Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2012


Helsinki, Suomi, 2012-04-27 10:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid konsernin osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2012

Fingrid Oyj, osavuosikatsaus, 27.4.2012, klo 11.00 EET

 

Taloudellinen tulos 

Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 170 miljoonaa euroa (152 milj. euroa vastaavana aikana 2011). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,5 milj. euroa).

Kantaverkkotuotot kasvoivat 99 miljoonaan euroon (78 milj. euroa) vuoden alusta toteutetun 30 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus aleni 3,4 % verrattuna vuoden 2011 ensimmäiseen vuosineljännekseen. Tasesähkön myynti oli 46 miljoonaa euroa (49 milj. euroa). Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat yhdellä miljoonalla eurolla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä olivat 8 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).

 

Liikevaihto ja muut tuotot (milj. €) 1-3/12 1-3/11
     
Kantaverkkotuotot 99 78
Tasesähkön myynti 46 49
Läpisiirtotuotot 5 7
Rajasiirtotuotot 5 6
Suomi-Viro pullonkaulatulot** 1 6
Tehoreservituotot 5 3
Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot 8 2
Muu liikevaihto 1 2
Muut tuotot 1 1
     
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 170 152

 

Tasesähkön osto oli 42 miljoonaa euroa (44 milj. euroa). Häviösähkökulut laskivat yhdellä miljoonalla eurolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna alhaisemman sähkön hinnan ja alempien häviöiden vuoksi. Maaliskuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2012 ennustetusta häviösähkön hankinnasta noin 104 % oli suojattu keskihintaan 46,0 euroa megawattitunnilta.

Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut laskivat yhdellä miljoonalla eurolla tarkastelujaksolla. Poistot kasvoivat kahdella miljoonalla eurolla investointien käyttöönoton johdosta. Kunnonhallintakustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla ja henkilöstökulut laskivat hieman edellisen vuoden tasosta. 

 

Kulut (milj. €) 1-3/12 1-3/11
     
Tasesähkön osto 42 44
Häviösähkökulut 18 19
Poistot 19 17
Suomi-Viro verkkovuokrat** 1 6
Reservikulut 6 6
Henkilöstö 5 6
Tehoreservikulut 5 4
Kunnonhallinta 3 3
Läpisiirtokulut 3 2
Muut kulut 6 5
     
Kulut yhteensä 108 110
     
Liikevoitto* 62 42
Konsernin liikevoitto, IFRS 54 42

* Ilman johdannaisten arvonmuutoksia

** Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 1,2 milj. euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 1,1 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,1 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa.

Konsernin liikevoitto oli 54 miljoonaa euroa (42 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten arvonmuutoksia -8 miljoonaa euroa (0 milj. euroa). Tulos ennen veroja oli 50 miljoonaa euroa (36 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 38 milj. euroa (27 milj. euroa) ja laaja tulos 40 miljoonaa euroa (16 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 57 miljoonaa euroa positiivinen (7 milj. euroa).  Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 26,4 % (29,7 %).

Kausivaihtelut ovat ominaisia konsernin tulovirralle, joten kolmen kuukauden tuloksesta ei suoraan voida arvioida koko vuoden tulosta.

Investoinnit

Fingrid uusii verkkotietojärjestelmänsä ja ottaa käyttöön uuden ohjelmistokokonaisuuden. Uusi IBM:n toimittama järjestelmäkokonaisuus koostuu useasta kaupallisesta ohjelmistotuotteesta, jotka integroidaan toisiinsa. Sopimuksen arvo on 27 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 aikana käyttöönotettavan uuden järjestelmän avulla saadaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa kantaverkosta, mikä edesauttaa sähköjärjestelmän tehokasta suunnittelua ja luotettavaa kunnonhallintaa.

Fingridille vuosi 2012 on jälleen aktiivisen rakentamisen aikaa: käynnissä on yli kymmenen kantaverkon investointihanketta eri puolilla Suomea. Viron ja Suomen välisen kapasiteetin lähes kolminkertaistavan EstLink 2 -yhteyden rakentaminen on aktiivisessa vaiheessa. Vuonna 2014 valmistuva projekti on edennyt aikataulussa sekä Suomessa että Virossa. Merikaapelin valmistus on alkanut tehtaalla. Kaapeleiden tyyppitestaukset valmistuvat kesällä 2012 ja merikaapelin lasku Suomenlahteen tapahtuu syksyllä 2012.

Forssaan rakentuva Fingridin varavoimalaitos on edennyt aikataulussa. Laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista allekirjoitettiin sopimus maaliskuussa ABB:n kanssa. Varavoimalaitos valmistuu alkusyksystä 2012.

Yllikkälä - Huutokoski siirtoyhteydellä työt ovat käynnissä. Voimajohtotyömaat ovat edenneet yli puolivälin. Molemmilla sähköasemilla rakennustyöt ovat valmistuneet ja laiteasennukset ovat käynnissä. Yhteys valmistuu vuoden 2013 aikana. Ulvila - Kristinestad siirtoyhteydellä työt käynnistyvät vuoden 2012 aikana. Ulvilan ja Kristinestadin sähköasemien maarakennusurakat käynnistyvät kevään 2012 aikana ja asema- ja johtotyöt syksyllä 2012. Siirtoyhteys valmistuu vuonna 2014. Hyvinkää – Hikiä siirtoyhteyden johto-osuudella perustustyöt ovat käynnissä. Johtoyhteydellä käytetään ensimmäistä kertaa Fingridin uutta peltopylvästä. Hikiän sähköaseman laitetoimitukset tapahtuvat kesällä 2012. Hyvinkää - Hikiä hanke valmistuu vuoden 2013 aikana.

Fingrid teki helmikuussa investointipäätöksen Varkauden ja Kontiolahden välisen 110 kilovoltin voimajohtoyhteyden uusimisesta. Uusi voimajohto parantaa merkittävästi Pohjois-Karjalan alueen sähkön käyttövarmuutta. Uusi voimajohto rakennetaan pääosin ikääntyneen 1950–luvulla rakennetun Varkauden ja Pamilon välisen 110 kilovoltin voimajohdon tilalle välillä Varkaus-Kontiolahti. Samalla verkon rakennetta muutetaan, mikä edellyttää lyhyiden uusien voimajohto-osuuksien rakentamista Kontiolahden läheisyydessä.

Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalainen yhteistyöjärjestö ENTSO-E julkisti maaliskuun alussa siirtoverkon kehittämisen kymmenvuotissuunnitelman julkista kuulemista varten. Suunnitelman mukaan Euroopan voimansiirtojärjestelmään tarvitaan 104 miljardin euron investoinnit, joilla uusitaan tai rakennetaan noin 51 500 kilometriä voimalinjoja Euroopassa. Suunnitelmaan kuuluu kaikkiaan yli 100 eri maissa toteutettavaa merkittävää hanketta. Suomesta suunnitelmaan kuuluvat uudet rajayhteydet ja 400 kV johdot eli noin puolet tarkasteluajanjaksolla tehtävistä kokonaisinvestoinneista.

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat tammi-maaliskuussa 19,1 miljoonaa euroa (40,3 milj. euroa vastaavana aikana 2011). 

Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin sähköä vuoden alusta maaliskuun loppuun 24,6 terawattituntia (25,4 TWh vuonna 2011). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 17,5 terawattituntia, mikä oli 71 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun. Talven 2012 sähkökulutus oli Fingridin käytönvalvontamittausten mukaan suurimmillaan noin 14 300 megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuonna suurimmillaan noin 12 000 megawattia ja voimalaitokset toimivat pakkasjakson aikana ilman merkittäviä häiriöitä. Valtakunnallista 600 megawatin tehoreservikapasiteettia ei tarvinnut ottaa käyttöön.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli pääosin tuontia Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteettia Pohjois-Ruotsista rajoittivat verkon perusparannustyöt sekä Suomen että Ruotsin puolella. Vastikään käyttöönotettu Fenno-Skan 2 siirtoyhteys vikaantui helmikuun lopulla laivan ankkurin aiheuttaman vian seurauksena. Kaapelin korjauksen arvioidaan kestävän toukokuun alkuun. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-maaliskuun aikana 3,1 terawattituntia (0,3 TWh) ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 0,1 terawattituntia (2,0 TWh).

Tammi-maaliskuussa sähkön siirtokapasiteettiin Venäjän ja Viron rajoilla ei ole kohdistunut merkittäviä siirtorajoituksia. Tuonnin suuruus Venäjältä on ollut selvästi vähäisempää kuin aiemmin ja se on vaihdellut markkinatilanteen mukaan. Estlink -yhteydellä vallitseva siirtosuunta on ollut vientiä Viroon. Sähköä tuotiin Suomeen Venäjältä 2,0TWh (3,0 TWh) ja Virosta 0,1 TWh (0,7 TWh). Vienti Viroon oli 0,4 TWh.

Kantaverkossa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä muutamia voimajohtopylväiden vikaantumisia. Voimajohtopylväs katkesi Rautjärvellä huurrekuormien poiston yhteydessä 110 kilovoltin johdolla helmikuun alussa aiheuttaen noin kahden tunnin sähkökatkoksen lähiseudulle. Oulun seudulla koettiin huomattava jännitteen alenema kantaverkon 220 kilovoltin pylvään kaaduttua korjaustöissä 110 kilovoltin linjaan Oulussa tammikuun lopulla. Lisäksi Suomen ja Norjan välisellä Ivalo-Varangerbotn 220 kilovoltin rajajohdolla tapahtui häiriö helmikuun alussa voimajohtopylvään kaaduttua Norjan puolella.

 

Voimajärjestelmän käyttö 1-3/12 1-3/11
     
Sähkön kulutus Suomessa TWh 24,6 25,4
Fingridin siirtovolyymi TWh 17,5 18,7
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 0,3 0,4
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi    
vienti Ruotsiin TWh 0,1 2,0
tuonti Ruotsista TWh 3,1 0,3
Sähkön siirto Suomi-Viro    
vienti Viroon TWh 0,4 0,0
tuonti Virosta TWh 0,1 0,7
Sähkön siirto Suomi-Venäjä    
tuonti Venäjältä TWh 2,0 3,0

 

Sähkömarkkinat

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Nord Poolin spot-markkinoiden keskihinta (systeemihinta) oli 38,48 €/MWh (66,10 €/MWh vastaavana aikana vuonna 2011) ja Suomen aluehinta oli 42,71 €/MWh (64,80 €/MWh).

Suomen aluehinta on ylittänyt muiden Pohjoismaiden hinnan, koska rajakapasiteetti ei ole riittänyt siirtämään edullista vesivoimaa kysyntää vastaavasti. Tilannetta vaikeutti osaltaan Fenno-Skan 2 -kaapelin vaurio. Sen aikana pullonkaulat ovat haitanneet sähkökauppaa Suomen ja Ruotsin rajalla noin 60 prosenttia ajasta, kun normaalisti luku on 5 - 10 %.

Venäjän tuonnin viime syksynä alkanut vaihtelu on jatkunut ja voimistunut. Syynä on Venäjän markkinoiden kohonnut ja Pohjoismaiden alentunut hintataso. Etenkin arkipäivien aamu- ja iltatunneilla sähkö on ollut Venäjällä kalliimpaa eikä sitä ole kannattanut myydä Suomeen.

Alkuvuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,6 miljoonaa euroa (0,8 milj. euroa vuonna 2011).

Vuodenvaihteessa käynnistettiin Suomen, Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden kesken maiden välisen taseselvityksen harmonisointihanke NBS (Nordic Balance Settlement). Sen tavoitteena on vuoteen 2014 mennessä ulkoistaa taseselvityksen operatiivinen hoito erilliselle yhteispohjoismaiselle selvitysyksikölle.

ENTSO-E avasi siirtokapasiteetin jakamista ja siirtorajoitusten hallintaa käsittelevän verkkosääntöluonnoksen julkisen kuulemisen maaliskuun lopulla. Siirtorajoitusten hallintaa koskeva verkkosääntö on ensimmäinen ACER:n siirtojenhallinnan puiteohjeen pohjalta muodostettava verkkosääntö. Siinä esitetään siirtokapasiteetin laskentaan, vuorokausimarkkinoihin sekä päivän sisäisiin markkinoihin liittyvät säännöt.

 

Sähkömarkkinat 1-3/12 1-3/11
     
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 38,48 66,10
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 42,71 64,80
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€* 15,4 3,3
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %* 40,1 20,2
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€* 2,5 12,0
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %* 29,4 81,9
     

* Pohjoismaisista pullonkaulatuloista Fingrid saa tuloja 6.12.2010 alkaen vain Suomen ja Ruotsin välisistä pullonkaulatuloista. Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin tuotot olivat 1,2 milj. euroa ja kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) 1,1 milj. euroa, jotka maksettiin yhteyden omistajille (Fingridin saama erotus 0,1 milj. euroa syntyi Estlink-yhteyden häiriötilanteissa). Molempien yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.

 

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Konsernin nettorahoituskulut olivat tarkastelukauden aikana 4 miljoonaa euroa (6 milj. euroa). Nettorahoituskulut ilman johdannaisten arvonmuutoksia olivat 5 milj. euroa (4 milj. euroa) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja rahavarat 31. maaliskuuta 2012 olivat 261 miljoonaa euroa (206 milj. euroa).  Lisäksi yhtiöllä on 250 miljoonan euron nostamaton valmiusluotto.

Korolliset lainat olivat 1 231 miljoonaa euroa (1 047 milj. euroa), josta pitkäaikaisia oli 826 miljoonaa euroa (840 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 405 miljoonaa euroa (207 milj. euroa).

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 65 miljoonaa euroa (50 milj. euroa).

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services vahvisti 17.1.2012 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luokituksen AA- ja lyhytaikaisen luokituksen A-1+. Tulevaisuuden näkymä muuttui vakaasta negatiiviseksi. Muutos liittyi S&P:n päätökseen muuttaa Suomen valtion tulevaisuuden näkymä vakaasta negatiiviseksi.

 

Henkilöstö

Konsernin kokonaishenkilömäärä oli tarkastelukaudella keskimäärin 265 (260).

 

Yhtiökokous

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 22.3.2012 Helsingissä. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2011, vahvisti tuloslaskelman ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi neuvotteleva virkamies Juha Majanen, valtiovarainministeriö sekä jäseniksi Pohjois-Euroopan liiketoiminnoista vastaava johtaja ja toimitusjohtaja Sirpa Ojala, TDF Group ja Digita Oy, johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja pääomamarkkinajohtaja Esko Raunio, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.

Tilintarkastus

Konsernin luvut ovat tilintarkastamattomia.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Fingrid on laskenut liikkeeseen määrältään 300 miljoonan euron ja maturiteetiltaan 12 vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan yhtiön 1,5 miljardin euron EMTN (Euro Medium Term Note) -lainaohjelman puitteissa. Joukkovelkakirjalainan julkinen noteeraus alkoi 3.4.2012 Lontoon arvopaperipörssissä.

Fingrid-konsernin koko vuoden tilikauden tuloksen ilman johdannaisten arvonmuutoksia odotetaan nousevan selvästi edellisestä vuodesta vuoden alusta toteutetun tariffikorotuksen ja saatujen pullonkaulatulojen johdosta.

Hallitus

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 31.3.2012

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, puh. 030 395 5140 tai 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, puh. 030 395 5157 tai 040 519 5041


 

Liitteet: Osavuosikatsauksen taulukot 1.1. - 31.3.2012 

 

Konsernin laaja tuloslaskelma, milj. euroa 1.-3.2012 1.-3.2011 Muutos 1.-12.2011
 Liikevaihto 169,6 151,6 18,0 438,50
 Liiketoiminnan muut tuotot 0,5 0,5 0,0 3,0
 Poistot -18,5 -16,8 -1,8 -67,9
 Liiketoiminnan kulut -97,4 -93,6 -3,7 -317,0
 Liikevoitto 54,2 41,7 12,5 56,6
 Rahoitustuotot ja –kulut -4,5 -6,1 1,7 -22,6
 Osuus osakkuusyht. tuloksesta 0,3 0,2 0,1 0,2
 Tulos ennen veroja 50,0 35,8 14,2 34,2
 Tuloverot -12,2 -9,3 -2,9 -1,2
 Tilikauden tulos 37,8 26,5 11,3 33,0
         
Muut laajan tuloksen erät        
Rahavirran suojaukset 3,4 -9,9 13,3 -33,4
Muuntoerot -1,2 -0,2 -1,0 0,2
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin
liittyvät erät
      0,0
Tilikauden laaja tulos yhteensä 40,0 16,4 23,6 -0,2
         
Tuloksen jakautuminen:        
Yhtiön osakkeenomistajille 37,8 26,5 11,3 33,0
Laajan tuloksen jakautuminen:        
Yhtiön osakkeenomistajille 40,0 16,4 23,6 -0,2
         
         
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)* 11 372 7 979 3 393 9 924
* laimennusvaikutusta ei ole        

 

Konsernin lyhennetty tase, milj. euroa 31.3.2012 31.3.2011 Muutos 31.12.2011
 VARAT        
 Pitkäaikaiset varat        
  Liikearvo 87,9 87,9 0,0 87,9
  Aineettomat hyödykkeet 91,3 89,7 1,6 89,7
  Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 419,3 1 276,0 143,3 1 419,60
  Sijoitukset 7,3 8,0 -0,8 8,2
  Saamiset 80,4 68,2 12,2 77,4
 Lyhytaikaiset varat        
  Vaihto-omaisuus 6,6 6,0 0,5 6,7
  Saamiset 80,7 55,4 25,3 78,9
  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 253,8 206,2 47,6 202,4
  Rahavarat 7,6 0,2 7,4 1,5
 Varat yhteensä 2 034,8 1 797,7 237,1 1 972,3
 OMA PÄÄOMA JA VELAT        
 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma        
 Oma pääoma 536,6 530,6 6 507,3
 Pitkäaikaiset velat        
  Korolliset 825,9 839,6 -13,7 845,2
  Korottomat 191,0 154,8 36,2 176,7
 Lyhytaikaiset velat        
  Korolliset 405,4 207,4 198,0 379,5
  Korottomat 76,0 65,3 10,6 63,6
 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 034,8 1 797,7 237,1 1 972,3

 

Konsernin tunnuslukuja, milj. euroa 1.-3.2012 1.-3.2011 1.-12.2011
 Liikevaihto 169,6 151,6 438,5
 Investoinnit, brutto 19,1 40,3 244,4
  - liikevaihdosta % 11,3 25,8 55,7
 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot 0,3 0,4 1,8
  - liikevaihdosta % 0,2 0,3 0,4
 Henkilöstö keskimäärin 265 260 263
 Liikevoitto 54,2 41,7 56,6
 - liikevaihdosta % 32,0 27,5 12,9
 Voitto ennen veroja 50,0 35,8 34,2
  - liikevaihdosta % 29,5 23,6 7,8
 Korolliset nettovelat* 969,9 840,6 1 020,2
 Omavaraisuusaste, %* 26,4 29,7 25,7
 Oma pääoma, milj. euroa* 536,6 530,6 507,3
 Oma pääoma/osake, euroa* 161 369 159 578 152 573
 Tulos/osake, euroa* 11 372 7 979 9 924
* tilikauden lopussa      
       

 

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, milj. euroa            
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto Arvon-muutos-rahastot Muunto-erot Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä
1.1.2011 55,9 55,9 19,8 0,3 382,3 514,2
Tilikauden laaja tulos            
Tilikauden voitto tai tappio         26,5 26,5
Muut laajan tuloksen erät            
 Rahavirran suojaukset     -9,9     -9,9
 Muuntoerot       -0,2   -0,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna     -9,9 -0,2   -10,2
Laaja tulos     -9,9 -0,2 26,5 16,4
31.3.2011 55,9 55,9 9,8 0,1 408,8 530,6
Tilikauden laaja tulos            
Tilikauden voitto tai tappio         6,5 6,5
Muut laajan tuloksen erät            
 Rahavirran suojaukset     -23,5     -23,5
 Muuntoerot       0,5   0,5
 Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät     0,0     0,0
Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna     -23,5 0,5   -23,1
Laaja tulos     -23,5 0,5 6,5 -16,6
Liiketoimet omistajien kanssa            
Osinko vuodelta  2010         -6,7 -6,7
1.1.2012 55,9 55,9 -13,7 0,6 408,6 507,3
Tilikauden laaja tulos            
Tilikauden voitto tai tappio         37,8 37,8
Muut laajan tuloksen erät            
 Rahavirran suojaukset     3,4     3,4
 Muuntoerot       -1,2   -1,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna     3,4 -1,2   2,2
Laaja tulos     3,4 -1,2 37,8 40,0
Liiketoimet omistajien kanssa            
Osinko vuodelta 2011         -10,8 -10,8
31.3.2012 55,9 55,9 -10,3 -0,7 435,6 536,6

 


Konsernin rahavirtalaskelma, milj. euroa
1.-3.2012 1.-3.2011  1.-12.2011
 Liiketoiminnan rahavirta      
 Tilikauden voitto 37,8 26,5 33,0
 Oikaisut 42,9 31,9 96,5
 Käyttöpääoman muutokset 11,1 6,1 -12,3
Sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutus 0,0 0,2 0,6
 Maksetut korot -3,0 -3,9 -22,8
 Saadut korot 1,1 0,5 2,9
 Maksetut verot -0,5 -0,4 -2,3
 Liiketoiminnan nettorahavirta 89,2 60,8 95,6
       
 Investointien rahavirta      
 Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -30,4 -53,6 -241,0
 Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -2,4 -0,6 -3,3
 Investoinnit muihin sijoituksiin 0,0 0,0 0,0
 Luovutustulot muista sijoituksista 0,0 0,0 0,0
 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 0,0 0,0 0,1
 Lainasaamisten takaisinmaksut 0,0 0,0 0,0
 Saadut osingot 0,0 0,0 0,2
 Saadut avustukset 0,0 0,0 0,1
 Investointien nettorahavirta -32,7 -54,1 -244,0
       
 Rahoituksen rahavirta      
 Lainojen nostot 207,5 99,9 749,9
 Lainojen takaisinmaksut -199,8 -121,9 -612,6
 Maksetut osingot -6,7 0,0 -6,7
 Rahoituksen nettorahavirta 1,1 -22,0 130,6
       
 Rahavarojen muutos 57,6 -15,3 -17,8
 Rahavarat tilikauden alussa 203,8 221,7 221,7
Rahavarat tilikauden lopussa 261,4 206,4 203,8

 


Johdannaissopimukset,
milj. euroa
31.3.2012 31.3.2011 31.12.2011
  Käypä nettoarvo Nimellis-arvo Käypä nettoarvo Nimellis-arvo Käypä nettoarvo Nimellis-arvo
 Korko- ja valuuttajohdannaiset            
 Valuutanvaihtosopimukset 66 518 38 419 64 519
 Valuuttatermiinit ja -optiot 0 2 0 1 0 25
 Koronvaihtosopimukset -1 346 1 231 -1 301
 Ostetut korko-optiot 0 850 11 880 1 880
 Yhteensä 65 1 716 49 1 531 63 1 725
  Käypä nettoarvo Määrä TWh Käypä nettoarvo Määrä TWh Käypä nettoarvo Määrä TWh
 Sähköjohdannaiset            
 Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities 
suojauslasketut johdannaiset
-26 3,82 13 3,65 -23 3,81
 Sähkötermiinit, NASDAX OMX Commodities 0 0,00 0 0,02 0 0,01
 Yhteensä -26 3,82 13 3,67 -23 3,82

 

Vastuusitoumukset, milj. euroa 31.3.2012 31.3.2011 31.12.2011
 Pantatut rahavarat 0 0 0
 Vuokravastuut 26 27 26
 Luotonvarausprovisiot 2 0 2
 Yhteensä 28 28 30
 Investointisitoumukset 240 378 218
 Muut taloudelliset vastuut 2 2 2

 

Aineellisen käyttöomaisuuden muutokset, milj. euroa 31.3.2012 31.3.2011 31.12.2011
 Kirjanpitoarvo kauden alussa 1 420 1 253 1 253
 Lisäykset 18 39 232
 Vähennykset     0
 Poistot ja arvonalentumiset -18 -16 -65
 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 419 1 276 1 420

 

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa 31.3.2012 31.3.2011 31.12.2011
 Myynnit 2 1 4
 Ostot 16 24 63
 Saamiset 2 2 1
 Velat 0 0 0
       

 

Liiketoimet omistajien kanssa
milj. euroa
31.3.2012 31.3.2011 31.12.2011
Omistajat
Myynnit
  41 50
 Ostot 1 28 33
 Saamiset   8  
 Velat 0 0  
Muu lähipiiri      
Myynnit 32   36
Ostot 17   34
Saamiset 0   6
Velat 3   5
       

 

Tilinpäätösperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset, standardin mukaisesti. Fingrid on noudattanut tämän osavuosikatsauksen laatimisessa samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2011.

Segmenttiraportointi

Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä.                                                                                                                                                                                                                                                    

Yritysjärjestelyt

Konsernin rakenteessa ei tapahtunut muutoksia osavuosijaksolla.

Kausiluonteisuus

Konsernin toiminnalle ovat tyypillisiä voimakkaat kausivaihtelut.

Yleislauseke

Tämän tiedotteen tietyt lausunnot kohdistuvat tulevaisuuteen ja perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.

 


Anhänge

GlobeNewswire