
Etelä-Amerikassa 405 (425) sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella 346 (483).
Paper-segmentin palveluksessa oli 1 577 henkilöä, Municipal & Industrial
-segmentin 1 193, Oil & Mining -segmentin 460, Tikkurilan 3 538 ja
Muut-segmentin palveluksessa 257 henkilöä. Kemiran funktioissa ja yhteisissä
toiminnoissa työskenteli 1 468 henkilöä.

Vuonna 2009 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 310,6 milj.
euroa (2008: 354,6; 2007: 360,4). Palkitseminen Kemirassa perustuu suoritukseen,
sisäiseen oikeudenmukaisuuteen ja ulkoiseen kilpailukykyyn. Periaatteiden
toteutuminen varmistetaan tehtävien yhtenäisten vaativuusarviointien avulla.
Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä
on suuri osa Kemiran henkilöstöstä.

Kemiran henkilöstökysely toteutettiin touko−kesäkuussa. Kyselyn tavoitteena oli
arvioida henkilöstön tyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä tunnistaa organisaation
vahvuudet ja kehittämiskohteet. Vastausprosentti oli erittäin korkea 87 %, mikä
on positiivinen merkki siitä että työntekijät tahtovat ilmaista näkemyksiään
Kemirasta työpaikkana. Kemiran kokonaistulokset laskivat hieman verrattuna
edelliseen henkilöstökyselyyn vuonna 2007. Kysely osoitti, että ihmiset pitävät
työtään haastavana ja mielenkiintoisena sekä tuntevat työniloa. Organisaation
päävahvuuksiksi koettiin esimiestyö ja johtaminen. Esimiehiä on helppo lähestyä
ja vahvuuksina nähtiin myös luottamus ja tunnustuksen saaminen. Kyselyssä
nousseiden kehittämisalueiden pääpaino on Kemiran strategian, tavoitteiden ja
rakenteen viestimisessä. Koko konsernin kattava henkilöstökysely on tärkeä
osallistumisen kanava ja johtamisen työkalu.

Kemiran tasa-arvoperiaatteet on määritelty konsernin liiketapaperiaatteissa.
Kemira noudattaa periaatetta, jonka mukaan kaikkia kohdellaan tasavertaisesti
työnsaannissa ja työskentelyolosuhteissa rodusta, sukupuolesta, uskonnosta,
poliittisista mielipiteistä tai kansallisesta tai yhteiskunnallisesta
alkuperästä riippumatta. Kemiran tavoitteena on edistää naisten ja miesten
tasapuolista hakeutumista avoinna oleviin tehtäviin, tasapuolisia
mahdollisuuksia kehittymiseen ja uralla etenemiseen, tasapuolista sijoittumista
organisaation eri tasoille ja samanarvoisuutta palkkauksessa ja muissa
työsuhteen ehdoissa. Kemiran henkilöstöstä miehiä oli vuoden 2009 lopussa 68 %
(2008 ja 2007: 71 %) ja naisia 32 % (2008 ja 2007: 29 %).
Ympäristö ja turvallisuus

Kemiallisia tuotteita, niiden käyttösovelluksia ja valmistusta säätelevät
lukuisat kansainväliset sopimukset sekä alueellinen ja kansallinen lainsäädäntö
eri puolilla maailmaa. Konserni käsittelee ympäristövastuita ja -riskejä
tilinpäätöksessään IFRS-säännösten mukaisesti. Kemiran liiketapaperiaatteet
sisältävät ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevat ajanmukaiset ohjeet,
joihin lainmukaisuus sisältyy vähimmäisvaatimuksena. Yhtiö suorittaa
säännöllisiä sisäisiä ja ulkoisia auditointeja ympäristö- ja turvallisuustason
parantamiseksi. Johdon tiedossa ei ole konsernin kannalta merkittäviä ympäristö-
ja turvallisuuslupien vastaisia tilanteita.

Vuoden 2009 aikana investoinnit ympäristönsuojeluun toimipaikoilla olivat 2,4
milj. euroa (7,2) ja käyttökustannukset 14,8 milj. euroa (30,0). Vähentyminen
johtui lähinnä titaanidioksidituotannon siirtymisestä yhteisyritykseen sekä
talouskriisin aiheuttamasta tuotannon pienenemisestä ja kustannusleikkauksista.
Suuria ympäristöinvestointeja ei ole käynnissä tai suunnitteilla.

Varaukset ympäristön kunnostustoimenpiteisiin olivat 21,1 milj. euroa (19,4).
Suurimmat varaukset liittyvät käytöstä poistettujen läjitysalueiden sulkemiseen
Porissa ja sedimentin kunnostamiseen Vaasassa. Käytännön kunnostustyöt
aloitettiin kummallakin paikkakunnalla vuonna 2009. Lisäksi Ruotsin
Helsingborgissa käynnistettiin vanhojen tehdasrakennusten purkuprojekti.
Ympäristövastuiden kannalta merkittäviä yritysostoja tai -myyntejä ei ollut.
Johdon tiedossa ei ole aiempaan toimintaan liittyviä ympäristövastuutapauksia,
joilla olisi merkittävä vaikutus Kemiran taloudelliseen asemaan.

EU:n uuden kemikaalilainsäädännön (REACH) toimeenpano eteni Kemirassa
suunnitellusti, ja niin kutsuttu esirekisteröinti on saatu päätökseen. Kemira
teki noin 3000 esirekisteröintiä hieman yli 400 maahantuodulle ja/tai
valmistetulle aineelle. Lupamenettelyn alaisiksi ehdotettuja aineita ei ole
käytössä Kemiran tuotteissa. Akryyliamidia on esitetty REACH:in lupamenettelyn
alaisten aineiden ehdokaslistalle, ja teollisuuden edustajat ovat yhdessä
vieneet asian EU:n Yleisen Tuomioistuimen käsittelyyn. Pääasiassa Kemira
valmistaa akryyliamidia haitattomien polymeerien raaka-aineeksi. REACH-säädösten
toimeenpanolla ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia konsernin
kilpailukykyyn, vaikka rekisteröintikustannusten odotetaankin painottuvan
lähivuosiin.

Työtapaturmia saatiin vähennettyä edelleen 3,5 tapaturmaan miljoonaa työtuntia
kohti (LTA1), mikä on paras konsernin saavuttama taso toistaiseksi. Vuonna 2008
määrä oli 4,4. Yhdessä tapauksessa seurauksena oli valitettavasti yhden
työntekijän pysyvä vammautuminen. Merkittäviä tehdasonnettomuuksia ei sattunut
vuonna 2009, mutta maantiekuljetuksissa tapahtui kaksi onnettomuutta, joissa
kuitenkin vältyttiin henkilö- ja ympäristövahingoilta.

Kemira julkaisee vuosittain ympäristöraportin, jonka kolmas osapuoli varmentaa.
Raportti laaditaan IFRS-säännösten ja Euroopan kemianteollisuuden
keskusjärjestön CEFIC:in ohjeiden mukaisesti. Raportti käsittelee muun muassa
Kemiran kannalta tärkeitä päästöjä, jätteitä, ympäristökustannuksia,
turvallisuutta ja tuoteturvallisuutta sekä luonnonvarojen kulutusta.

Segmentit

Paper

Tarjoamme vesi-intensiiviselle massa- ja paperiteollisuudelle kemikaaleja ja
tuotekokonaisuuksia, jotka parantavat asiakkaiden kannattavuutta sekä vesi-,
raaka-aine- ja energiatehokkuutta. Ratkaisumme tukevat kestävää kehitystä.

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Loka−joulukuu

Paper-segmentin liikevaihto vuoden 2009 loka-joulukuussa laski 7 % 229,6 milj.
euroon (246,8) paperiteollisuuden kysynnän heikennyttyä vuoden 2008 vastaavasta
neljänneksestä. Sellun vahva kysyntä ja hinnan merkittävä nousu mahdollistivat
useita kuukausia seisseiden sellutehtaiden käynnistyksiä, mikä lisäsi
massakemikaalien kysyntää. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa noin 7
milj. euroa. Loka-joulukuussa liikevaihtoon tehtiin segmenttien välillä
asiakasjaotteluun perustuva kumulatiivinen uudelleenluokittelu, joka laski Paper
-segmentin liikevaihtoa noin 1 milj. euroa.

Loka-joulukuun liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 14,6 milj. euroa
(9,8). Liikevoittoprosentti nousi 6,4 %:iin viime vuoden 4,0 %:sta (ilman
kertaluonteisia eriä). Myyntimäärien laskua kompensoivat alemmat kiinteät ja
muuttuvat kustannukset. Muuttuvat kustannukset laskivat vuoden 2009
loka-joulukuussa noin 11 milj. euroa verrattuna vuoden 2008 vastaavaan kauteen.

Vuosi 2009

Paper-segmentin liikevaihto laski vuoden 2009 aikana 10 % ja oli 906,4 milj.
euroa (1 003,3) asiakasteollisuuden kysynnän heikennyttyä merkittävästi.
Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa noin 4 milj. euroa.
Asiakasjaottelun uudelleenluokittelu segmenttien välillä laski liikevaihtoa noin
1 milj. euroa vuonna 2009.

Sanoma- ja aikakauslehtipaperin kulutus sekä mainospainotuotteiden määrät ovat
laskeneet erityisesti perinteisillä markkinoilla Euroopassa ja
Pohjois-Amerikassa. Johdon arvion mukaan kysyntä on laskenut 10−25 % riippuen
paperilaadusta. Mukauttaakseen tuotantonsa alentuneeseen kysyntään
Paper-segmentin paperiteollisuusasiakkaat ovat rajoittaneet ja sulkeneet
kapasiteettiaan sekä purkaneet tuotevarastojaan. Myös pakkauskartonkien kysyntä
on hidastunut, joskin Aasiassa ja itäisessä Euroopassa oli vuoden jälkimmäisellä
puoliskolla nähtävissä merkkejä kysynnän elpymisestä. Sellutehtaiden korkea
käyttöaste vuoden jälkimmäisellä puoliskolla näkyi massakemikaalien kysynnän
vilkastumisena.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 44,9 milj. euroa (41,5).
Liikevoittoprosentti nousi 5,0 %:iin edeltävän vuoden 4,1 %:sta (ilman
kertaluonteisia eriä). Myyntimäärien laskua kompensoivat korkeammat keskihinnat
sekä alemmat kiinteät ja muuttuvat kustannukset. Muuttuvat kustannukset laskivat
noin 6 milj. euroa verrattuna vuoteen 2008.

Kemira ja kiinalainen Tiancheng Ltd. perustivat vuoden alkupuolella
yhteisyrityksen Kemira-Tiancheng Chemicals (Yanzhou) Co., Ltd:n tuottamaan
AKD-vahaa ja siitä valmistettavia liima-aineita kartonki- ja
paperiteollisuudelle. Yrityksen toiminta on käynnistynyt suunnitelmien
mukaisesti ja tuotteiden kysyntä on ollut hyvää yhtiön kotimarkkinoilla
Kiinassa.

Kemira on mukauttanut massa- ja paperikemikaaliliiketoimintaansa jo usean vuoden
ajan kohtaamaan entistä haasteellisemman markkinan. Tilapäisten tuotannon
seisokkien lisäksi maaliskuussa 2009 lakkautettiin Vaasan AKD-vahatuotanto.
Pohjois-Amerikassa on viime vuosien aikana suljettu kuusi tuotantolaitosta.

Municipal & Industrial

Tarjoamme vedenkäsittelykemikaaleja sekä kunnalliseen että teolliseen
vedenpuhdistukseen.
Vahvuuksiamme ovat korkeatasoinen sovellusosaaminen sekä laaja valikoima
vedenkäsittelykemikaaleja, joita toimitamme luotettavasti asiakkaillemme.

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Loka−joulukuu

Municipal & Industrial -segmentin (entinen Water-segmentti) liikevaihto vuoden
2009 loka-joulukuussa laski 4 % 140,6 milj. euroon (147,0) vuoden 2008
vastaavasta jaksosta. Loka-joulukuussa liikevaihtoon tehtiin segmenttien välillä
asiakasjaotteluun perustuva kumulatiivinen uudelleenluokittelu, joka laski
Municipal & Industrial -segmentin liikevaihtoa noin 8 milj. euroa.
Vertailukelpoinen liikevaihto nousi loka-joulukuussa 1 %. Toimitusmäärät
nousivat hieman edeltävään vuoteen verrattuna huolimatta siitä, että kysyntä
pysyi alhaisella tasolla käyntiasteiden laskettua tietyissä
asiakasteollisuuksissa. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa noin 7
milj. euroa. Yritysostot kasvattivat liikevaihtoa noin 2 milj. euroa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä nousi keskihintojen laskusta huolimatta
87 % ja oli 12,9 milj. euroa (6,9). Liikevoittoprosentti nousi viime vuoden 4,7
%:sta 9,2 %:iin (ilman kertaluonteisia eriä). Muuttuvat kustannukset laskivat
loka-joulukuussa noin 10 milj. euroa verrattuna vuoden 2008 vastaavaan kauteen.

Vuosi 2009

Municipal & Industrial -segmentin liikevaihto vuonna 2009 oli 607,5 milj. euroa
(583,7). Asiakasjaottelun uudelleenluokittelu segmenttien välillä laski
liikevaihtoa noin 8 milj. euroa vuonna 2009. Vertailukelpoinen liikevaihto nousi
5 % vuodesta 2008. Yritysostot lisäsivät liikevaihtoa noin 22 milj. euroa ja
yritysmyynnit laskivat sinä noin 3 milj. euroa. Valuuttakurssien vaikutus laski
liikevaihtoa noin 7 milj. euroa.

Kunnallisen vedenkäsittelyn tuotteissa kysyntä jatkui vakaana, vaikka
toimitusmäärissä oli laskua joillakin markkina-alueilla. Teollisessa
vedenkäsittelyssä kysyntä laski joissain asiakasteollisuuksissa alempien
käyntiasteiden vuoksi, mutta esimerkiksi elintarvike- ja energiateollisuuden
vedenkäsittelykemikaalien kysyntä oli vakaata. Toimitusmäärät olivat edeltävää
vuotta pienemmät, mutta hinnat keskimäärin korkeammat.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 66,4 milj. euroa (25,0).
Liikevoittoprosentti nousi edeltävän vuoden 4,3 %:sta 10,9 %:iin (ilman
kertaluonteisia eriä). Liikevoittoa kasvattivat vuotta 2008 korkeammat
myyntihinnat erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla sekä alemmat muuttuvat
ja kiinteät kustannukset. Muuttuvat kustannukset laskivat noin 26 milj. euroa
vuodesta 2008. Erityisesti vuoden alkupuolella oli pulaa monista teollisuuden
tuottamista kierrätysraaka-aineista, mikä nosti muuttuvia ja kiinteitä kuluja
kun tuotannossa käytettiin muita raaka-aineita. Yritysostot kasvattivat
liikevoittoa noin 5 milj. euroa.

Syyskuussa Kemira ja Akzo Nobel sopivat, että Kemira ostaa Akzo Nobelin
vedenkäsittelyssä käytettävien rautapohjaisten saostuskemikaalien liiketoiminnan
Skandinaviassa (Ruotsi, Norja ja Tanska). Yrityskaupassa ei siirtynyt
henkilöstöä eikä tuotantolaitoksia.

Kemira on tarkistanut strategiaan Aasiassa ja erityisesti Kiinassa ja myi vuoden
aikana saostuskemikaaliyksikkönsä siellä. Syyskuussa 2008 Kemira ilmoitti
aikomuksestaan ostaa Shandongin provinssissa Kiinassa toimivan
vesikemikaaliyrityksen, mutta kauppa raukesi eikä sitä ole tarkoitus toteuttaa.

Segmentin nimi muutettiin Municipal & Industrial -segmentiksi syyskuussa. Nimi
korvasi aikaisemman Water-nimen. Uusi nimi kuvaa selkeästi segmentin
asiakaskuntaa, joka vaihtelee pienistä kunnista isoihin kaupunkeihin sekä
erilaisiin teollisuudenaloihin.

Oil & Mining

Tarjoamme innovatiivisia kemiallisia erotus- ja prosessiratkaisuja öljy- ja
kaivosteollisuudelle, jossa vesi on keskeinen tekijä. Hyödyntämällä osaamistamme
asiakkaat voivat parantaa tehokkuuttaan ja tuottavuuttaan.

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Loka−joulukuu

Oil & Mining -segmentin liikevaihto vuoden 2009 loka-joulukuussa nousi 4 % 69,4
milj. euroon (66,6). Loka-joulukuussa liikevaihtoon tehtiin segmenttien välillä
asiakasjaotteluun perustuva kumulatiivinen uudelleenluokittelu, joka nosti Oil &
Mining -segmentin liikevaihtoa noin 9 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto
laski loka-joulukuussa 10 %. Kysyntä pysyi alhaisella tasolla ja
kokonaismyyntimäärät laskivat vuoden 2008 vastaavasta kaudesta. Öljyn ja kaasun
hintojen noustua kemikaalien kysyntä öljy- ja kaasuteollisuuksissa tosin elpyi
jonkin verran vuoden lopussa. Myös kaivosteollisuudessa metalliasiakkaiden
kemikaalikysyntä alkoi vahvistua loppuvuodesta metallien kysynnän ja hintojen
nousun myötä. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa noin 4 milj. euroa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli loka-joulukuussa 5,5 milj. euroa
(0,6). Liikevoittoprosentti nousi 7,9 %:iin viime vuoden 0,9 %:sta (ilman
kertaluonteisia eriä). Myyntimäärien laskua kompensoi muuttuvien kustannusten
lasku, joka oli noin 7 milj. euroa verrattuna vuoden 2008 vastaavaan kauteen.

Vuosi 2009

Oil & Mining -segmentin liikevaihto laski vuoden 2009 aikana 15 % ja oli 235,0
milj. euroa (275,4). Liikevaihto laski erityisesti kaivosteollisuuden
heikentyneen kysynnän seurauksena. Valuuttakurssien vaikutus nosti liikevaihtoa
noin 6 milj. euroa ja tehty asiakasjaottelun uudelleenluokittelu noin 9 milj.
euroa.

Öljy- ja kaasuteollisuudessa kemikaalien kysyntä oli heikkoa johtuen etsinnässä,
porauksessa ja tuotantopalveluissa tehdyistä leikkauksista. Myös
kaivosteollisuudessa asiakaskysyntä ja hinnat olivat alhaisella tasolla
taloudellisesta taantumasta johtuen. Vuoden viimeisellä neljänneksellä oli
näkyvissä elpymistä öljy- ja kaasuteollisuuksissa, kun öljyn ja kaasun hinnat
nousivat. Myös kaivosteollisuudessa metalliasiakkaiden kemikaalikysyntä alkoi
vahvistua loppuvuodesta metallien kysynnän ja hintojen nousun myötä.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 14,2 milj. euroa (8,4).
Liikevoittoprosentti nousi 6,0 %:iin edeltävän vuoden 3,1 %:sta (ilman
kertaluonteisia eriä). Myyntimäärien laskua kompensoivat alemmat muuttuvat
kustannukset, jotka laskivat edeltävästä vuodesta noin 19 milj. euroa.

Oil & Mining -segmentin liiketoiminta perustuu Kemiran vesiosaamiseen ja
vedenkäsittelyn tuotevalikoimaan. Oil & Mining keskittyy tarjoamaan erotus- ja
prosessiratkaisuja öljy- ja kaivosteollisuudelle, joissa veden laadun ja
määrän hallinta on asiakkaille keskeinen tekijä. Oil & Mining toteuttaa
strategiaa hyödyntämällä Kemiran globaalia toimintaa, tuotantoa sekä tutkimus-
ja kehitysverkostoa.

Tikkurila

Valikoimaamme kuuluvat kauppa- ja rakennusmaalit sekä puu- ja
metalliteollisuusmaalit. Tarjoamme merkkituotteita ja asiantuntijapalveluja
kuluttajille, ammattimaalareille ja teollisille asiakkaille noin 40 maassa.

* 12 kuukauden liukuva keskiarvo

Loka−joulukuu

Tikkurilan liikevaihto laski loka-joulukuussa 5 % ja oli 98,5 milj. euroa
(103,5). Valuuttakurssien vaikutus laski liikevaihtoa noin 5 milj. euroa.
Yritysostot nostivat liikevaihtoa noin 2 milj. euroa.

Loka-joulukuun liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli -4,7 milj. euroa
(-12,6). Keskihintojen nousu ja alemmat kustannukset kompensoivat myyntimäärien
laskua. Muuttuvat kustannukset laskivat noin 2 milj. euroa verrattuna vuoden
2008 vastaavaan kauteen, ja myös kiinteät kustannukset laskivat.
Valuuttakurssien vaikutus nosti liikevoittoa noin 2 milj. euroa.

Vuosi 2009

Tikkurilan liikevaihto laski vuonna 2009 18 % ollen 530,2 milj. euroa (648,1).
Liikevaihdon laskun taustalla on talouden yleisestä laskusta johtunut
uudisrakentamisen ja rakennusmateriaalien myynnin väheneminen sekä asuntokaupan
hidastuminen kaikilla keskeisillä markkinoilla. Valuuttakurssien vaikutus laski
liikevaihtoa noin 70 milj. euroa johtuen erityisesti Venäjän ruplan, Ruotsin
kruunun ja Puolan zlotyn heikkenemisestä. Yritysostot nostivat liikevaihtoa noin
9 milj. euroa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 50,1 milj. euroa (59,2).
Liikevoittoprosentti nousi 9,5 %:iin edeltävän vuoden 9,1 %:sta (ilman
kertaluonteisia eriä). Myyntimäärien lasku pienensi liikevoittoa, mutta
toisaalta myytyjen tuotteiden keskihinta nousi edeltävästä vuodesta. Muuttuvat
kustannukset nousivat noin 17 milj. euroa, mutta kiinteät kustannukset
puolestaan laskivat. Valuuttakurssien vaikutus laski liikevoittoa noin 5 milj.
euroa.

Tikkurila Oy:n toimitusjohtajana aloitti 1.1.2009 Erkki Järvinen. Järvinen
siirtyi Tikkurilaan Sanoma Oyj:hin kuuluvan Rautakirja Oy:n toimitusjohtajan
paikalta.

Tammikuussa Tikkurilalle nimitettiin uusi hallitus. Hallituksen puheenjohtajaksi
valittiin uudelleen Kemira Oyj:n toimitusjohtaja Harri Kerminen ja jäseniksi
Jari Paasikivi sekä Petteri Walldén. Uusina jäseninä hallitukseen nimitettiin
Eeva Ahdekivi, Ove Mattsson ja Pia Rudengren.

Tammikuussa Tikkurila ilmoitti käynnistävänsä säästöohjelman varmistaakseen
liiketoimintansa kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Yhtiön tavoitteena on 25 milj.
euron vuosittainen säästö. Suomessa käydyt yhteistoimintaneuvottelut saatiin
päätökseen 15.4.2009. Säästöohjelma johti 163 henkilön vähennykseen Suomessa.
Myös muissa toimintamaissa säästöohjelmien toteutus eteni. Tikkurilan
säästöohjelmaan liittyen vuoden 2009 toiselle neljännekselle kirjattiin 2,4
milj. euron kertaluonteiset kulut.

Moskovan lähellä Mytishissä otettiin helmikuussa käyttöön logistiikka- ja
palvelukeskus, jonka toiminta lähti hyvin käyntiin. Keskuksessa ovat kaikki
Tikkurilan kauppa- ja rakennusmaali- sekä teollisuusmaalitoiminnot Moskovan
alueella sekä asiakaskoulutustilat. Keskus parantaa entisestään Tikkurilan
palvelutasoa Moskovassa ja lähiympäristössä.

Toukokuussa Tikkurila osti loput 30 % kahdesta Pietarissa toimivasta
teollisuusmaaliyhtiöstään yhtiöiden perustajilta ja entiseltä johdolta. OOO
Gamma Industrial Coatings valmistaa metalliteollisuusmaaleja ja OOO Tikkurila
Powder Coatings jauhemaaleja. Kaupan jälkeen Tikkurilan omistusosuus molemmissa
yhtiöissä on 100 %.

Elokuussa Tikkurila ilmoitti ostavansa slovenialaisen JUB-maaliyhtiön 50 %:n
osuuden Tikkurila JUB Romania SRL -nimisestä myyntiyhtiöstä. Omistusoikeus
siirtyi 1.9.2009, jonka jälkeen Tikkurilan hallussa on 100 % yhtiöstä. Samalla
yhtiön nimi muuttui Tikkurila SRL:ksi. Tikkurila JUB Romania SRL perustettiin
toukokuussa 2008 hoitamaan Tikkurilan ja JUBin kauppa- ja rakennusmaalien
markkinointia, myyntiä ja jakelua Romaniassa. Kauppa- ja rakennusmaalien lisäksi
Tikkurila SRL:n palvelukonseptiin liitetään myös Tikkurilan teollisuusmaalit.
Noin 10 henkeä työllistävän yhtiön toimisto ja varasto sijaitsevat Bukarestissa.

Tikkurilan strategian pääkohtia ovat asiakaslähtöisyys, kannattava kasvu,
maantieteellinen fokus, vahvat brändit ja yksi yhtenäinen Tikkurila.
Asiakaspalvelun parantamiseksi ja tehokkuuden lisäämiseksi Tikkurila muutti
organisaatiotaan 31.12.2009 alkaen maantieteellisen jaon mukaiseksi. Uudet neljä
strategista liiketoimintayksikköä ovat East, Finland, Scandinavia sekä Central
Eastern Europe.

Kemira kertoi vuonna 2008 tähtäävänsä Tikkurilan eriyttämiseen listaamalla sen
osakkeet NASDAQ OMX Helsinki Oy:hyn vuoden 2009 alkupuolella. Eriyttämisellä
tavoitellaan Kemiran osakkeenomistajien osakasarvon nousua, ja Kemira keskittyy
vesikemiaan. Pääoma-, velka- ja maalimarkkinoiden heikennyttyä Kemira päätti
helmikuussa 2009 lykätä listaamista. Kemiran hallitus esittää yhtiökokoukselle,
että 86 % Tikkurilan osakkeista jaetaan osinkoina Kemiran osakkeenomistajille.
Tikkurilan tarkoituksena on hakea osakkeidensa listaamista NASDAQ OMX Helsinki
Oy:hyn maaliskuun lopusta 2010 alkaen. Listautumisen yhteydessä ei ole tarkoitus
kerätä rahavaroja Kemiralle tai laskea liikkeeseen uusia Tikkurilan osakkeita.
Kemiran pitää 14 % vähemmistöosuuden Tikkurilassa.

Muut

Muut-segmentti muodostuu erikoiskemikaaleista kuten orgaanisista suoloista ja
hapoista sekä niistä konsernin kustannuksista, joita ei ole veloitettu
segmenteiltä (osa tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista ja konsernikeskuksen
kustannukset).

Muut-segmentissä erikoiskemikaalien kysyntä ja hintataso olivat hyvällä tasolla.
Tuotteita toimitetaan muun muassa ruoka-, rehu- ja lääketeollisuudelle.
Emoyhtiön tulos

Emoyhtiön liikevaihto oli 296,9 milj. euroa (285,3). Liikevoitto oli 14,1 milj.
euroa (37,9). Emoyhtiö kantaa konsernin johdon ja hallinnon kustannukset sekä
osan tutkimuskustannuksista.

Emoyhtiön nettorahoituskulut olivat 14,9 milj. euroa (16,9). Tilikauden voitto
oli 23,2 milj. euroa (54,7). Investoinnit olivat 12,6 milj. euroa (192,5;
sisältäen titaanidioksidiliiketoiminnan yhteisyrityksen perustamisen) ilman
tytäryhtiösijoituksia.
Kemira Oyj:n osakkeet ja osakkeenomistajat

31.12.2009 Kemira Oyj:n osakepääoma oli 221,8 milj. euroa ja osakkeiden määrä
155 342 557. Kukin osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

Vuoden 2009 päättyessä Kemira Oyj:llä oli 26 495 rekisteröityä osakkeenomistajaa
(31.12.2008: 21 333). Ulkomaisten osakkeenomistajien osuus oli 10,9 % (12,8 %),
sisältäen hallintarekisteröidyt omistukset. Kotitalouksien osuus oli 15,5
prosenttia (12,4 %).

Kemiralla oli vuoden lopussa hallussaan omia osakkeita 3 854 771 kappaletta (3
854 465), mikä vastaa 2,5 % (3,1 %) Kemira Oyj:n osakkeista.
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella luovutettuja osakkeita palautui Kemiralle
vuoden aikana 306 osaketta järjestelmän ehtojen mukaisesti työsuhteiden
päättymisen myötä.

Kemira Oyj:n osakkeiden vuoden 2009 päätöskurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä oli
10,39 euroa (2008: 5,40; osakeannista johtuen NASDAQ OMX Helsinki on oikaissut
historialliset hinnat ennen 24.11.2009 laskentakaavalla vanha hinta / 1,1).
Vuoden aikana osakekurssi nousi 92 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 36 %.
Osakkeen ylin hinta oli 11,63 euroa (13,43) ja alin 3,87 euroa (4,93).
Keskikurssi oli 7,64 euroa (7,91). Yhtiön markkina-arvo omilla osakkeilla
vähennettynä oli vuoden lopussa 1 574 miljoonaa euroa (720).

Kemira Oyj:n osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuoden 2009 aikana
kaikkiaan 77,2 miljoonaa kappaletta (117,4) 634,2 miljoonan euron (1 028,4)
kokonaishintaan. Määrä edustaa 62 %
osakekannasta. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 307 657 (464 022)
osaketta.

Osakeanti

Kemira Oyj:n hallitus päätti 23.11.2009 ylimääräisen yhtiökokouksen samana
päivänä antaman valtuutuksen perusteella merkintäetuoikeusannin toteuttamisesta.
Kemiran osakkeenomistajat saivat merkitä yhden uuden osakkeen jokaista neljää
täsmäytyspäivänä 26.11.2009 omistamaansa osaketta kohden. Osakkeiden
merkintähinta oli 6,60 euroa osakkeelta ja merkintäaika 1.-18.12.2009.
Osakeannin seurauksena Kemiran osakkeiden kokonaismäärä nousi 155 342 557
osakkeeseen. Osakeannissa merkityt osakkeet oikeuttavat mahdolliseen osinkoon ja
muuhun varojenjakoon sekä tuottavat muut osakkeenomistajan oikeudet.

Kaupankäynti merkintäoikeuksien perusteella merkittyjä osakkeita vastaavilla
väliaikaisilla osakkeilla alkoi omana lajinaan 21.12.2009. Väliaikaiset osakkeet
yhdistettiin Kemiran osakkeisiin 30.12.2009, jolloin myös kaupankäynti uusilla
osakkeilla alkoi.

Kemira keräsi osakeannilla noin 196 milj. euron nettovarat. Osakeannilla
kerättävät varat käytetään tukemaan Kemiran kasvustrategiaa ja visiota tulla
johtavaksi vesikemian yhtiöksi, mahdollistamaan Tikkurilan eriyttäminen ja
listaaminen sekä vahvistamaan Kemiran tasetta.

Johdon osakepalkkiojärjestelmä

Helmikuussa Kemira Oyj:n hallitus päätti uudesta strategisen johtoryhmän
jäsenille suunnatusta osakepalkkiojärjestelmästä. Järjestelmä jakautuu kolmeen
vuoden mittaiseen ansaintajaksoon, jotka ovat 2009, 2010 ja 2011. Palkkion
maksaminen perustuu asetetun liikevoittotavoitteen saavuttamiseen. Lisäksi
ohjelmassa on kolmen vuoden pitkän aikavälin tavoite, joka on sidottu
liikevoittoprosentin kehitykseen vuoden 2011 loppuun mennessä.
Osakepalkkiojärjestelmässä mahdolliset palkkiot maksetaan Kemiran osakkeina ja
verot kattavana rahaosuutena asetettujen tavoitteiden saavuttamisen mukaisesti.
Järjestelmän perusteella maksettavien osakkeiden ja rahaosuuden yhteisarvo
kolmen vuoden aikana ei voi ylittää henkilön tältä ajalta kertyvää rahapalkkaa.
Järjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön
omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Kemira Oyj:n osakkeita.

Johtoryhmän jäsenille suunnatun uuden osakepalkkiojärjestelmän lisäksi Kemirassa
on avainhenkilöille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä, josta johtoryhmän jäsenet
jäivät uuden ohjelman myötä pois. Osakepohjaisilla kannustinjärjestelmillä
pyritään yhdistämään omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon
nostamiseksi, sitouttamaan avainhenkilöt yhtiöön sekä tarjoamaan heille
kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.
Yhtiökokousten päätökset

Varsinainen yhtiökokous

Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous 8.4.2009 vahvisti osingoksi 0,25
euroa/osake vuodelta 2008. Osingon maksupäivä oli 22.4.2009.

Yhtiökokous päätti, että yhtiöjärjestyksen 13 § muutetaan kuulumaan seuraavasti:
"Kutsun yhtiökokoukseen ja muut tiedonannot osakkaille toimittaa hallitus
julkaisemalla ilmoituksen vähintään kahdessa hallituksen määräämässä
valtakunnallisessa sanomalehdessä, aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään
21 päivää ennen yhtiökokousta."

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2 395 229 yhtiön oman
osakkeen hankkimisesta ("Hankkimisvaltuutus"). Omat osakkeet hankitaan yhtiön
vapaalla omalla pääomalla joko kaikille osakkeenomistajille osoitetulla
ostotarjouksella yhtäläisin ehdoin ja hallituksen päättämään hintaan tai muutoin
kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden
hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä
julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear
Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Osakkeita hankitaan käytettäväksi
mahdollisten yrityskauppojen tai -järjestelyjen rahoittamisessa tai
toteuttamisessa, yhtiön oman pääoman rakenteen kehittämiseksi, osakkeen
likviditeetin parantamiseksi tai käytettäväksi osana yhtiön
osakepalkkiojärjestelmiä. Osakkeet voidaan edellä mainittujen tarkoitusten
toteuttamiseksi pitää yhtiöllä, luovuttaa tai mitätöidä. Hallitus päättää muista
omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista. Hankkimisvaltuutus on
voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta
ei ole käytetty.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 12 500 000 uuden osakkeen
antamisesta sekä enintään 6.250.000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen
luovuttamisesta ("Osakeantivaltuutus"). Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön
hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai yhtiön
osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä maksutta. Uudet osakkeet
voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön
osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita
tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos
siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten yrityskauppojen tai
-järjestelyjen rahoittaminen tai toteuttaminen, yhtiön oman pääoman rakenteen
kehittäminen, osakkeen likviditeetin parantaminen tai se on perusteltua yhtiön
osakepalkkiojärjestelmien toteuttamiseksi. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton
vain yhtiön osakepalkkiojärjestelmien toteuttamisen yhteydessä. Uusia osakkeita
annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa merkitään osakkeesta maksettava
määrä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista
osakeanteihin liittyvistä seikoista. Osakeantivaltuutus on voimassa seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Valtuutusta ei ole käytetty.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab päävastuullisena
tilintarkastajana KHT Pekka Pajamo.

Ylimääräinen yhtiökokous

Ylimääräinen yhtiökokous 23.11.2009 valtuutti hallituksen päättämään
maksullisesta osakeannista siten, että osakkeenomistajilla oli oikeus merkitä
uusia osakkeita samassa suhteessa kuin heillä on ennestään yhtiön osakkeita.
Osakeannista on kerrottu tarkemmin kohdassa "Kemira Oyj:n osakkeet ja
osakkeenomistajat".
Tilikauden muita tapahtumia
Kemira Oyj vastaanotti elokuussa 2009 haasteen, jossa Cartel Damage Claims
Hydrogen Peroxide SA (CDC) haki vahingonkorvauksia kuudelta
vetyperoksidituottajalta Kemira mukaan lukien vetyperoksidiliiketoimintaan
liittyneistä kilpailulainsäädännön rikkomuksista.

Kemiran Eläkesäätiössä oleva Kemira Oyj:n lakisääteinen eläkevakuutus (TyEL)
siirrettiin 31.12.2009 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmaan. Siirrolla ei
ole vaikutusta eläketurvan tasoon eikä kattavuuteen. Siirrosta johtuen Kemira
kirjasi loka−joulukuun tulokseen 13,7 milj. euron kertaluonteisen kulun. Kemira
Oyj:llä on TyEL-vakuutus myös Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa.
Konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmä sekä rakenne

Kemira Oyj:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin ja
NASDAQ OMX Helsinki Oy:n antamiin, listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja
määräyksiin. Lisäksi Kemira noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia
sillä poikkeuksella, että hallituksen nimitysvaliokunta koostuu koodin
suosituksesta 22 poiketen pääosin muista kuin yhtiön hallituksen jäsenistä.
Yhtiön hallituksen näkemyksen mukaan on yhtiön ja sen osakkeenomistajien edun
mukaista, että yhtiön suurimmat osakkeenomistajat osallistuvat hallituksen
jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmisteluun. Yhtiön selvitys hallinto-
ja ohjausjärjestelmästä esitetään erillisenä kertomuksena yhtiön
internetsivuilla. Selvitys on tilinpäätöstiedotteen liitteenä.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2009 valitsi hallitukseen uudelleen sen jäsenet
Elizabeth Armstrong, Juha Laaksonen, Pekka Paasikivi, Kaija Pehu-Lehtonen, Jukka
Viinanen ja Jarmo Väisänen sekä uutena jäsenenä Wolfgang Büchele. Hallituksen
puheenjohtajana valittiin jatkamaan Pekka Paasikivi ja hallituksen
varapuheenjohtajaksi valittiin Jukka Viinanen. Hallituksen jäsenille maksettavat
palkkiot pidettiin ennallaan. Hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana 13 kertaa.

Kemira Oyj:n hallitus on perustanut kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta,
palkitsemisvaliokunta ja nimitysvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana
toimii Juha Laaksonen ja jäseninä Kaija Pehu-Lehtonen ja Jarmo Väisänen.
Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2009 aikana 5 kertaa.
Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Pekka Paasikivi ja jäseninä Kaija
Pehu-Lehtonen ja Jukka Viinanen. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2009
aikana 3 kertaa.

Nimitysvaliokuntaan Kemira Oyj:n hallitus kutsui 31.5.2009 tilanteen mukaan
kolmen suurimman osakkeenomistajan edustajat sekä Kemira Oyj:n hallituksen
puheenjohtaja asiantuntijajäsenenä valmistelemaan seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen jäsenistä ja hallituspalkkioista.
Nimitysvaliokunnan jäsenet ovat Oras Invest Oy:n toimitusjohtaja Jari Paasikivi,
Solidium Oy:n toimitusjohtaja Kari Järvinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö
Varman sijoitusjohtaja Risto Murto sekä Kemira Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Pekka Paasikivi asiantuntijajäsenenä. Nimitysvaliokunta kokoontui vuoden 2009
aikana yhden kerran.

Muutokset yhtiön johdossa

Elokuussa Kemira Oyj:n toimitusjohtajan uudeksi sijaiseksi nimitettiin yhtiön
CFO Jyrki Mäki-Kala 1.9.2009 alkaen. Toimitusjohtajan aikaisempi sijainen Esa
Tirkkonen siirtyi eläkkeelle.

Rakenne

Vuoden aikana tehtyjä yritysostoja on käsitelty liiketoiminta-alueiden kohdalla.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Kemiran lähiajan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleiseen
talouskehitykseen ja sen vaikutukseen Kemiran tuotteiden kysyntään.

Sähkön ja öljyn maailmanmarkkinahintojen voimakkaat muutokset heijastuvat
Kemiran tulokseen sekä raaka-aineiden hintojen että logistiikkakustannusten
kautta.

Raaka-aineiden toimittajakentässä tapahtuvat kapasiteetin supistukset saattavat
vaikuttaa Kemiran tuotantokustannuksiin. Yleisen talouskehityksen seurauksena
myös eräillä yhteistyökumppaneillamme, esimerkiksi logistiikka-alan yrityksillä,
saattaa olla vaikeuksia, mikä saattaa vaikuttaa Kemiran toimintoihin
väliaikaisesti.

REACH-lainsäädännön voimaantulo saattaa vähentää käytettäviä
raaka-ainevaihtoehtoja sekä niiden toimittajia ja siten nostaa Kemiran
raaka-ainekuluja. Kemiran omien tuotteiden REACH-rekisteröinti voi myös olla
aiempaa arvioitua kalliimpaa, erityisesti jos kustannuksia ei pystytä jakamaan
muiden yhtiöiden kanssa. Akryyliamidia, jota Kemira käyttää polymeerien
raaka-aineena, on esitetty REACH:in lupamenettelyn alaisten aineiden
ehdokaslistalle. Toteutuessaan akryyliamidin lisääminen REACH -lupamenettelyn
alaisiin aineisiin vaikeuttaisi sen käyttöä.

Valuuttakurssimuutokset Kemiralle keskeisissä valuutoissa saattavat vaikuttaa
konsernin taloudellisiin lukuihin.

Yksityiskohtainen selvitys Kemiran riskienhallinnan periaatteista ja
organisoinnista on luettavissa yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.kemira.fi
<http://www.kemira.fi/>. Selvitys rahoitusriskeistä julkaistaan vuoden 2009
tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toteutuneita ympäristö- ja vahinkoriskejä
selvitetään keväällä julkaistavassa Kemiran ympäristöraportissa.

Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia

Tammikuussa 2010 Kemira perui Columbuksen polymeeritehtaan sulkemispäätöksen,
koska vedenkäsittelykemikaalien kysynnän arvioidaan kasvavan öljy- ja
kaasuteollisuudessa. Georgiassa Yhdysvalloissa sijaitseva tuotantolaitos palveli
aiemmin pääosin paperiteollisuuden asiakkaita. Columbuksen tehtaan viime vuonna
tehty sulkemispäätös oli osa Kemiran paperikemikaalien liiketoimintamallin
uusimista, jossa paperikemikaalien tarjonta sopeutetaan alueellisesti vastaamaan
asiakkaiden paikallisia tarpeita. Tuotantolaitos on muutettu tarjoamaan
räätälöityjä tuotteita öljy- ja kaasuteollisuuden asiakkaille.

Tammikuussa 2010 Kemira ja Metso sopivat kolmivuotisesta tutkimus- ja
kehitysyhteistyöstä, jossa Kemira vastaa Metson koepaperikoneiden kemian
hallinnasta. Tavoitteena on yhdistää Metson johtava paperi- ja kartonkikoneiden
prosessi-, automaatio- ja teknologiaosaaminen sekä Kemiran vesi- ja kuitukemian
tietotaito niin, että massa- ja paperiteollisuusasiakkaat saavat käyttöönsä
parhaan mahdollisen kokonaiskonseptin.
Osinko

Kemira Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2009 olivat 394 164 178 euroa,
josta tilikauden voitto oli 23 172 560 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa
ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Kemira Oyj:n hallitus ehdottaa 16.3.2010 pidettävälle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen
perusteella maksetaan osinkoa Tikkurila Oyj:n osakkeina seuraavasti:

Jokaista osakkeenomistajan omistamaa neljää Kemiran osaketta kohden jaetaan
osinkona yksi Tikkurila Oyj:n osake. Kemira jakaa osakkeenomistajilleen osinkona
yhteensä 37 933 097 Tikkurilan osaketta, joka vastaa 86 % Tikkurilan osakkeista
ja niiden tuottamasta äänimäärästä.

Tikkurilan osakkeina maksettava osinko maksetaan kullekin osakkeenomistajalle,
joka on täsmäytyspäivänä 19.3.2010 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään
yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 26.3.2010.

Osingon jakaminen on ehdollinen sille, että Tikkurilan osakkeet hyväksytään
kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsingin pörssilistalle 31.5.2010 mennessä.
Mikäli tämä ehto ei toteudu, osingonjakopäätös raukeaa.

Hallituksen ehdotus valtuutukseksi päättää käteisosingosta

Hallitus ehdottaa Kemira Oyj:n 16.3.2010 pidettävälle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutetaan päättämään käteisosingon
maksamisesta 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella
seuraavin ehdoin:

* Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 0,27 euron
suuruisesta käteisosingosta osakkeelle.
* Hallitus päättää muista käteisosingon maksamiseen liittyvistä ehdoista
Helsingin Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.
Käteisosingosta päättämistä koskeva valtuutus on voimassa 31.5.2010 saakka.

Näkymät

Kemiran visiona on olla johtava vesikemian yhtiö. Kemira keskittyy edelleen
kannattavuuden parantamiseen ja positiiviseen rahavirtaan, mutta lisää toimiaan
kasvun vauhdittamiseksi.

Kemiran taloudelliset tavoitteet ovat ennallaan. Yhtiön keskipitkän aikavälin
taloudelliset tavoitteet ovat:

* vähintään 5 % orgaaninen kasvu
* liikevoiton osuus liikevaihdosta vähintään 10 %
* rahavirta investointien ja osinkojen jälkeen positiivinen
* sidotun pääoman tuotto (ROCE), %: jatkuva parantaminen, ja
* velkaantumisasteen tavoitetaso 40-80 %.

Kasvun lähtökohtana ovat kasvavat vesikemikaalimarkkinat ja Kemiran vahva
osaaminen veden laadun ja määrän hallinnassa. Syvenevä vesipula, tiukentuva
lainsäädäntö ja asiakkaiden oman toiminnan tehostamistarpeet antavat Kemiralle
mahdollisuuksia uusien vesisovellusten kehittämiseen sekä uusille että
nykyisille asiakkaille. Panostus tutkimus- ja kehitystoimintaan on keskeinen osa
Kemiran strategiaa. Kemiran tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteenä on
uusien innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja kaupallistaminen sekä
maailmanlaajuisesti että paikallisesti.

Vuonna 2008 aloitettu globaali kustannussäästöohjelma on edennyt suunniteltua
nopeammin ja saadaan päätökseen vuoden loppuun mennessä. Täysimääräisen
vuotuisen vaikutuksen arvioidaan olevan vuodesta 2011 alkaen.

Vuonna 2010 Kemira arvioi kysynnän kehittyvän myönteisesti yleisen taloudellisen
tilanteen vahvistuessa, tosin kysynnän kehitykseen liittyy edelleen
epävarmuutta. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Kemiran liikevoiton ilman
kertaluonteisia eriä arvioidaan kasvavan viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Helsinki 8.2.2010

Kemira Oyj
Hallitus

Taloudellisia tunnuslukuja laskentakaavoineen sekä tietoja osakkeenomistuksen
jakautumisesta, johdon osakkeenomistuksesta ja lähipiiristä esitetään
tilinpäätöksessä ja tilinpäätöksen liitetiedoissa, jotka julkaistaan yhtiön
internetsivuilla 22.2.2010.

Kaikki tässä katsauksessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat johdon
tämänhetkiseen näkemykseen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat
olla merkittävästikin erilaiset.

LIITE: Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

TÄRKEÄÄ

Tiettyjen valtioiden lainsäädäntö saattaa asettaa rajoituksia tämän tiedotteen
levittämiselle ja osakeosingolle. Tämä tiedote ei ole osakkeiden myyntitarjous
tai ostopyyntö missään maassa kenellekään henkilölle, jolle sellaisen tarjouksen
tekeminen siinä maassa on laitonta. Osakeosingon rekisteröimiseksi tai
Tikkurilan osakkeiden tarjoamiseksi yleisölle missään muualla kuin Suomessa ei
ole ryhdytty minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Tämän tiedotteen haltuunsa saavien
henkilöiden tulee hankkia asianmukaiset tiedot tällaisista rajoituksista ja
noudattaa niitä. Osinkona jaettavia osakkeita ei ole rekisteröity eikä niitä
tulla rekisteröimään Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain, muutoksineen
("Yhdysvaltain arvopaperilaki") tai minkään Yhdysvaltain osavaltion
arvopaperilain mukaisesti, eikä niitä saa siten tarjota tai myydä suoraan tai
välillisesti Yhdysvalloissa (kuten Regulation S -säännöksessä on määritelty),
ellei niitä ole rekisteröity Yhdysvaltain arvopaperilain mukaisesti tai ellei
sellaista rekisteröintiä vaadita.

SEB Enskilda toimii ainoastaan Kemiran ja Tikkurilan eikä kenenkään muun lukuun,
eikä pidä ketään muuta tahoa asiakkaanaan osakeosingon yhteydessä (riippumatta
siitä, onko kyseinen taho vastaanottanut tämän tiedotteen). SEB Enskilda ei ole
vastuussa asiakassuhteen nojalla kenellekään muulle kuin Kemiralle ja
Tikkurilalle, eikä se anna osakeosinkoon tai mihinkään tässä asiakirjassa
viitattuun transaktioon tai järjestelyyn liittyviä neuvoja. SEB Enskilda ei
hyväksy minkäänlaista vastuuta tämän tiedotteen sisällöstä eikä se anna
minkäänlaista suoraa tai epäsuoraa takuuta tämän tiedotteen sisällöstä, mukaan
lukien sen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä tai minkään sen sisältämän
tiedon oikeellisuuden osalta, eikä mikään tässä tiedotteessa ole eikä muodosta
lupausta tai vakuutusta nykyisestä tai tulevasta. SEB Enskilda ei ota mitään
vastuuta tiedotteen täsmällisyydestä, täydellisyydestä tai oikeellisuudesta ja
tämän mukaisesti, se ei ota vastuuta, sovellettavan lain sallimissa rajoissa,
joka sillä muutoin olisi tällaisen tiedotteen johdosta.

KEMIRA-KONSERNI

Luvut ovat tilintarkastettuja.

Kaikki tilinpäätöstiedotteen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen

yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.

Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita

kuin vuositilinpäätöksessä alla mainitut muutokset huomioiden.

Laatimisperiaatteiden muutokset 1.1.2009 alkaen:

- IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin käyttöönotto on muuttanut
segmentti-informaation esittämistapaa. Tilinpäätöksen segmenttitiedot
muuttuivat vuoden 2009 alusta johtuen konsernin organisaatiomuutoksesta.
Vertailutiedot on julkaistu erillisellä tiedotteella maaliskuussa 2009.

'- IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistetun standardin käyttöönotto merkitsi
konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutosta, mutta sillä ei ollut
vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.

- IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Standardin uudistus on muuttanut
tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaa.

TULOSLASKELMA 10-12/2009 10-12/2008 2009 2008

Milj. e

Liikevaihto 594,7 627,6 2 500,1 2 832,7

Liiketoiminnan muut tuotot 3,8 11,6 15,0 51,5

Kulut -560,1 -637,0 -2 241,4 -2 640,8

Poistot, arvonalentumiset ja

arvonalentumisten peruutukset -25,8 -70,3 -116,3 -169,4

Liikevoitto 12,6 -68,1 157,4 74,0

Rahoituskulut, netto -12,1 -23,7 -49,8 -69,5

Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,8 -2,7 -4,7 -2,7

Voitto ennen veroja 1,3 -94,5 102,9 1,8

Tuloverot 8,0 26,0 -17,4 -

Tilikauden voitto 9,3 -68,5 85,5 1,8

Jakautuminen

Emoyhteisön omistajille 8,4 -68,6 81,8 -1,8

Vähemmistölle 0,9 0,1 3,7 3,6

Tilikauden voitto 9,3 -68,5 85,5 1,8

Tulos / osake, laimentamaton

ja laimennettu, e 0,06 -0,52 0,61 -0,01

LAAJA TULOSLASKELMA 10-12/2009 10-12/2008 2009 2008

Tilikauden voitto 9,3 -68,5 85,5 1,8

Muut laajan tuloksen erät

verovaikutus huomioituna

Myytävissä olevat osakkeet

-arvonmuutos 3,7 -23,9 3,7 35,3

Muuntoerot 5,6 -61,3 28,1 -74,2

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn

nettosijoituksen suojaus -0,5 6,8 -3,0 9,1

Rahavirran suojaus 8,0 -21,3 10,0 -22,0

Muut muutokset -0,2 2,0 -0,4 2,1

Muut laajan tuloksen erät

verovaikutus huomioituna 16,6 -97,7 38,4 -49,7

Tilikauden laaja tulos 25,9 -166,2 123,9 -47,9

Jakautuminen

Emoyhteisön omistajille 25,0 -164,3 119,9 -49,4

Vähemmistölle 0,9 -1,9 4,0 1,5

Tilikauden laaja tulos 25,9 -166,2 123,9 -47,9

TASE

Milj. e

VARAT 31.12.2009 31.12.2008

Pitkäaikaiset varat

Liikearvo 658,0 655,1

Muut aineettomat hyödykkeet 102,2 111,6

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 761,5 765,7

Osuudet osakkuusyrityksissä 131,1 135,6

Myytävissä olevat rahoitusvarat 166,2 159,8

Laskennalliset verosaamiset 18,8 12,7

Muut pitkäaikaiset varat 13,2 11,5

Saamiset etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä 35,3 54,0

Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 886,3 1 906,0

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 246,5 319,3

Korolliset saamiset 1,4 7,6

Myyntisaamiset ja muut saamiset 400,6 493,0

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 7,3 14,4

Rahamarkkinasijoitukset 202,1 87,1

Rahat ja pankkisaamiset 72,5 32,3

Lyhytaikaiset varat yhteensä 930,4 953,7

Varat yhteensä 2 816,7 2 859,7

OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2009 31.12.2008

Emoyhteisön omistajille

kuuluva oma pääoma 1 249,5 962,8

Vähemmistöosuus 19,3 13,2

Oma pääoma yhteensä 1 268,8 976,0

Pitkäaikaiset velat

Pitkäaikaiset korolliset velat 512,6 609,2

Laskennalliset verovelat 90,1 89,9

Eläkevelvoitteet 70,4 67,5

Varaukset 55,6 61,8

Pitkäaikaiset velat yhteensä 728,7 828,4

Lyhytaikaiset velat

Lyhytaikaiset korolliset velat 437,6 559,3

Ostovelat ja muut velat 369,1 479,7

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 0,5 5,5

Varaukset 12,0 10,8

Lyhytaikaiset velat yhteensä 819,2 1 055,3

Velat yhteensä 1 547,9 1 883,7

Oma pääoma ja velat yhteensä 2 816,7 2 859,7

RAHAVIRTALASKELMA 10-12/2009 10-12/2008 2009 2008

Milj. e

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 8,4 -68,5 81,8 -1,8

Oikaisut, yhteensä 53,1 78,1 206,9 218,8

61,5 9,6 288,7 217,0

Käyttöpääoman muutos 26,2 35,9 74,4 -28,7

87,7 45,5 363,1 188,3

Rahoituskulut -23,2 -26,7 -49,0 -74,2

Maksetut verot -3,5 -5,7 -26,3 -23,9

Liiketoiminnan nettorahavirta 61,0 13,1 287,8 90,2

Investointien rahavirta

Yritysostot -0,1 -40,4 -3,7 -180,8

Muut investoinnit -31,7 -44,7 -82,2 -161,0

Luovutustulot -0,2 9,0 2,4 254,3

Muiden sijoitusten muutos -2,1 - -2,1 -

Investointien nettorahavirta -34,1 -76,1 -85,6 -87,5

Rahavirta ennen rahoitusta 26,9 -63,0 202,2 2,7

Rahoituksen rahavirta

Pitkäaikaisten lainojen nostot (+) 197,5 234,3 228,3 470,0

Pitkäaikaisten lainojen

takaisinmaksut (-) -142,4 -10,8 -249,7 -43,4

Lyhytaikaisten lainojen muutos -220,4 -107,7 -183,6 -282,1

Maksetut osingot - - -33,5 -64,2

Maksullinen osakeanti 200,0 - 200,0 -

Muut rahoituserät -0,9 12,2 -11,3 -7,8

Rahoituksen nettorahavirta 33,8 128,0 -49,8 72,5

Rahavarojen muutos 60,7 65,0 152,4 75,2

Rahavarat kauden lopussa 274,6 119,4 274,6 119,4

Valuuttakurssien muutosten vaikutus -1,0 7,5 -2,8 8,4

Rahavarat kauden alussa 212,9 61,9 119,4 52,6

Rahavarojen muutos 60,7 65,0 152,4 75,2

OMAN PÄÄOMAN MUUTOS

Milj. e

Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma

Käyvän

Yli- arvon

Osake- kurssi- ja muut SVOP-

pääoma rahasto rahastot rahasto

Oma pääoma 1.1.2008 221,8 257,9 68,2 -

Tilikauden voitto - - - -

Muut laajan tuloksen erät

verovaikutus huomioituna - - 12,7 -

Tilikauden laaja tulos - - 12,7 -

Osingonjako - - - -

Osakeperusteisten etuuksien

kirjaaminen kuluksi - - - -

Siirrot omassa pääomassa - - 0,5 -

Oma pääoma 31.12.2008 221,8 257,9 81,4 -

Oma pääoma 1.1.2009 221,8 257,9 81,4 -

Tilikauden voitto - - - -

Muut laajan tuloksen erät

verovaikutus huomioituna - - 13,8 -

Tilikauden laaja tulos - - 13,8 -

Osingonjako - - - -

Osakeanti - - - 196,3

Osakeperusteisten etuuksien

kirjaaminen kuluksi - - - -

Muutokset yritysjärjestelyjen

yhteydessä - - - -

Siirrot omassa pääomassa - - 0,6 -

Oma pääoma 31.12.2009 221,8 257,9 95,8 196,3

Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma

Kertyneet

Muunto- Omat voitto-

erot osakkeet varat

Oma pääoma 1.1.2008 -41,1 -25,9 591,1

Tilikauden voitto - - -1,8

Muut laajan tuloksen erät

verovaikutus huomioituna -63,5 - 3,3

Tilikauden laaja tulos -63,5 - 1,5

Osingonjako - - -60,6

Osakeperusteisten etuuksien

kirjaaminen kuluksi - - 0,7

Siirrot omassa pääomassa - - -0,5

Oma pääoma 31.12.2008 -104,6 -25,9 532,2

Oma pääoma 1.1.2009 -104,6 -25,9 532,2

Tilikauden voitto - - 81,8

Muut laajan tuloksen erät

verovaikutus huomioituna 24,7 - -0,3

Tilikauden laaja tulos 24,7 - 81,5

Osingonjako - - -30,3

Osakeanti - - -

Osakeperusteisten etuuksien

kirjaaminen kuluksi - - 0,8

Muutokset yritysjärjestelyjen

yhteydessä - - -

Siirrot omassa pääomassa - - -0,6

Oma pääoma 31.12.2009 -79,9 -25,9 583,6

Vähem-

mistö-

osuus Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2008 15,3 1 087,3

Tilikauden voitto 3,6 1,8

Muut laajan tuloksen erät

verovaikutus huomioituna -2,2 -49,7

Tilikauden laaja tulos 1,4 -47,9

Osingonjako -3,5 -64,1

Osakeperusteisten etuuksien

kirjaaminen kuluksi - 0,7

Siirrot omassa pääomassa - 0,0

Oma pääoma 31.12.2008 13,2 976,0

Oma pääoma 1.1.2009 13,2 976,0

Tilikauden voitto 3,7 85,5

Muut laajan tuloksen erät

verovaikutus huomioituna 0,2 38,4

Tilikauden laaja tulos 3,9 123,9

Osingonjako -3,2 -33,5

Osakeanti - 196,3

Osakeperusteisten etuuksien

kirjaaminen kuluksi - 0,8

Muutokset yritysjärjestelyjen

yhteydessä 5,3 5,3

Siirrot omassa pääomassa - 0,0

Oma pääoma 31.12.2009 19,2 1 268,8

Kemiran hallussa oli 31.12.2009 omia osakkeita yhteensä 3 854 771 kpl.
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella annetuista osakkeista 306 kpl
palautettiin Kemiralle vuonna 2009. Omien osakkeiden keskimääräinen
hankintahinta oli 6,73 euroa ja osuus osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden
yhteenlasketusta äänimäärästä 2,5 %. Omien osakkeiden yhteenlaskettu
kirjanpidollinen vasta-arvo on 5,5 milj. euroa.

Ylikurssirahasto on vuoden 2001 optio-ohjelman merkintöjen kautta karttunut,
vanhan osakeyhtiölain (734/1978) mukainen rahasto, joka ei enää muutu. Käyvän
arvon rahasto on IFRS-standardien mukaisesti käypään arvoon arvostettujen
osakkeiden sekä suojauslaskennan kautta karttuva rahasto. Muut rahastot ovat
paikallisten lainsäädäntöjen vaatimia. Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP)
rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä
osakepääomaan.

Kemira Oyj:n hallitus päätti 23.11.2009 ylimääräisen yhtiökokouksen samana
päivänä antaman valtuutuksen perusteella merkintäetuoikeusannin
toteuttamisesta. Osakeannin seurauksena Kemiran osakkeiden kokonaismäärä nousi
155 342 557 osakkeeseen. Osakeannin perusteella saadut varat vähennettynä
antiin liittyvillä osakeantikuluilla 196,3 milj. euroa kirjattiin sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon.

TUNNUSLUVUT 10-12/2009 10-12/2008 2009 2008

Tulos / osake, laimentamaton ja

laimennettu, e ** 0,06 -0,52 0,61 -0,01

Liiketoiminnan rahavirrat

/ osake, e ** 0,45 0,10 2,13 0,68

Bruttoinvestoinnit, milj. e 31,8 85,1 85,9 341,8

Bruttoinvestoinnit

/ liikevaihto, % 5,3 13,6 3,4 12,1

Osakkeita (1000 kpl) keskimäärin,

laimentamaton * 134 824 121 191 134 824 121 191

Osakkeita (1000 kpl) keskimäärin,

laimennettu * 135 085 121 191 135 085 121 191

Osakkeita (1000 kpl)

kauden lopulla, laimentamaton * 151 488 121 191 151 488 121 191

Osakkeita (1000 kpl)

kauden lopulla, laimennettu * 151 748 121 191 151 748 121 191

Emoyhteisön omistajille kuuluva

oma pääoma / osake, e 8,25 7,94

Omavaraisuusaste, % 45,1 34,1

Velkaantuneisuus (gearing), % 53,2 107,5

Korolliset nettovelat, milj. e 675,6 1 049,1

Henkilökunta keskimäärin 8 843 9 954

* Osakkeiden lukumäärä, joka ei sisällä konsernin omistamia osakkeita.

** Osakeantioikaistu

LIIKEVAIHTO 10-12/2009 10-12/2008 2009 2008

SEGMENTEITTÄIN

Milj. e

Paper ulkoinen 229,2 246,4 905,2 987,6

Paper sisäinen 0,4 0,4 1,2 15,7

Municipal & Industrial ulkoinen 140,6 146,8 607,3 582,2

Municipal & Industrial sisäinen - 0,2 0,2 1,5

Oil & Mining ulkoinen 69,2 66,0 234,4 273,3

Oil & Mining sisäinen 0,2 0,6 0,6 2,1

Tikkurila ulkoinen 98,5 103,5 530,2 648,1

Tikkurila sisäinen - - - -

Muut ulkoinen 57,2 64,8 223,0 341,5

Muut sisäinen 20,6 17,1 77,4 73,3

Eliminoinnit -21,2 -18,2 -79,4 -92,6

Yhteensä 594,7 627,6 2 500,1 2 832,7

LIIKEVOITTO 10-12/2009 10-12/2008 2009 2008

SEGMENTEITTÄIN

Milj. e

Paper 9,8 -33,5 40,1 -2,6

Municipal & Industrial 6,3 -13,3 59,8 5,3

Oil & Mining 11,2 -7,7 19,9 1,9

Tikkurila -4,7 -12,6 47,7 59,2

Muut -10,0 -1,0 -10,1 10,1

Eliminoinnit - - - 0,1

Yhteensä 12,6 -68,1 157,4 74,0

AINEELLISEN

KÄYTTÖOMAISUUDEN

MUUTOKSET 2009 2008

Milj. e

Kirjanpitoarvo kauden alussa 765,7 984,3

Hankitut yhtiöt 0,1 6,3

Lisäykset 76,1 127,9

Vähennykset -2,0 -9,4

Tytäryritysten myynti

Poistot, arvonalentumiset - -168,1

ja arvonalentumisten peruutukset -88,9 -144,5

Muuntoero ja muut muutokset 10,5 -30,8

Kirjanpitoarvo kauden lopussa 761,5 765,7

AINEETTOMAN

KÄYTTÖOMAISUUDEN

MUUTOKSET 2009 2008

Milj. e

Kirjanpitoarvo kauden alussa 766,7 738,9

Hankitut yhtiöt 2,4 36,3

Lisäykset 11,6 24,3

Vähennykset -0,1 -

Tytäryritysten myynti - -8,1

Poistot ja arvonalentumiset -27,6 -24,9

Muuntoero ja muut muutokset 7,2 0,2

Kirjanpitoarvo kauden lopussa 760,2 766,7

VASTUUSITOUMUKSET 31.12.2009 31.12.2008

Milj. e

Kiinnitykset 37,5 43,3

Annetut pantit

Omien sitoumusten puolesta 5,5 5,2

Takaukset

Omien sitoumusten puolesta 45,2 14,1

Osakkuusyritysten puolesta 1,0 1,2

Muiden puolesta 9,2 5,5

Käyttöleasingvastuut

Vuoden sisällä erääntyvät 26,0 20,9

Yli vuoden päästä erääntyvät 137,3 115,0

Muut vastuut

Omien sitoumusten puolesta 1,7 2,6

Osakkuusyritysten puolesta 1,8 1,9

Merkittävimmät taseen ulkopuoliset
investointisitoumukset

Konsernilla ei ole merkittäviä taseen ulkopuolisia
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan
perustuvia sitoumuksia 31.12.2009.

Oikeudenkäynnit

Kemira Oyj vastaanotti 19.8.2009 haasteen, jossa Cartel Damage Claims Hydrogen
Peroxide SA (CDC) haki vahingonkorvauksia kuudelta veryperoksidituottajalta
Kemira mukaan lukien vetyperoksidiliiketoimintaan liittyneistä
kilpailulainsäädännon rikkomuksista. Kanteessaan Cartel Damage Claims Hydrogen
Peroxide SA hakee Dortmundin alueelliselta tuomioistuimelta Saksassa päätöstä,
jolla se saisi lyhentämättömän ja täydellisen version Euroopan komission
3.5.2006 päivätystä päätöksestä sekä vaatii, että vastaajat, Kemira mukaan
lukien, velvoitetaan päätöksen nojalla yhteisvastuullisesti maksamaan
vahingonkorvauksia korkoineen. Cartel Damage Claims Hydrogen Peroxide SA on
ilmoittanut erittelevänsä vahingonkorvausten määrän myöhemmässä vaiheessa
saatuaan ensin täydellisen version Euroopan komission päätöksestä. Suuntaa
antavana osoituksena vahingonkorvausten määrästä Cartel Damage Claims Hydrogen
Peroxide SA esittää kanteessaan alustavan laskelman ylihinnasta, jonka Cartel
Damage Claims Hydrogen Peroxide SA:lle kanteensa siirtäneiden ja myyneiden
osapuolten väitetään maksaneen vastaajille kilpailusäännösten rikkomisen
seurauksena.

Väitetyn ylihinnan määräksi 31.12.2008 mennessä kertyneiden korkojen kanssa
todetaan olevan 641,3 miljoonaa euroa. Oikeuskäsittely on vireillä Dortmundin
alueellisessa tuomioistuimessa Saksassa ja Kemiran vastaus Cartel Damage
Claims Hydrogen Peroxide SA:n kanteeseen on annettava huhtikuun loppuun 2010
mennessä. Kemira aikoo päättäväisesti vastustaa Cartel Damage Claims Hydrogen
Peroxide SA:n kannetta. Kemira ei kuitenkaan tällä hetkellä pysty arvioimaan
käsittelyn kestoa tai sen todennäköistä lopputulosta. Käsittelyn
lopputuloksesta ei voi olla varmuutta, ja Kemiralle epäsuotuisalla päätöksellä
voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kemiran liiketoimintaan,
taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen.

Laajaan kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on CDC haasteen
lisäksi osallisena useissa oikeuskäsittelyissä ja se ei odota näiden muiden
haasteiden heikentävän merkittävästi konsernin tulosta tai taloudellista
asemaa.

LÄHIPIIRI

Lähipiirin kanssa tehdyissä liiketoimissa ei ole tapahtunut olennaisia
muutoksia tilinpäätöksen 2008 jälkeen.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT

Milj. e

31.12.2009 31.12.2008

Nimellis- Käypä Nimellis- Käypä

arvo arvo arvo arvo

Valuuttajohdannaiset

Valuuttatermiini sopimukset 549,5 1,5 427,6 11,7

joista ulkomaiseen yksikköön tehdyn

nettosijoituksen suojaukseen - - - -

Valuuttaoptiot

Ostetut - - - -

Asetetut - - - -

Valuutanvaihto-

sopimukset 29,3 -3,9 27,6 -5,6

Korkojohdannaiset

Koronvaihtosopimukset 354,7 -9,4 338,8 -6,9

joista rahavirran suojaukseen 307,8 -7,4 304,4 -6,5

Korko-optiot

Ostetut 10,0 - 110,0 -0,1

Asetetut - - - -

Obligaatiotermiinisopimukset 10,0 0,2 10,0 -

joista avoinna 10,0 0,2 10,0 -

Muut instrumentit GWh GWh

Ostetut sähköjohdannaiset 1 156,7 1,2 1 431,5 -10,7

joista rahavirran suojaukseen 1 051,6 1,1 1 378,9 -9,7

Myydyt sähköjohdannaiset - - 52,6 1,2

joista rahavirran suojaukseen - - - -

Tuhatta Tuhatta

tonnia tonnia

Maakaasujohdannaiset 14,8 -0,2 15,6 -2,0

joista rahavirran suojaukseen 14,8 -0,2 15,6 -2,0

Suolajohdannaiset 160,0 - 212,8 2,0

Sopimusten käypä arvo perustuu raportointipäivän markkinahintaan niiltä osin
kuin sopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Muut sopimukset on
arvostettu niistä aiheutuvien kassavirtojen nykyarvoon ja optioiden osalta
arvonmääritysmalleihin.

Rahoitusinstrumenttien nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten
vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksinään tarkasteltuina anna kuvaa
konsernin riskiasemasta.

LIIKETOIMINNON YHDISTÄMINEN

Tikkurila hankki slovenialaisen JUB-maaliyhtiön 50 %:n osuuden Tikkurila JUB
Romania S.R.L. -nimisestä myyntiyhtiöstä. Omistusoikeus siirtyi 1.9.2009,
jonka jälkeen Tikkurilan hallussa on 100 % yhtiöstä. Yhtiön nimi muutettiin
Tikkurila S.R.L.:ksi. Liiketoiminnan yhdistäminen ei ole yksittäin
tarkasteltuna olennainen. Hankinnasta ei syntynyt liikearvoa.

Kemira osti Akzo Nobelin rautapohjaisten saostuskemikaalien myynnin ja
toimituksen Pohjoismaissa (Ruotsi, Norja ja Tanska). Rautapohjaisia
saostuskemikaaleja käytetään vedenkäsittelyssä. Liiketoiminnan osuus on
suuruudeltaan 20 % Ruotsin rautapohjaisista saostuskemikaalimarkkinoista.
Kauppa astui voimaan 2.11.2009. Yrityskaupassa ei siirtynyt henkilöstöä eikä
tuotantolaitoksia. Liiketoiminnan yhdistäminen ei ole yksittäin tarkasteltuna
olennainen. Hankinnasta ei syntynyt liikearvoa.

VUOSINELJÄNNESTIEDOT 2008 2008 2008 2008

Milj. e Q4 Q3 Q2 Q1

Liikevaihto

Paper ulkoinen 246,4 263,0 234,7 243,5

Paper sisäinen 0,4 4,7 6,4 4,2

Municipal & Industrial ulkoinen 146,8 155,9 143,7 135,8

Municipal & Industrial sisäinen 0,2 0,1 0,7 0,5

Oil & Mining ulkoinen 66,0 73,6 66,7 67,0

Oil & Mining sisäinen 0,6 0,9 0,1 0,5

Tikkurila ulkoinen 103,5 193,7 205,7 145,2

Tikkurila sisäinen - - - -

Muut ulkoinen 64,8 93,9 90,7 92,1

Muut sisäinen 17,1 10,4 21,1 24,7

Eliminoinnit -18,2 -16,2 -28,3 -29,9

Yhteensä 627,6 780,0 741,5 683,6

Liikevoitto

Paper -33,5 10,9 7,6 12,4

Municipal & Industrial -13,3 7,3 4,7 6,6

Oil & Mining -7,7 3,4 2,4 3,8

Tikkurila -12,6 30,4 29,7 11,7

Muut -1,0 17,5 -4,9 -1,5

Eliminoinnit - 0,3 -0,2 -

Yhteensä -68,1 69,8 39,3 33,0

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä

Paper 9,8 11,7 7,6 12,4

Municipal & Industrial 6,9 7,3 4,6 6,2

Oil & Mining 0,6 3,5 2,4 1,9

Tikkurila -12,6 30,4 29,7 11,7

Muut 7,0 3,3 -6,9 -5,0

Eliminoinnit - 0,3 -0,2 -

Yhteensä 11,7 56,5 37,2 27,2

VUOSINELJÄNNESTIEDOT 2009 2009 2009 2009

Milj. e Q4 Q3 Q2 Q1

Liikevaihto

Paper ulkoinen 229,2 229,9 222,2 223,9

Paper sisäinen 0,4 0,3 -0,6 1,1

Municipal & Industrial ulkoinen 140,6 155,6 160,4 150,7

Municipal & Industrial sisäinen - -0,1 0,3 -

Oil & Mining ulkoinen 69,2 55,9 52,3 57,0

Oil & Mining sisäinen 0,2 0,1 2,9 -2,6

Tikkurila ulkoinen 98,5 158,1 162,4 111,2

Tikkurila sisäinen - - - -

Muut ulkoinen 57,2 46,3 53,6 65,9

Muut sisäinen 20,6 19,4 18,1 19,3

Eliminoinnit -21,2 -19,7 -20,7 -17,8

Yhteensä 594,7 645,8 650,9 608,7

Liikevoitto

Paper 9,8 14,8 8,0 7,5

Municipal & Industrial 6,3 24,9 18,2 10,4

Oil & Mining 11,2 3,5 3,2 2,0

Tikkurila -4,7 26,3 22,1 4,0

Muut -10,0 -4,2 -0,1 4,2

Eliminoinnit - - - -

Yhteensä 12,6 65,3 51,4 28,1

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä

Paper 14,6 14,8 8,0 7,5

Municipal & Industrial 12,9 24,9 18,2 10,4

Oil & Mining 5,5 3,5 3,2 2,0

Tikkurila -4,7 26,3 24,5 4,0

Muut -0,5 -4,2 -0,1 4,2

Eliminoinnit - - - -

Yhteensä 27,8 65,3 53,8 28,1

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Osakekohtainen tulos (EPS): Omavaraisuusaste, %:

Emoyhteisön omistajien osuus Oma pääoma x 100 /

tilikauden voitosta / Taseen loppusumma -

Keskimääräinen osakemäärä saadut ennakot

Liiketoiminnan rahavirta: Velkaantuneisuus (gearing), %:

Liiketoiminnasta kertynyt Korolliset nettovelat x 100 /
rahavirta,

käyttöpääoman muutoksen Oma pääoma

jälkeen ennen investointeja

Liiketoiminnan rahavirta/ Korolliset nettovelat:
osake:

Liiketoiminnasta kertynyt Korolliset velat -

rahavirta/ rahamarkkinasijoitukset -

Keskimääräinen osakemäärä rahavarat

Emoyhteisön oma pääoma / Sidotun pääoman tuottoprosentti (ROCE), %:
osake:

Emoyhteisön omistajille Liikevoitto + osuus osakkuusyritysten
kuuluva

oma pääoma kauden lopussa / tuloksista x 100 /

Osakkeiden lukumäärä (Käyttöpääoma + valmis käyttöomaisuus +

kauden lopussa osakkuusyrityssijoitukset)*

* keskimäärin

[HUG#1381840]

Kemira Oyj:n tilinpäätöstiedote 2009: Liikevoitto yli kaksinkertaistui, velkaantuneisuus puolittui tavoitetasolle

Anhänge