Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2019: alennetut siirtohinnat laskivat tulosta odotetusti


Fingrid Oyj
pörssitiedote 27.2.2020 klo 11:15 EET


Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2019: alennetut siirtohinnat laskivat tulosta odotetusti

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2019 tilinpäätökseen.

  • Fingridin vuosi 2019 toteutui odotetusti. Kantaverkkosiirron hintoja laskettiin vuoden alusta keskimäärin kahdeksan prosenttia.
  • Vuonna 2019 Suomen sähkönkulutus oli 86,1 (87,5) terawattituntia.
  • Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 68,7 (68,6) terawattituntia, joka vastasi 76,0 (75,4) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
  • Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla ja oli 99,9998 (99,9999) prosenttia.
AVAINLUVUT 1-12/191-12/18muutos %7-12/197-12/18muutos %
LiikevaihtoM€789,4852,8-7,4374,1415,9-10,0
Investoinnit, bruttoM€135,692,746,376,650,252,6
– investoinnit liikevaihdosta%17,210,9 20,512,1 
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menotM€3,43,6-3,61,81,8-4,0
– liikevaihdosta%0,40,4 0,50,4 
Henkilöstö keskimäärin 3843762,10382-100,0
Henkilöstö kauden lopussa 3803800,03803800,0
Palkat ja palkkiot yhteensäM€22,326,5-15,99,013,2-31,7
LiikevoittoM€115,5241,6-52,248,791,2-46,6
– liikevaihdosta%14,628,3 13,021,9 
Voitto ennen verojaM€105,8229,0-53,836,885,3-56,9
– liikevaihdosta%13,426,9 9,820,5 
Kauden voittoM€84,6183,2-53,828,768,7-58,2
Kauden laaja tulosM€84,7183,0-53,728,868,3-57,9
Rahavirta investointien jälkeenM€126,5158,1-20,032,214,7119,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)%6,413,2    
Oman pääoman tuotto (ROE)%11,623,3    
Omavaraisuusaste%32,036,6 32,036,6 
Korolliset nettolainatM€1 037,2974,36,51 037,2974,3 
Nettovelkaantuminen 1,51,3 1,51,3 
Tulos/osake25 452,5055 106,29-53,88 644,7520 656,83-58,2
Osinko/A-osake58 500,00 *67 650,00    
Osinko/B-osake21 400,00 *24 750,00    
Oma pääoma/osake206 213232 310-11,2   
Osinko/tulos A-osake%229,8122,8    
Osinko/tulos B-osake%84,144,9    
Osakkeiden lukumäärä       
– A-sarjan osakkeetkpl2 0782 078 2 0782 078 
– B-sarjan osakkeetkpl1 2471 247 1 2471 247 
Yhteensäkpl3 3253 325 3 3253 325 
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle enimmäisosingosta


Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen: ”Alennetuilla siirtohinnoilla luotettavaa sähkönsiirtoa"

Fingridin taloudellinen tulos toteutui odotetusti. Alensimme kantaverkko- ja rajasiirron hintoja katsausvuoden alusta, mistä johtuen yhtiön taloudellinen tulos oli merkittävästi heikompi kuin edellisenä katsausvuonna. Sähkön siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla. Yhtiön taloudellinen asema on edelleen vahva ja yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Fingridin suorituskyky on edelleen maailman huippuluokkaa, mikä mahdollistaa kantaverkon ylläpidon ja kehittämisen asiakkaiden kannalta kohtuullisin kustannuksin kaikkien haasteiden edessä myös tulevaisuudessa.

Suomen kansallisomaisuuksiin kuuluva sähkönsiirron kantaverkko täytti katsausvuonna 90 vuotta. Fingrid kehittää kantaverkkoa pitkäjänteisesti siten, että lisääntyvä puhdas sähköntuotanto voidaan liittää kantaverkkoon ja edelleen kuluttajien sekä teollisuuden käyttöön. Erityisesti tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon ja sähkömarkkinoille pitää meidät kiireisinä tulevina vuosina. Tuulivoiman rakentamisen tahti on niin kova, että kaikista ponnisteluistamme huolimatta on mahdollista, että emme pysty liittämään kaikkia hankkeita kantaverkkoon tuulivoiman rakentajien toivomalla tavalla. 

Sähköntuotannon kyky joustaa kulutuksen mukaan heikkenee, jolloin joustoa on haettava kulutuksesta ja hyvin toimivasta sähkökaupasta eurooppalaisilta sähkömarkkinoilta. Kehitimme sähkömarkkinoita, jotta tuotanto ja kulutus tasapainottuvat mahdollisimman tehokkaasti.

Muutoksen vauhti kasvaa, mutta samalla meidän on pidettävä huolta siitä, ettei laadusta ja työturvallisuudesta tingitä piiruakaan. Sertifioimme uudelleen omaisuudenhallinnan laatusertifikaatin ja pidimme työturvallisuuden tason hyvällä tasolla. Meille vastuullisuus tarkoittaa oikeita, konkreettisia tekoja huolehtiessamme ihmisistä, toimintamme ympäristövaikutuksista ja hyvästä hallintotavasta. Tunnistamme keskeisen roolimme suomalaisessa yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa: yhteiskunnan etu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaamme. Tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä ja roolimme ilmastonmuutoksen torjunnassa motivoivat fingridiläisiä, jotka työskentelevät yhdessä Suomen parhaista työpaikoista – myös tulevalla vuosikymmenellä."


Taloudellinen tulos

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2018 huomioiden IFRS 16 standardin tuomat muutokset ja IAS16 soveltamisen täsmennykset.

Konsernin liikevaihto oli 789,4 (852,8) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot pienenivät 385,0 (423,2) miljoonaan euroon, mikä johtui alennetuista siirtohinnoista. Kuluneen vuoden sähkön kulutus Suomessa oli 86,1 (87,5) terawattituntia. Tasesähkön myynti säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 346,7 (348,8) miljoonaa euroa. Rajasiirtotuotot laskivat Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä 11,6 (35,5) miljoonaan euroon, mikä oli seurausta edellisvuotta alhaisemmasta rajasiirtosiirtotariffista. Venäjän tuonnissa on käytössä siirtotariffi, joka perustuu Suomen aluehinnan ja Luoteis-Venäjän alueellisen hinnan väliseen eroon. Liiketoiminnan muut tuotot laskivat 4,2 (10,8) miljoonaan euroon. Lasku johtui edellisvuotta pienemmistä käyttöomaisuuden myyntivoitoista.

Konsernin kulut olivat 651,6 (659,0) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut säilyivät edellisvuotisella tasolla ja olivat 323,5 (320,0) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut kasvoivat 53,9 (47,7) miljoonaan euroon. Häviösähkön volyymi kasvoi lievästi ja häviösähkön hankintahinta nousi jonkin verran. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 39,57 (37,88) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut säilyivät edellisvuotisella tasolla ja olivat 55,9 (56,7) miljoonaa euroa. Poistot olivat 97,8 (99,7) miljoonaa euroa. Kantaverkon kunnonhallintakulut olivat 21,6 (21,2) miljoonaa euroa.

Henkilöstökulut laskivat 26,4 (32,2) miljoonaan euroon. Muutos johtuu pääosin investointiprojektien henkilöstökulujen aktivoinnista 4,7 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin 3.4 (3.6) miljoonaa euroa.

Konsernin liikevoitto oli 115,5 (241,6) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksista kirjattiin liikevoittoon -26,6 (37,1) miljoonaa euroa. Konsernin voitto ennen veroja oli 105,8 (229,0) miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoteen selittyvät sähköjohdannaisten markkina-arvon muutoksilla (muutos -63,5 miljoonaa euroa) ja pienemmillä kantaverkko- ja rajasiirtotuotoilla (muutos yhteensä -62,0 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 84,6 (183,2) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 32,0 (36,6) prosenttia.

Emoyhtiön liikevaihto oli 786,2 (844,6) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 148,1 (194,6) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat olivat 199,0 miljoonaa euroa.

Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos päätyy vuodelta 2019 noin 15 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja koko valvontajaksolta 2016-2019 noin 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Rahoitus

Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana, mikä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin nettorahoituskulut olivat 10,1 (15,2) miljoonaa euroa, joihin sisältyi vuonna 2019 käyttöönotetun IFRS 16 standardin myötä 0,7 miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista. Konsernin nettokorkokulut lainoista tilikauden aikana olivat 14,7 (16,3) miljoonaa euroa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli 8,1 miljoonaa euroa positiivinen (6,7 miljoonaa euroa positiivinen).

Korolliset lainat olivat 1 120,0 (1 059,6) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 884,7 (771,5) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 235,3 (288,1) miljoonaa euroa. Korollisiin lainoihin sisältyi tilikauden lopussa vuokrasopimusvelkoja yhteensä 32,9 miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa suoritettavia oli 2,4 miljoonaa euroa.

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahavarat ja muut rahoitusvarat olivat 31.12.2019 yhteensä 82,8 (85,3) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto (11.12.2022 saakka) sekä 50 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat tililimiitit.

Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 22,4 (14,3) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit oli suojattu.

Fingridillä on luokituspalvelusopimukset S&P Global Ratings:n (S&P) ja Fitch Ratings:n (Fitch) kanssa. Voimassa olevat luottoluokitukset säilyivät korkeina ja olivat 31.12.2019:

  • S&P:n vakuudettoman seniorivelan luokitus ja pitkäaikainen yritysluokitus tasolla 'AA-' ja lyhytaikainen yritysluokitus tasolla 'A-1+', näkymät vakaat.
  • Fitch:n vakuudettoman seniorivelan luokitus tasolla ’A+’, pitkäaikainen yritysluokitus tasolla ’A’ ja lyhytaikainen yritysluokitus ’F1’, näkymät vakaat.

Asiakkaat

Fingrid tarjoaa asiakkailleen eli sähköyhtiöille, sähköä käyttävälle teollisuudelle ja sähkömarkkinatoimijoille kantaverkko- ja sähkömarkkinapalveluita. Yhtiön toiminta perustuu pitkälti lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen, ja ne hoidetaan asiakaslähtöisesti, tasapuolisesti ja yhtäläisin ehdoin.

Syksyllä 2019 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan asiakkaiden tyytyväisyys Fingridiin on pysynyt edellisvuotta vastaavalla hyvällä tasolla. Yli puolet asiakkaista arvioi yhtiön toiminnan parantuneen viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan asiakkaat pitävät Fingridiä avoimena ja yhteistyökykyisenä toimijana, joka toimii koko yhteiskunnan hyväksi ja kohtelee asiakkaita tasapuolisesti. Yhtiön saama Net Promoter Scoren (NPS) -arvo oli 36, mikä on hyvä tulos luonnolliselle monopolille.

Kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n vuoden 2019 selvityksen mukaan sähkön siirtäminen Suomen kantaverkossa on kolmanneksi edullisinta Euroopassa, kun verrataan vastaavan laajuisiin kantaverkkoihin. Mukana vertailussa oli 36 maata. Vuonna 2020 kantaverkkomaksut pidetään edellisvuoden tasolla.

Investoinnit ja kunnossapito

Vuonna 2019 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 135,6 (92,7) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 103,4 (85,1) miljoonaa euroa ja varavoimaan 5,5 (2,9) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 25,6 (4,0) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 3,4 (3,6) miljoonaa euroa. Merkittävimmät rakennushankkeet vuoden aikana olivat Rautarouva II (Hikiä-Orimattila), Pohjois-Karjalan verkkovahvistukset sekä Olkiluodon, Nurmijärven, Jyväskylän, Inkoon ja Korian sähköasemien rakennustyöt. Yksittäisistä tietojärjestelmäinvestoinneista eniten kustannuksia syntyi vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon datahub-hankintajärjestelmästä, jota yhtiö rakentaa parhaillaan.

Suomen sähkönsiirron kantaverkko täytti katsausvuonna 90 vuotta. Sähkönsiirron kantaverkkoa rakennetaan ja ylläpidetään pitkäjänteisesti puhtaan sähköjärjestelmän tarpeita ajatellen. Investoinnit ja kunnossapito tehdään oikea-aikaisesti, turvallisesti ja tehokkaasti. Suomessa lisätään jatkossa merkittävästi tuulivoiman osuutta sähköntuotannossa. Fingridin tehtävänä on varmistaa, että suunniteltu tuotantokapasiteetti on mahdollista liittää osaksi sähköjärjestelmää ja sähkömarkkinoita.
                  
Kantaverkkoa vahvistetaan niin Suomen ja Ruotsin välillä kuin myös Suomessa pohjois-eteläsuuntaisesti. Rannikkolinja Pohjois-Pohjanmaalta Porin seudulle asti on rakennettu valmiiksi, Metsälinja Oulusta Petäjävedelle on rakenteilla ja Järvilinjan vahventaminen Pohjois-Pohjanmaalta Kuopion seudulle on suunnitteilla.

Vuonna 2019 rakennettiin voimajohtoja ja sähköasemia laajalti eri puolilla Suomea. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 150 kilometriä. Vuonna 2019 rakennettiin voimajohtoja ja sähköasemia laajalti eri puolilla Suomea. Yhteensä voimajohtoja rakennettiin noin 150 kilometriä. Sähköasemahankkeista valmistui 12 uutta tai laajennettua asemaa. Merkittävimmät meneillään olevat rakennushankkeet liittyvät Metsälinjan, Suomen ja Ruotsin välisen kolmannen vaihtosähköyhteyden ja Oulujoen alueen rakennustöihin.

Kantaverkon omaisuuden hallinta on Fingridissä kansainvälisesti arvioituna maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui jälleen keväällä 2019 kansainvälisessä omaisuuden hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITAMS (International Transmission Asset Management Study) -vertailussa kärkisijalle.

Fingridin omaisuuden hallinta on sertifioitu ISO 55001:2014 standardin mukaisesti. Standardi on myönnetty Fingridille ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja Lloyd’s Register Verification Limited sertifioi sen uudelleen syksyllä 2019.

Fingridin pitkäaikaisena tavoitteena on ollut työturvallisuuskulttuurin parantaminen ja sen myötä nolla tapaturmaa -tavoitteen täyttyminen. Yhtiön omalle henkilökunnalle ei sattunut toimintavuonnakaan yhtään poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa 0 (0). Palvelutoimittajille sattui 7 (4) poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Poissaoloon johtaneista työpaikkatapaturmista yksi aiheutti yli 30 päivän sairauspoissaolon ja se luokitettiin vakavaksi. Lisäksi yksi työpaikkatapaturma luokitettiin vakavaksi, koska se aiheutti pysyvän haitan palvelutoimittajan työntekijälle. Palvelutoimittajien ja Fingridin henkilökunnan yhdistetty työtapaturmataajuus nousi edellisvuodesta ja oli 5,5 (3,2)/miljoonaa työtuntia.

Sähköjärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2019 sähköä 86,1 (87,5) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 68,7 (68,6) terawattituntia, joka vastasi 76,0 (75,4) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2019 aikana 16,3 (14,5) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,5 (1,0) terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa sähköä vietiin Suomesta Viroon 3,8 (2,4) terawattituntia. Tuonti Virosta oli 0,3 (0,9) terawattituntia. Sähköä tuotiin Venäjältä 7,5 (7,9) terawattituntia. Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2019 aikana sähköä 0,2 (0,2) terawattituntia ja vietiin Suomesta Norjaan 0,1 (0,1) terawattituntia. Katsauskaudella siirtokapasiteettia oli tarjolla kaikilla rajasiirtoyhteyksillä lähes täysimääräisesti.

Katsauskauden aikana Fingridin häiriönselvitysvalmiutta ei tarvinnut nostaa. Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla ja käyttövarmuus oli 99,9998 (99,9999) prosenttia. Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 4,3 (12,0) minuuttia, joka vastaa 10 vuoden keskiarvoa. Häiriökeskeytysten aiheuttama laskennallinen haitta (KAH) kulutusasiakkaille oli 2,7 (1,5) miljoonaa euroa ja pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 5,2 miljoonaa euroa.

Tasasähköyhteyksien luotettavuus ja käytettävyys olivat vuonna 2019 hyvällä tasolla. EstLink 2 -yhteydellä oli yksi pitkäaikainen häiriö, joka alkoi joulukuun lopulla ja päättyi tammikuun 2020 alussa. Katsauskauden häiriömäärät ja häiriöiden kokonaiskesto olivat tasasähköyhteyksillä vuoden 2018 tasolla.

Kantaverkon siirtohäviöiden määrä kasvoi hieman edellisvuoden tasolta ja oli 1,3 (1,2) terawattituntia. Tämä oli 1,5 (1,3) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä.

Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (pohjoismainen systeemihinta) oli 38,94 (43,99) euroa megawattitunnilta. Sähkön tukkuhinnat olivat sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa hieman edellisvuotta matalammat. Hintojen laskuun vaikutti pohjoismaisen vesitilanteen parantuminen edelliseen vuoteen verrattuna. Tuulivoiman saatavuus vaikutti ajoittain selvästi Suomen sähkön aluehintaan. Päästöoikeuksien hinnat pysyivät samalla tasolla, jonne ne vuoden 2018 aikana nousivat.

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja rajajohdoilta yhteensä 73,0 (29,6) miljoonaa euroa. Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osuus tästä oli 65,5 (28,2) miljoonaa euroa. Näistä 15,0 (18,9) miljoonaa euroa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 50,5 (9,3) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 7,5 (1,4) miljoonaa euroa. Fingridin saamia pullonkaulatuottoja on käytetty sääntelyn mukaisesti Metsälinjayhteyden -verkkoinvestointiin ja Alapitkän kondensaattori-investointiin. Kertyneitä pullonkaulatuottoja jäi käyttämättä 72,4 miljoonaa euroa ja ne käytetään tulevaisuudessa sähkömarkkinoiden toimintaa parantaviin investointeihin.

Fingridin siirtoverkon ja rajajohtojen kautta markkinatoimijat saavat pääsyn ja hyödyt avoimista eurooppalaisista sähkömarkkinoista. Markkinoille annetaan mahdollisimman suuri siirtokapasiteetti, mikä mahdollistaa markkinatoimijoille tehokkaan kaupankäynnin. Vuonna 2019 etenkin Viron tasasähköyhteyksien luotettavuus oli aiempia huippuvuosia heikompi, mutta haastavista tilanteista huolimatta yhteydet onnistuttiin palauttamaan tehokkaasti takaisin markkinoiden käyttöön. Ruotsin tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus olivat erittäin hyvällä tasolla.

Henkilöstö

Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa määräaikaiset työntekijät mukaan lukien 380 (380) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 338 (327).

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 24 (23) prosenttia ja miehiä 76 (77) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Laukaassa sijaitsevalla voimajohtotyömaalla tapahtui 25.8.2017 työtapaturma, jossa Revilla y Garcia S.L.:n työntekijä kuoli pudottuaan voimajohtopylväästä. Työtapaturmaan liittyen rakennuttajana toiminutta Fingridiä ja pääurakoitsija Technolines S.R.L. filial i Finlandia ja sen aliurakoitsijayhtiö Revilla y Garcia S.L.:aa vastaan on nostettu Espanjassa yksityisoikeudellinen vahingonkorvauskanne. Fingrid ei pidä kanteen menestymistä sitä vastaan todennäköisenä ja yhtiön näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä tai sen lopputuloksella ei todennäköisesti tule olemaan merkittävää vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Asiassa nostettu sosiaaliturvaperusteisia korvauksia koskeva kanne on rauennut.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingrid Oyj tiedotti 5.12.2019 tehneensä yhdessä Nord Pool Holding AS:n muiden omistajien kanssa sitovan sopimuksen myydä 66 prosenttia yhtiön osakkeista Euronextille. 15.1.2020 Fingrid Oyj ilmoitti, että kauppa on saanut tarvittavat viranomaishyväksynnät ja sen toteutumisen muut edellytykset ovat täyttyneet. Kaupalla on pieni positiivinen vaikutus Fingridin ensimmäisen kvartaalin 2020 tulokseen ja rahavirtaan. Fingrid Oyj:n välillinen omistus Nord Poolista on 6,4 prosenttia, jota hallinnoidaan pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteisomistuksessa olevan holding-yhtiön kautta.

Fingrid-konsernin tilikauden 2020 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan hieman laskevan vuoden 2019 tulokseen verrattuna. Fingrid ilmoitti 2.10.2019 pitävänsä vuonna 2020 siirtohinnat kantaverkossa vuoden 2019 tasolla.

Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-, läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen epävarmuus. Nämä riippuvat ulkolämpötilan vaihtelusta sekä sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla, ja sitä kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.

Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 148 060 722,84 euroa ja voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 198 985 738,74 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta enintään 58 500,00 euroa ja B-sarjan osakkeelta enintään 21 400,00 euroa, yhteensä enintään 148 248 800,00 euroa. Ensimmäinen osinkoerä on 39 500,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 14 450,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 100 100 150,00 euroa, joka maksetaan 25.3.2020. Toinen osinkoerä, enintään 19 000,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja enintään 6 950,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä enintään 48 148 650,00 euroa maksetaan hallitukselle tässä osingonmaksuun annettavan valtuutuksen perusteella. Hallituksella on oikeus päättää toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella päättämä toinen osinkoerä maksetaan päätöstä seuraavana kolmantena pankkipäivänä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous 2020

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 20. maaliskuuta 2020 Helsingissä.

Helsingissä 27.2.2020
Fingrid Oyj
Hallitus

Liitteet:

Tilinpäätöstiedote
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2019
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2019

Liitteet


Anhänge

Fingrid_Oyj_hallituksen_toimintakertomus_ja_tilinpaatos_2019 Fingrid_Selvitys_hallinto-_ja_ohjausjarjestelmasta_2019_270220 Fingrid_Oyj_tilinpaatostiedote_2019