“Vaatimattomasti sanottuna tarjoamme Suomen parasta erotustekniikan osaamista”, hehkuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kemiantekniikan laitoksen professori Antti Häkkinen. Laroxin ja LUT:n yhteistyö on kansainvälisessäkin vertailussa esimerkki harvinaisen tiiviistä kanssakäymisestä . LUT:n Erotustekniikan keskuksen (The LUT Centre for Separation Technology, CST) motto: AbsoLUTely Creative, Solutions, Together kiteyttää yritysyhteistyömme periaatteet”, Häkkinen toteaa. Larox liittyi kotikaupungissaan Lappeenrannassa toimivan Erotustekniikan keskuksen yritysjäseneksi vuonna 1999. Timo Vartiainen, Laroxin hallituksen puheenjohtaja, oli valittu keskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi jo edellisenä vuonna ja hän toimii edelleen tässä tehtävässä. “Laroxin ja LUT:n Erotustekniikan keskuksen yhteistyöllä on ollut merkittävä vaikutus sekä Laroxin että yliopiston menestykseen. Me olemme voineet hyödyntää Laroxilla yliopiston tekemää perustutkimusta ja tieteellistä osaamista, ja olemme voineet vaikuttaa siihen, että erotustekniikka on otettu yliopiston strategiassa osaamisen keihäänkärjeksi”, Timo Vartiainen pohtii. “Yhteistyö on jatkuvasti syventynyt ja kehittynyt. Tällä hetkellä Laroxilla on meneillään useita pitkäjänteisiä kehitysohjelmia, jotka tulevat lähivuosina poikimaan yhtiölle todellista kilpailuetua.” Syvällistä asiantuntemusta Antti Häkkinen on hoitanut Laroxin lahjoittamaa viisivuotista Nesteen ja kiintoaineen erotustekniikan (solid-liquid separation technology) professuuria vuoden 2008 alusta lähtien. Hän vastaa käytännössä mm. yhteistyöhön liittyvistä järjestelyistä ja tutkimusprojektien johtamisesta. “Yhteistyön ansiosta kiintoaineen ja nesteen erotustekniikka on pysynyt yhtenä tärkeimmistä LUT Kemialla opetettavista ja tutkittavista aloista. Laroxin myöntämän rahoituksen turvin meidän on ollut mahdollista palkata uutta henkilöstöä ja kehittää valmiuksiamme esimerkiksi laitepuolella. Yliopiston perusrahoituksen avulla vastaava tutkimushenkilöstön tai laitteiden hankkiminen ei olisi ollut mahdollista.” Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta tutkimusryhmään on pystytty keräämään tutkijoita, jotka ovat omien erikoistumisalueidensa asiantuntijoita, ja kartuttamaan syvällistä osaamista. “Yliopiston kannalta on tärkeää, että yritysyhteistyö tuottaa opinnäytteitä. Useat Laroxprojekteissa työskentelevät tutkijat tekevät samalla jatko-opintojaan ja ensimmäinen niiden tuloksena syntyvä väitöskirja valmistuu todennäköisesti tämän vuoden aikana. Tutkimuksen liittyminen todellisiin ja haastaviin teollisuuden ongelmiin on hyvä asia ja se selvästi motivoi ongelmien kimpussa työskenteleviä tutkijoita. Pitkään jatkunut yhteistyö Laroxin kanssa on syventänyt myös tutkijoiden tietämystä Laroxin suodattimista ja asiakaskunnan vaatimuksista. Larox on maailman kärkifirmoja omalla alallaan ja tämän vuoksi erinomainen yhteistyökumppani meille. Olemme ylpeitä siitä, jos pystymme sanomaan, että yliopistomme tekemän tutkimuksen ansiosta Larox on onnistunut ratkaisemaan oikeita ongelmia tai parantamaan huomattavasti olemassa olevia prosesseja”, Antti Häkkinen sanoo. Ratkaisuja todellisiin ongelmiin Bjarne Ekberg, Laroxin Senior Research Manager, vastaa yliopistoyhteistyöstä Laroxin puolella. “Yhteistyömme perustuu LUT:n tekemän ilmiöperäisen tutkimuksen soveltamiseen. Tyypillinen tehtävä voi olla esimerkiksi ongelman ratkaisu, uuden tuoteidean testaus tai mittausmenetelmän kehittäminen. Tavoitteena on pystyä soveltamaan tutkimustuloksia suoraan Laroxin liiketoimintaan ja löytää sellaisia ratkaisuja, joista asiakkaamme hyötyvät eniten”, Ekberg valottaa. Ekbergin mukaan lista onnistuneista, kaupallisiin sovelluksiin johtaneista tutkimusprojekteista on pitkä. “Olemme mm. kehittäneet yhteistyössä pilottimittakaavan suodattimen, jonka keraamiset suodatuselementit on suunniteltu erityisesti rautarikasteiden, teollisuusmineraalien ja kemian teollisuuden sovellutuksien suodattamiseen. Kehitystyön aikana teimme erityisesti testausyhteistyötä yliopiston kanssa. Pidempien kehitysprojektien lisäksi testaamme jatkuvasti erilaisten suodatintyyppien levyjä ja erilaisten levyrakenteiden suorituskykyä sekä suodatinmateriaalien kuten kankaiden tukkeutumismekanismeja ja puhdistusmenetelmiä,” hän kertoo. Monet projektit ovat kuitenkin luottamuksellisia ja onnistuneimmat johtavat patenttihakemuksiin. “Meillä on LUT:in kanssa runkosopimus, joka määrittelee yhteistyön muodot, tutkimustulosten omistusoikeudet, raportointimenetelmät ja kustannukset”, Ekberg kertoo. “Onnistunut yhteistyö edellyttää, että projektien tavoite on kaikille osapuolille kristallinkirkas ja kommunikointi tiivistä.” Yhtenä onnistuneena tutkimusprojektina Bjarne Ekberg mainitsee Sanna Hirvisaaren tutkimuksen nauhasuodatukseen vaikuttavista parametreista. “Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia metallisulfidisakan nauhasuodatukseen liittyviä parametreja suodatuksen parantamiseksi. Tavoitteena oli löytää sopiva kangas ja ajoparametrit kloridin pesemiseksi suodinkakusta mahdollisimman tarkasti ja samalla säilyttää hyvä suodospuhtaus. Suodatuskapasiteetin kasvattaminen oli myös toivottavaa”, Sanna Hirvisaari kirjoittaa loppuraportissaan. Tutkimus poiki useita mielenkiintoisia tuloksia liittyen mm. kankaan rakenteeseen, kapasiteettiin, kipsin määrään ja kankaan nopeuteen. Tulosten perusteella suodatinkankaan rakenteella ei ole suurta vaikutusta pesutulokseen, ja Larox Pannevis-suodattimissa käytetyllä kudotulla kankaalla päästään yhtä hyviin tuloksiin kuin huopakankaalla. Tutkimus osoitti myös, että pesulla ei voida kokonaan poistaa suodatinkakussa olevaa kloridia, sillä osa siitä on kemiallisesti sitoutuneena kakkuun. Suodattimen toiminnan kannalta paras tilanne on, jos suodattimelle tulevan lietteen kiintoainepitoisuus pysyy melko vakiona. Kankaan käyttöikää taas kasvattaa kankaan hyvä kulutuskestävyys. Yhdistettyä tieto-taitoa Leena Tanttu, Senior Engineer, Process Services, on ollut mukana Laroxin ja LUT:n yhteistyössä useammassakin projektissa. “Paras hyöty saadaan yhdistämällä Laroxin käytännön kokemus ja LUT:n teoreettinen ja tutkimukseen liittyvä osaaminen.Yhdistelmä on “vedenpitävä” ja antaa paljon molemmille osapuolille, puhumattakaan Laroxin asiakkaista, joiden takia yhteistyötä tehdään”, hän korostaa. Leena Tanttu oli mukana ns. LabTop-projektissa. “Toimin projektissa testauksen asiantuntijana. Labtop on kehittämämme koesuunnitteluohjelma, jonka avulla suunnitellaan koesuodatuksen sarjoja ja mallinnetaan koetuloksia. Ohjelman avulla saadaan enemmän tietoa tutkittavien muuttujien vaikutuksesta lopputulokseen mahdollisimman pienellä koemäärällä. Lopputulos on nopeampi ja laadukkaampi koesuodatus, jonka tuloksiin asiakas voi luottaa sataprosenttisesti. Onnistunut koesuodatus varmistaa sen, että asiakkaalle mitoitettu tuotantosuodatin toimii takuuvarmasti hänen vaatimustensa mukaan.” Kuumat aiheet: biopolttoaineet ja vesi Antti Häkkinen uskoo, että yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö tiivistyy entisestään tulevaisuudessa. “Erotustekniikassa tutkimustyömme tulee jatkossa laajentumaan uusiin aihepiireihin teollisuuden haasteiden myötä. Kuumia lähivuosien aiheita ovat mm. bioperäisten materiaalien erotukseen liittyvät ongelmat sekä veden- ja energiankäytön tehostamiseen tähtäävät ratkaisut. Näiden osalta on tärkeää saada käsiteltyä yksittäisten erotusprosessien ja -laitteiden lisäksi useampien prosessivaiheiden muodostamia ketjuja, mikä mahdollistaa prosessikokonaisuuksien optimoinnin ja tehostamisen.” Samaa mieltä on Bjarne Ekberg. “Biopolttoaineiden osuus tulee kasvamaan rajusti ja biomassojen käsittelyssä tarvitaan suodatusta. Toinen merkittävä asia on veden käsittely. Maailmalla on pula vedestä ja veden kierrätys nousee yhä tärkeämmäksi teemaksi. Tässäkin tapauksessa suodatus on keskeisessä roolissa.” LUT CST Fakta Laroxin kotikaupungissa sijaitsevan Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kemiantekniikan laitos on erikoistunut erityisesti erotustekniikoihin. Erotustekniikan keskus työllistää 9 professoria, 3 lehtoria, 4 tutkijaopettajaa, 40 tutkijaa, 13 assistenttia ja 86 jatko-opiskelijaa. Erotustekniikan tutkimusryhmät: • Kiinteä-neste-erotus (solid-liquid separation) • Aineensiirtoprosessit • Ympäristötekniikka • Kiteytys • Vedenkäsittely • Älykkäät systeemit Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tehdään mm. venäläisten, saksalaisten ja hollantilaisten tutkimuskeskusten ja yliopistojen kanssa.
Larox ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto kehittävät entistä tehokkaampaa suodatusteknologiaa
| Source: Larox Oyj
Attachments
