Nordkalk Oyj Abp PÖRSSITIEDOTE 26.1.2007 klo 14.00 NORDKALKIN LIIKEVAIHTO KASVOI VOIMAKKAASTI TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2006 . liikevaihto kasvoi 303,8 (2005: 269,6) miljoonaan euroon (+13 %) . voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia ja kasvoi 24,5 (13,9) miljoonaan euroon (+75 %) . kalkkiuunin rakentaminen Norjaan aloitettiin . myönteistä kehitystä Puolassa ja Baltiassa . paperikoneita suljettiin Suomessa . korkeat energia- ja rahtikustannukset Vuoden 2006 kokonaismyynti kasvoi voimakkaasti verrattuna vuoteen 2005. Tämä on osin seurausta siitä, että vuoden 2005 tulosta rasitti Suomen paperiteollisuuden työmarkkinakiista. Vuoden 2006 myönteinen kehitys, etenkin kannattavuuden paraneminen, johtuu kuitenkin myös kustannustehokkuudesta ja kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta. Teollisuuden korkeasuhdanne johti kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysynnän voimakkaaseen nousuun etenkin rakennusaine- ja terästeollisuudessa. TEOLLISUUS Joidenkin paperikoneiden sulkeminen Suomessa vähensi sekä paperipigmentti GCC:n myyntiä että paperipigmentti PCC:n valmistuksessa käytettävän poltetun kalkin myyntiä. Toteutumatta jäänyt myynti voitiin kuitenkin osin kompensoida kasvaneella myynnillä Ruotsin paperiteollisuudelle. Myynti selluloosatehtaille Suomessa oli hyvä. Terästehtaiden tuotantotahti jatkui kiivaana vuonna 2006. Toimitukset terästehtaille Puolassa ja Saksassa ovat kasvaneet voimakkaasti ja myös Suomessa ja Ruotsissa myynti on kasvanut. Kuluneena vuonna rakentamisessa on vallinnut korkeasuhdanne, mikä merkitsi voimakasta kysynnän kasvua rakennusaineteollisuudessa kaikilla markkina-alueillamme. Loppuvuoden leuto sää pidensi sesonkia, mikä vaikutti myönteisesti myyntiin. Sama päti myös tien- ja maanrakennukseen tarkoitettujen tuotteiden myyntiin. Etenkin Puolassa näiden tuotteiden myynti on kasvanut voimakkaasti. Myynti kemianteollisuudelle kasvoi vuoteen 2005 verrattuna. MAATALOUS Maatalouden kokonaismyynti oli jonkin verran vuoden 2005 myyntiä parempi. Vuoden alussa levitysolosuhteet olivat hyvät, kun taas sateinen syksy esti kalkituksen kauden lopussa. Maanviljelijöiden kalkitushalukkuuteen vaikuttaa etenkin Suomessa ja Ruotsissa myös julkinen keskustelu EU:n maataloustuista. Myynti rehuteollisuudelle laski hieman. YMPÄRISTÖNHOITO Ympäristönhoitotuotteiden kokonaismyynti kasvoi vuoteen 2005 verrattuna. Savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden käyttö kasvoi voimakkaasti Suomessa ja Ruotsissa, sillä pitkään jatkunut kuiva kausi lisäsi hiilivoimaloiden käyttöastetta. Vedenpuhdistustuotteiden myynti väheni jonkin verran. NELJÄS VUOSINELJÄNNES JONKIN VERRAN VUODEN 2005 VASTAAVAA PAREMPI Liikevaihto kasvoi jonkin verran neljännellä vuosineljänneksellä ja oli 80,7 (73,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto kohosi 8,8 (6,6) miljoonaan euroon. Teollisuuden korkeasuhdanteella oli myönteinen vaikutus neljännen vuosineljänneksen tulokseen, samoin kuin leudolla myöhäissyksyllä joka pidensi rakennussesonkia. Vuosineljännestä rasitti kuitenkin maatalouden toteutumatta jääneet kalkitukset. VUODEN 2006 TALOUDELLINEN TULOS Liikevaihto kohosi 303,8 (269,6) miljoonaan euroon ja myynti kasvoi lähes kaikissa asiakassegmenteissä. Liikevoitto kasvoi 34 prosenttia ja oli 36,8 (27,5) miljoonaa euroa, joka on 12,1 (10,2) prosenttia liikevaihdosta. Vuosineljännestä rasittivat korkeat energiakustannukset sekä tuotannon ongelmat Ruotsissa, mikä johti siihen, että Nordkalk kykeni myymään päästöoikeuksia 2,4 (1,0) miljoonan euron edestä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 25,8 (26,9) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut laskivat 1,2 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2005 ja olivat 12,3 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 24,5 (13,9) miljoonaa euroa, mikä vastaa 8,1 (5,2) prosenttia liikevaihdosta. Toiminnan kassavirta oli edelleen hyvä. Sijoitetun pääoman tuotto oli 13,8 (10,2) prosenttia. Taseen loppusumma kohosi 345,8 (31.12.2005: 330,9) miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste laski 15,2 (26,1) prosenttiin. INVESTOINNIT Vuoden kokonaisinvestoinnit kohosivat 22,0 (14,1) miljoonaan euroon ja rahoitettiin omalla kassavirralla. Huhtikuussa tehtiin päätös, että norjalainen yhtiö NorFraKalk AS, jonka Nordkalk Oyj Abp ja Franzefoss Minerals AS omistavat puoliksi, rakentaa kalkkiuunin Norjaan. Uuden uunin kapasiteetti tulee olemaan 200 000 tonnia poltettua kalkkia vuodessa ja se arvioidaan otettavan käyttöön syksyllä 2007. Puolan S?awnossa peruskorjattiin jauhatuslaitos, johon asennettiin uusi tuotantolinja. Alekseevkan kalkkitehtaan investointiohjelma Venäjälle eteni suunnitelmien mukaisesti, mikä tarjoaa mahdollisuuksia kapasiteetin lisäämiseen ja tuotevalikoiman laajentamiseen. Kolmannella vuosineljänneksellä Luulajan uunin korjaustyö Ruotsissa valmistui ja uuni otettiin käyttöön syyskuussa. Myös Köpingin uunin korjaustyö Ruotsissa saatiin päätökseen. RAHOITUS Nordkalk järjesteli rahoituksensa uudelleen vuoden 2006 aikana. Nordkalk maksoi takaisin kaikki pääomalainansa, yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. Nordkalk pyrkii alhaisempiin rahoituskustannuksiin korvaamalla korkeakorkoisen lainan pankkilainalla. Rahoitus erääntyy vuosina 2010-2013 nykyisin luottosopimuksin. Rahoitus on sidottu joihinkin tunnuslukuihin, joiden kehitys vaikuttaa rahoituskustannuksiin. OSAKKEENOMISTAJAT Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, joka koostuu seuraavista sijoittajista: Ahlström Capital Oy (30,5 %), Rettig Group Oy Ab (21,0 %), ryhmä pääosin institutionaalisia sijoittajia (45,0 %) sekä yhtiön johto (3,5 %). Omistusrakenne muuttui kun CapManin hallinnoimat rahastot myivät 28.12.2006 kaikki osakkeensa Nordkalkissa. Ahlström Capitalin omistusosuus nousi 25,7 %:sta 30.5 %:iin ja Rettigin 1,9 %:sta 21,0 %:iin. Åbo Akademin säätiön omistus nousi 8,7 %:iin, Svenska litteratursällskapet i Finlandin omistus 7,0 %:iin ja Furuvik Investin omistus 7,3 %:iin. HENKILÖKUNTA Vuoden lopussa henkilökunnan kokonaismäärä oli 1304 (1347). Henkilöstön määrä oli vuonna 2006 keskimäärin 1353 (1316). Henkilöstön määrän kasvu johtuu venäläisen kalkkiyhtiö Alekseevkan hankinnasta syksyllä 2005. Nordkalk on osallistunut Suomessa uuden ammattitutkinnon luomiseen kaivosalalle ja ensimmäiset kuusi kaivosmiestä suorittivat tutkintonsa syyskuussa 2006. Samanaikaisesti käynnistettiin kaksivuotinen työnjohdon koulutus. Kolmevuotinen 0-tapaturmaa-projekti Lappeenrannassa saatiin päätökseen erittäin hyvin tuloksin. Vuonna 2003 sattui 17 tapaturmaa ja vuonna 2006 ne olivat vähentyneet 3:een. Sairauspäivien lukumäärä väheni 254:stä 11:sta. Tämän pohjalta tullaan tapaturmien vähentämiseen tähtäävää työtä tehostamaan koko Nordkalkissa. TUTKIMUS JA KEHITYS Kehityskustannukset olivat 3,3 (3,2) miljoonaa euroa, mikä on 1,1 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. Kehitystoiminta suuntautuu sekä louhitun raaka-aineen käyttöasteen lisäämiseen että uusien tuoteratkaisujen ja markkinasovellusten luomiseen kalkkikivipohjaisille tuotteille. Geologinen toiminta tähtää raaka-aineen saatavuuden turvaamiseen pitkällä aikavälillä sekä mahdollisimman tehokkaaseen louhintaan nykyisissä kalkkikiviesiintymissä. Tehokas louhinta pohjautuu täsmälliseen tietoon yksittäisten esiintymien geologisista ominaisuuksista. YMPÄRISTÖ JA LAATU Kaikki Suomen ja Puolan tuotantolaitokset sekä koko toiminta Ruotsissa on ympäristösertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. Virossa ja Puolassa suoritetaan säännöllisesti ympäristökatselmuksia. Kaikilla paikkakunnilla tehdään jatkuvaa työtä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten kuten melun, tärinän ja pölyämisen minimoimiseksi. Vuonna 2006 käytettiin ympäristöinvestointeihin yhteensä 1,2 (1,1) miljoonaa euroa. Koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 9001:2000 -standardin mukaisesti, samoin kuin osa tuotannosta Suomessa. Puolassa sertifioitiin vuonna 2006 kaikki tuotantolaitokset ja myynti. Laatu- ja ympäristöjärjestelmäkoulutusta järjestetään säännöllisesti. RISKIT Nordkalkissa suoritettiin vuonna 2006 riskien kartoitus ja todettiin, että merkittävimmät riskit, joilla voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön toimintaan ja taloudelliseen kehitykseen, ovat raaka-aineen saatavuus, energian hinta, ympäristövaatimukset, taloudelliset riskit, tuotantolaitosten vauriot sekä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. HALLITUS, TOIMITUSJOHTAJA JA TILINTARKASTAJAT Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Björn Mattsson puheenjohtaja Morten Ahlström jäsen Jan Inborr jäsen Jukka Järvelä jäsen 28.12.2006 saakka Bjarne Mitts jäsen 18.1.2007 alkaen Orvo Siimestö jäsen 28.12.2006 saakka Christoffer Taxell jäsen Hallituksen jäsenet Jukka Järvelä ja Orvo Siimestö jättivät hallitustehtävänsä kun CapManin hallinnoimat rahastot myivät osakeomistuksensa Nordkalkissa 28. joulukuuta 2006. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin 18.1.2007 Bjarne Mitts, Rettig Groupin toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja on Bertel Karlstedt. Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan Sixten Nyman, KHT. HALLITUKSEN EHDOTUS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma on 31,9 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta, ja että tilikauden voitto siirretään käyttämättömiin voittovaroihin. NÄKYMÄT VUODELLE 2007 Nordkalkin liikevaihdon ja tuloksen arvioidaan kasvavan jonkin verran vuonna 2007. Kasvua odotetaan etenkin Puolasta ja Baltiasta. Paraisilla 26. tammikuuta 2007 Nordkalk Oyj Abp Björn Mattsson Morten Ahlström Jan Inborr Bjarne Mitts Christoffer Taxell Bertel Karlstedt, toimitusjohtaja Tilintarkastettu LISÄTIETOJA: Bertel Karlstedt, toimitusjohtaja, +358 204 55 6406 tai +358 40 553 3859 Kim Nordell, talousjohtaja, +358 204 55 6337 tai +358 400 823 392 Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Tuotemerkki on Nordkalk. www.nordkalk.com TULOSLASKELMA MEUR 10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/ 2006 2005 2006 2005 Liikevaihto 80,7 73,0 303,8 269,6 Tuotanto-, myynti- ja -71,9 -66,3 -267,0 -242,1 hallintokulut Liikevoitto 8,8 6,6 36,8 27,5 % 10,9 % 9,1 % 12,1 % 10,2 % Rahoitustuotot ja -kulut -3,2 -3,0 -12,3 -13,5 Voitto ennen satunnaisia eriä 5,6 3,6 24,5 13,9 % 7,0 % 4,9 % 8,1 % 5,2 % Voitto ennen veroja ja 5,6 3,6 24,5 13,9 vähemmistöosuuksia Verot -1,6 -1,7 -7,6 -4,6 Vähemmistöosuus -0,7 -0,9 -3,1 -2,7 Tilikauden voitto 3,3 1,0 13,7 6,7 TASE MEUR 31.12.2006 31.12.2005 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 9,4 8,9 Aineelliset hyödykkeet 248,2 237,4 Sijoitukset 1,4 1,9 Pysyvät vastaavat yhteensä 259,0 248,3 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 34,0 34,5 Saamiset 42,4 38,7 Rahat ja pankkisaamiset 10,4 9,4 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 86,8 82,6 Vastaavaa yhteensä 345,8 330,9 Oma pääoma Oma pääoma 39,1 24,5 Pääomalaina 0,0 49,1 Oma pääoma yhteensä 39,1 73,6 Vähemmistöosuus 13,5 12,8 Pakolliset varaukset 1,1 1,0 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 237,0 190,6 Lyhytaikainen vieras pääoma 55,1 52,8 Vieras pääoma yhteensä 292,1 243,4 Vastattavaa yhteensä 345,8 330,9 RAHOITUSLASKELMA MEUR 1-12/2006 1-12/2005 Liiketoiminnan rahavirta 43,9 32,4 Investointien rahavirta -20,8 -14,6 Korollisten velkojen muutos 26,8 -12,3 Pääomalainan muutos -49,1 -5,7 Muuntoerot ja muut muutokset 0,2 -0,1 Rahavarojen muutos 1,1 -0,2 Rahavarat kauden alussa 9,4 9,6 Rahavarat kauden lopussa 10,4 9,4 TUNNUSLUVUT 31.12.2006 31.12.2005 Sijoitettu pääoma Meur 266,5 271,4 Korollinen vieras pääoma Meur 213,9 185,0 Korollinen nettovelka Meur 203,5 175,6 Oman pääoman tuotto % 24,3 10,9 Sijoitetun pääoman tuotto % 13,8 10,2 Omavaraisuusaste % 15,2 26,1 Velkaantumisaste % 386,9 203,2 * Bruttoinvestoinnit Meur 22,0 14,1 Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta % 7,2 5,2 Suunnitelman mukaiset poistot Meur 25,8 26,9 Henkilöstö keskimäärin 1 353 1 316 Henkilöstö kauden lopussa 1 304 1 347 * Pääomalaina käsitelty omana pääomana ANNETUT PANTIT JA VASTUUSITOUMUKSET MEUR 31.12.2006 31.12.2005 Kiinnitykset ja muut pantit omien velkojen vakuudeksi 412,0 322,6 Vastuusitoumukset takuusitoumukset 9,6 1,2 eläkevastuut 0,0 0,0 muut vastuusitoumukset 0,0 0,0 Yhteensä 421,6 323,9 JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT MEUR 31.12.2006 31.12.2005 Nimellisarvot Valuuttatermiinisopimukset 77,7 64,6 josta suljettu 1,7 0,5 Sähkötermiinisopimukset 13,4 13,0 josta suljettu 0,0 0,0 Koronvaihtosopimukset 125,0 76,5 josta suljettu 0,0 0,0 Markkina-arvo Valuuttatermiinisopimukset -0,5 -1,4 Sähkötermiinisopimukset 0,8 2,4 Koronvaihtosopimukset 1,3 -0,5 Markkina-arvon laskennassa noudatettu periaate: Valuuttatermiinisopimukset, sähkötermiinisopimukset ja koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöspäivän markkina-arvoihin. Johdannaissopimuksia käytetään konsernin valuuttariskien, ostosriskien ja korkoriskien vähentämiseksi. VALUUTTAKURSSIT Tilinpäätöspäivän kurssit Keskikurssit 31.12.2006 31.12.2005 1-12/2006 1-12/2005 Euro 1,00000 1,00000 1,00000 1,00000 SEK (Ruotsi) 9,04040 9,38850 9,25332 9,27964 EEK (Viro) 15,64660 15,64660 15,64660 15,64660 PLN (Puola) 3,83100 3,86000 3,89513 4,02259 NOK (Norja) 8,23800 7,98500 8,04628 8,01287 RUR (Venäjä) 34,68000 33,92000 34,11158 35,20359