Pörssitiedote 25.7.2024
FINGRID-KONSERNIN PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2024
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2023 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.
- Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli korkea 99,9995 (99,99991) prosenttia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 82 (81) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Suomen sähkön kulutus kasvoi 42,7 (39,9) terawattituntiin
- Yhtiön investointiohjelma etenee suunnitelmallisesti ja investoinnit olivat edellisvuotta korkeammat. Yhtiö arvioi seuraavan neljän vuoden bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa, joista on sidottu vajaa puolet.
- Kantaverkkoon liitetyn uusiutuvan tuotantokapasiteetin määrä kasvoi 585 (772) MW. Uusien hankkeiden kantaverkon liityntäkyselyiden määrä jatkoi kasvuaan.
- Tammi-kesäkuun liikevaihto oli merkittävästi edellisvuotta korkeampi. Tasepalvelun osuus yhtiön liikevaihdosta oli 57 (56) prosenttia. Kantaverkon investoinnit ja toiminnan laajeneminen sekä sääriippuva sähköjärjestelmä ovat nostaneet yhtiön kustannuksia.
- Pullonkaulatuottoja käytettiin asiakkaiden hyväksi ja yhtiö jätti kantaverkkomaksut perimättä tammi-, helmi- ja kesäkuulta. Tätä sekä kulujen kasvua kompensoitiin yhtiön tuloksessa pullonkaulatuottojen kohdistuksella 274,9 (139,0) miljoonaa euroa.
- Liiketulos ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 150,9 (87,1) miljoonaa euroa. Yhtiön sallittu tuotto on noussut kohonneen korkotason ja mittavan investointiohjelman myötä. Tulos ennen veroja oli 115,7 (-85,0) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.
| AVAINLUVUT, MEUR | 1-6/24 | 1-6/23 | muutos % | 1-12/23 | |
| Liikevaihto | 746,7 | 554,8 | 34,6 | 1 193,2 | |
| Liiketulos * | 150,9 | 87,1 | 73,2 | 186,1 | |
| Tulos ennen veroja * | 147,4 | 85,3 | 72,8 | 186,0 | |
| Kauden tulos | 92,6 | -67,9 | 236,2 | 1,2 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 111,3 | 174,8 | -36,3 | 219,3 | |
| Kertyneet pullonkaulatuotot | 139,2 | 124,9 | 11,4 | 317,0 | |
| Investoinnit, brutto | 198,0 | 130,7 | 51,5 | 322,0 | |
| Korollinen nettovelka | 700,1 | 353,2 | 98,2 | 535,2 | |
| * Ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta | |||||
Toimitusjohtajan katsaus: Energiajärjestelmän puhdistuminen jatkuu – investointeja vihreään siirtymään tarvitaan kaikilla tasoilla
”Fingridin laatimien ennusteiden perusteella sähkön tuotanto ja kulutus jatkavat kasvuaan, ja Suomi on otollinen paikka vihreille investoinneille. Sähköntuotannon kantaverkon liityntäkyselyjen määrä kasvaa edelleen, ja alkuvuonna uusia kyselyitä tuli noin 50 GW. Investointeja on ollut jo pitkään käynnissä sähkön tuotantoon niin tuuli- ja aurinkovoimaan, mutta nyt myös useita sähkön kulutusta lisääviä investointeja on lähtenyt käyntiin kuten investointeja sähkökattiloihin, datakeskuksiin sekä sähkövarastoihin.
Sähkön siirron ja kantaverkkoliityntöjen kasvava tarve on noussut julkiseen keskusteluun. Sähkön tuotanto ja kulutus sijoittuvat maantieteellisesti eri alueille lisäten tarvetta sähkön siirrolle. Länsi-Suomen tuulivoiman aiheuttamien siirtotarpeiden lisäksi esiin on noussut Itä-Suomen, pääkaupunkiseudun sekä merituulivoiman siirto- ja liittämistarpeet. Fingrid on tehnyt yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa sekä Itä-Suomen että pääkaupunkiseudun ratkaisujen löytämiseksi ja julkisti kesäkuussa teknisen selvityksen merituulivoiman kantaverkkoon liittämisestä.
Kantaverkkoa rakennetaan ennätystahtiin. Katsauskaudella Fingrid aloitti mm. Vaalan ja Joroisten välillä Järvilinjan vahvistamisen ja teki päätöksen Lakeuslinjan 400 kilovoltin voimajohdon rakentamisesta. Myös pääkaupunkiseutua palvelevan siirto- ja liittämiskapasiteetin lisääminen eteni, kun Helsinkiin rakennettavan maakaapeliyhteyden työt käynnistyivät ja Tammiston sähköaseman laajennuksesta tehtiin investointipäätös.
Mahdollistaakseen aikaisempaa nopeammin uudet kantaverkkoliitynnät ja käyttääkseen nykyistä kantaverkkoa mahdollisimman tehokkaasti on Fingrid valmistellut uutta kantaverkkopalvelun palvelutasomallia ja muutosehdotuksia liittymismaksuperiaatteisiin.
Mittava asiakas- ja siirtotarpeisiin perustuva kantaverkon investointiohjelma sekä laajeneva ja yhä enemmän sääriippuvainen sähköjärjestelmä lisäävät Fingridin kustannuksia. Tämän seurauksena Fingrid on päättänyt periä voimassa olevan hinnoittelun mukaiset kantaverkkomaksut asiakkailtaan heinä-joulukuussa 2024.
Muuttuva sähköjärjestelmä tarvitsee tuekseen myös sähkömarkkinoiden kehittämistä. Kesäkuussa otettiin Suomessa käyttöön uusi automaattisen taajuudenpalautusreservin energiamarkkinapaikka, joka mahdollistaa kaupankäynnin nykyistä lähempänä käyttöhetkeä ja lisää siten kyseisen reservin tarjontaa. Niin ikään kesäkuussa Euroopan päivänsisäisillä markkinoilla otettiin käyttöön kolme kertaa vuorokaudessa järjestettävä huutokauppa täydentämään jatkuvaa kaupankäyntiä.”
Taloudellinen tulos ja rahoitus
Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto kasvoi Fingridin toiminnan kustannusten kasvaessa. Toiminnan kustannuksia nostivat kantaverkon mittava investointiohjelma sekä sähköjärjestelmän kasvu ja yhä enemmän sääriippuvainen sähkön tuotanto sekä nopeassa muutoksessa laadukkaan sähkön siirron varmistava toiminta. Sähköjärjestelmän tasapainottaminen aiheuttaa entistä enemmän yhtiön liikevaihdon vaihtelua, mikä johtuu voimakkaasti kasvaneesta sääriippuvaisesta sähköntuotannosta, sähköntuotannon ja -kulutuksen ennuste-epävarmuudesta sekä niukkuustilanteista säätökapasiteetin saatavuudessa. Fingridin palveluiden hinnoittelu seuraa kustannuskehitystä ja toiminnan sallittua tuottoa yli ajan. Kertyneiden pullonkaulatuottojen käyttö kantaverkkotoiminnan kasvaneiden kustannusten ja kantaverkkomaksujen kattamiseen on tasoittanut osaltaan yhtiön tuloksen kausivaihtelua ja tasannut asiakashinnoittelua.
Tasepalvelun liikevaihto kasvoi vertailukaudesta ja oli 56 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta. Tuotot kantaverkkomaksuista ja liittymismaksuista säilyivät vertailukauden tasolla. Fingrid jätti perimättä kantaverkkomaksut tammi-, helmi- ja kesäkuulta. Kantaverkkotuottojen perusteena oleva sähkönkulutus vuonna 2024 oli Suomessa 42,7 (39,9) terawattituntia. Rajasiirtoyhteyksiltä Fingridille kertyneet pullonkaulatuotot olivat 139,2 (124,9) miljoonaa euroa, josta Fingridille jäävä osuus on 112,9 (90,0) miljoonaa euroa. Pullonkaulatuottoja kohdistettiin liikevaihtoon 234,2 (94,6) miljoonaa euroa kattamaan kantaverkkomaksujen perimättä jättämistä ja liiketoiminnan kasvaneita kustannuksia sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin 40,7 (44,4) miljoonaa euroa kattamaan siirto-oikeustuotteiden ja rajakapasiteetin kustannuksia.
Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 637,9 (513,0) miljoonaa euroa. Kasvaneiden tasepoikkeamien ja säätösähkön korkeamman hinnan myötä ostetun tasesähkön kulut nousivat 307,1 (236,5) miljoonaan euroon. Fingridin toiminnan kustannukset ilman tasesähkön hankintaa sekä Viron ja Suomen rajakapasiteetin siirto-oikeustuotteiden kustannuksia ovat kasvaneet vertailukaudesta 304,5 (241,6) miljoonan euron tasolle. Kustannusten kasvuun vaikuttavat mm. sähköjärjestelmän kasvun ja muutoksen vaatima toiminnan laajeneminen, vaihtelut sähkön hinnassa ja siirtotilanteissa, jotka nostavat häviösähkön kustannuksia sekä kasvava kantaverkon käyttövarmuutta ja tehotasapainoa varmistavien reservien tarve. Konsernin kulut on esitetty tarkemmin puolivuosikatsauksen kulut -taulukossa.
Katsauskaudella yhtiön kokonaisinvestoinnit kasvoivat 198,0 (130,7) miljoonaan euroon sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvua sekä vihreää siirtymää Suomessa mahdollistavien investointien kasvaessa. Kantaverkon kehittämissuunnitelma seuraavalle kymmenelle vuodelle on neljä miljardia euroa. Yhtiö arvioi bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa seuraavan neljän vuoden aikana mukaan lukien kuluva vuosi. Investointisitoumukset tulevien maksuerien osalta 30.6.2024 olivat 848 miljoonaa euroa.
Konsernin liiketulos ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 150,9 (87,1) miljoonaa euroa. Konsernin tulos ennen veroja oli 115,7 (-85,0) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulosta verrattuna vertailukauteen paransivat yhtiön kasvaneiden investointien ja korkotason nousun myötä sallitun tuoton kasvu sekä sähköjohdannaisten käyvän arvon muutos. Katsauskauden tulos oli 92,6 (-67,9) miljoonaa euroa ja laaja tulos 92,6 (-68,0) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste tilikauden lopussa oli 18,7 (31.12.2023: 20,1) prosenttia.
Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 9,4 (6,1) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut kasvoivat lisääntyneen velan myötä. Nettorahoituskulujen nousua hillitsivät kasvaneet rahoitustuotot raha- ja rahoitusvaroista sekä toteutuneet korkosuojaukset. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli 5,5 miljoonaa euroa negatiivinen (3,7 miljoonaa euroa negatiivinen).
Korolliset lainat olivat 1 308,0 (31.12.2023: 998,1) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 1 060,9 (654,7) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 247,1 (343,5) miljoonaa euroa.
Katsauskaudella yhtiön rahavaroja pienensivät kertyneiden pullonkaulatuottojen käyttö kantaverkkomaksujen perimättä jättämiseen ja kantaverkkoliiketoiminnan kasvaneiden kulujen kattamiseen. Rahavarat ja muut rahoitusvarat olivat 30.6.2024 yhteensä 529,0 (387,0) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.
Asiakkaat
Fingrid julkisti keväällä päivitetyt sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät, joiden mukaan sekä sähkön kulutus että sen tuotanto tulevat Suomessa kasvamaan huomattavasti vuosikymmenen loppuun mennessä. Kasvun suurimmat ajurit ovat teollisuuden prosessien sekä rakennusten lämmityksen sähköistyminen sekä vetytalouteen perustuva sähkön kulutus.
Verrattuna aiempiin ennusteisiin tuulivoiman tuotannon kasvuennuste on hieman hidastunut lähivuosien osalta. Aurinkovoiman osalta puolestaan etenkin lähivuosien kasvuennuste on noussut. Pidemmällä aikavälillä tuuli- ja aurinkovoiman kasvutrendit ovat pitkälti ennallaan tukien vahvaa sähköjärjestelmän kasvua.
Sähköntuotannon liityntäkyselyjen määrä on viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kasvanut merkittävästi ja niiden kokonaiskapasiteetti on nyt 411 GW, josta katsauskaudella tulleita kyselyitä 49 GW. Valtaosa kyselyistä liittyy maatuulivoimaan, mutta myös merituulivoiman ja aurinkovoimalaitosten liityntäkyselyjen määrä on kasvussa. Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla sähköverkkoon liitettiin uutta uusiutuvaa tuotantoa 585 MW (772 MW).
Lisääntynyt puhtaan energian tuotanto ja varma sähkön siirto ovat vaikuttaneet merkittävästi myös teollisuuden kulutuskysyntään. Eri puolilla Suomea on suunnitteilla ja käynnissä lukuisia puhtaan sähkön käyttöön liittyviä hankkeita vetyteollisuudessa, datakeskuksissa, lämmityksessä sekä metalliteollisuudessa, ja kuluvan kevään aikana on julkaistu merkittäviä uusia investointisuunnitelmia.
Katsauskauden aikana Fingrid julkisti selvityksen merituulivoiman mahdollisuuksista liittyä kantaverkkoon. Selvityksessä kävi ilmi viisi aluetta, joissa suuret merituulipuistot voitaisiin teknisesti liittää Manner-Suomen kantaverkkoon: Ulvila, Närpiö, Vaasa, Raahe ja Raisio. Lisäksi Inkoon alue on kantaverkon kannalta toteuttamiskelpoinen liityntäalue, mikäli merituulivoiman rakentaminen tulee mahdolliseksi myös Suomen eteläisillä merialueilla. Fingrid keräsi merituulivoiman liittymismahdollisuuksia saadun sidosryhmäpalautetta, jonka pohjalta alustavia ehdotuksia liittymispisteistä tarkennetaan syksyllä 2024.
Katsauskaudella Fingrid esitti muutosehdotuksia kantaverkkomaksujen rakenteeseen. Ehdotetun uuden maksurakenteen tavoitteena on tehostaa entisestään kantaverkon käyttöä, mikä mahdollistaa uuden sähkön tuotannon ja kulutuksen nopean liittymisen kantaverkkoon ja tuo uusia keinoja kantaverkon siirtojenhallintaan. Kantaverkon maksurakenteen uudistus etenee sidosryhmäpalautteen keräämisellä ja tarkentuu loppuvuodesta 2024.
Kantaverkkoinvestoinnit
Rakenteilla kantaverkkoon on yhteensä 560 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoa sekä noin 150 kilometriä 110 kilovoltin voimajohtoa. Sähköasemahankkeita on toteutuksessa yhteensä 79. Kantaverkkoon kuuluu noin 14 500 kilometriä voimajohtoja ja 124 sähköasemaa.
Kantaverkkoinvestoinnit vuodelle 2024 ovat ennätyksellisen korkeat, mikä vahvistaa Suomen kilpailukykyä teollisuuden investoinneissa ja edistää Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Investoinnit kantaverkkoon mahdollistavat uusia asiakasliityntöjä, sähköjärjestelmän kasvun ja parantavat koko sähköjärjestelmän käyttövarmuutta sekä sähkömarkkinoiden toimintaa.
Katsauskaudella Fingrid teki investointipäätökset 400 kilovoltin Lakeuslinjan rakentamisesta sekä uusien sähköasemien rakentamisesta ja vanhojen laajentamisesta. Kalajoelta Jämsään kulkeva Lakeuslinja on uusi 400 kilometriä pitkä 400 kilovoltin pääsiirtolinja, joka edistää länsirannikolle voimakkaasti keskittyneen tuulivoimatuotannon siirtämistä kulutukseen. Yhteys valmistuu vuonna 2027.
Katsauskaudella Fingrid aloitti 300 kilometriä pitkän Järvilinjan rakentamisen Vaalasta Joroisiin. Helsinkiin tulevan kantaverkon maakaapeliyhteyden rakentaminen aloitettiin keväällä 2024. Helsingin kaupungin, Helen Sähköverkon ja Fingridin yhteishanke vastaa kasvavaan sähkön kulutukseen pääkaupungissa. Uusi kaapeliyhteys valmistuu vuonna 2026.
Pääkaupunkiseudun sähkönsiirrolle keskeistä Vantaan Tammiston sähköasemaa laajennetaan kolmannella muuntajalla. Fingrid laajentaa myös Kajaanissa sijaitsevaa sähköasemaa sekä rakentaa Kouvolaan ja Haminaan uudet sähköasemat. Jyväskylässä sijaitseva sähköasema uusitaan käyttövarmuuden parantamiseksi. Lisäksi Fingrid teki katsauskauden aikana investointipäätöksen 20 kondensaattorin hankkimisesta yhdeksälle Fingridin sähköasemalle lisäämään siirtokapasiteettia pohjois-eteläsuunnassa.
Fingrid on sitoutunut vähentämään sähköverkon rakentamisen kielteisiä ilmastovaikutuksia. Kantaverkkoyhtiö ottaa merkittävän askeleen kohti kestävämpää rakentamista hankkimalla ensimmäistä kertaa vähäpäästöisiä kierrätysteräksestä valmistettuja teräsrakenteita kolmelle uudelle sähköasemalle, mikä pienentää huomattavasti rakentamisen hiilijalanjälkeä. Lisäksi sähköasemahankkeissa hyödynnetään kaasueristyksessä SF6-vapaata teknologiaa. Fingrid on sitoutunut vähentämään ympäristölle haitallisen SF6-kaasun käyttöä sähköasemillaan ja edistämään uusien teknologioiden käyttöönottoa. Fingrid teki katsauskaudella hankintapäätöksen 7 300 kilometrin voimajohtojen johtimista, joihin käytetään vähäpäästöistä alumiinia. Tämä alentaa merkittävästi asennettavien johtimien hiilijalanjälkeä.
Sähköjärjestelmän toiminta
Viikon 1 pitkä ja poikkeuksellisen kylmä pakkasjakso yhdessä lämpövoimalaitosten vikaantumisten kanssa muodostui sähkön riittävyyden kannalta talven haastavimmaksi ajanjaksoksi. Kiristyneen tehotilanteen vuoksi Fingrid kohotti 4.1.2024 valmiustasoa. Haastavista olosuhteista huolimatta sähköä riitti, ja Fingrid purki valmiustason noston 5.1.2024. Merkittävä tekijä oli sähkön kulutuksen hintajousto, joka varmisti osaltaan sähkön riittävyyttä.
Sähkön kulutushuippu toteutui talvella tammikuussa keskiviikkona 3.1.2024 tunnilla 19–20. Sähkön kulutus oli tällä tunnilla keskimäärin 14 993 MWh. Talven tuotantohuippu, mikä oli myös Suomen kaikkien aikojen sähköntuotantoennätys 14 246 MWh, mitattiin 26.1.2024 tunnilla 18–19. Talven tuotantohuipun aikana tuulivoimatuotanto oli suurta (noin 80 % asennetusta kapasiteetista) ja ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä täydellä teholla.
Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus on ollut hyvällä tasolla, vaikka alkukesän runsaat ukkoset aiheuttivatkin kantaverkossa useita häiriöitä. Kantaverkon siirtovarmuus oli katsauskaudella 99,9995 (99,99991) prosenttia.
Tarkastelujaksolla häiriönselvitysvalmiutta nostettiin Etelä- ja Keski-Suomessa 16.–17.2. jäätävän vesisateen vuoksi.
Suomen ja Ruotsin välinen siirtokapasiteetti toimi luotettavasti, mutta yhteys Pohjois-Ruotsiin oli tarkastelujaksolla rajoitettuna touko- ja kesäkuussa johtuen rakennus- ja huoltotöistä Suomen ja Ruotsin kantaverkoissa sekä uuden Aurora Line -yhteyden rakentamisesta.
Suomen ja Viron välinen siirtokapasiteetti toimi rajoitetusti johtuen EstLink 2 -yhteyden vikaantumisesta 26.1.2024. Vika paikannettiin Viron rannikolle ja korjaustyöt jatkuvat elokuun 2024 lopulle asti. Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla Fingrid käytti vastakauppaan 2,6 (0,2) miljoonaa euroa.
Sähkömarkkinat
Katsauskaudella sähkön hintaan vaikuttivat erityisesti poikkeuksellisen kylmä pakkasjakso vuoden 2024 alussa, EstLink 2 -yhteyden vikaantuminen tammikuun 2024 lopussa sekä viivästykset Olkiluoto 3:n vuosihuollossa.
Sähkön aluehintaerot ovat tasaantuneet verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot olivat tammi-kesäkuussa 172,8 (100,5) miljoona euroa ja Suomen ja Viron välillä 51,3 (104,7) miljoonaa euroa. Fingridille kertyvä osuus esitetyistä pullonkaulatuotoista on 50 prosenttia.
Uusiutuvan sähkön tuotannon lisääntyessä sähköjärjestelmän tasapainottamisen merkitys kasvaa. Fingrid laski tasevastaavien tasepalvelumaksuja 1.3.2024 alkaen 1,33 €/MWh tasolle. Maksujen alentamisen syynä on voimajärjestelmän reservikustannusten ennakoitua alempi taso.
Sähkömarkkinoiden edelleen kehittäminen ja uudet ratkaisut vievät markkinoita reaaliaikaisempaan ja markkinaehtoisempaan suuntaan. Sääriippuvuuden lisääntyessä sähköjärjestelmässä sähkön kulutuksen ja tuotannon joustokyky ja siihen liittyvät mahdollisuudet sekä laajat sähkömarkkinat ovat olennaisia.
Päivänsisäisillä energiamarkkinoilla otettiin käyttöön uusi huutokauppamalli kesäkuussa 2024. Huutokauppa mahdollistaa paremman sähkön hinnanmuodostuksen sekä tasapainottaa kysyntää ja tarjontaa lähempänä tuotantohetkeä. Huutokauppajärjestelmä on osa Euroopan yhteisiä päivänsisäisiä markkinoita, jotka edistävät energian sisämarkkinoiden toimivuutta ja integraatiota.
Uusi automaattisen taajuudenpalautusreservin (aFRR) -energiamarkkina otettiin käyttöön Suomessa 12.6.2024. Suunniteltu taajuudenpalautusreservin laajeneminen eurooppalaiselle aFRR-energiamarkkinapaikalle PICASSOon on siirtynyt syksyyn 2024 uuden kauppapaikan teknisten haasteiden vuoksi.
Fingridin ja Nord Poolin yhteistyö aFRR-energiamarkkinan säännöllisestä markkinavalvonnasta alkoi uuden aFRR-energiamarkkinan käynnistyttyä. Järjestelyssä Nord Poolin markkinavalvontaosasto vastaa aFRR-energiamarkkinan säännöllisestä monitoroinnista ja raportoi Fingridille mahdollisista rikkomuksista.
Henkilöstö
Fingridin toiminnan laajeneminen ja sähköjärjestelmän kasvu ovat lisänneet konsernin kokonaishenkilömäärää. Henkilöstömäärä oli keskimäärin 577 (514), joista vakituisessa työsuhteessa oli keskimäärin 515 (460). Henkilöstökulut olivat 24,1 (21,3) miljoonaa euroa. Henkilöstön palkkakulut olivat 20,4 (17,9) miljoonaa euroa eli 2,7 (3,2) prosenttia liikevaihdosta.
Katsauskauden henkilöstötutkimusten tuloksissa työnantajasuositteluindeksi (eNPS) on erinomainen +68 (asteikko -100 +100) ja kiitosta saivat työn sisällöt, yhtiö työnantajana sekä esimiestyö. Keväällä Fingridille myönnettiin MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -merkki tunnustuksena henkilöstön mielenterveyden ja hyvinvoinnin eteen tehdystä työstä.
Fingrid työllistää tänä kesänä kaikkiaan 66 kesätyöntekijää, jotka työskentelevät eri tehtävissä ja eri puolella Suomea. Edellisvuosien tapaan yhtiö on mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa, jossa työnantajat haastetaan tarjoamaan nuorille laadukkaita ja onnistuneita kesätyökokemuksia.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER teki 14.9.2022 päätöksen pitkän aikavälin hintasuojausmahdollisuuksista Suomen ja Ruotsin välillä. ACER velvoitti tekemässään päätöksessä Suomen ja Ruotsin siirtoverkonhaltijoita varmistamaan muiden suojaustuotteiden saatavuuden ja kehittämään tarvittavat järjestelyt suojaustuotteiden tarjoamiseksi. Fingrid valitti päätöksestä 14.11.2022 ACERin valituslautakuntaan. Lautakunta antoi ratkaisunsa valitukseen 24.10.2023 ja vahvisti siinä ACERin alkuperäisen päätöksen. Fingrid on toimittanut 22.12.2023 Energiavirastolle ehdotuksensa Suomen ja Ruotsin välisten hintasuojausmahdollisuuksien parantamisesta.
Fingrid sai lunastusluvan Torna-Lautakarin neutraalipiirin johtoalueen leventämistä varten 27.10.2022. Lunastustoimituksen aloituskokouksessa 1.12.2022 lunastustoimikunta päätti, että lunastajalla on velvollisuus ottaa haltuun puusto lunastusluvan asettamien oikeuksien ja rajoitusten mukaisessa laajuudessa, ellei muuta sovita. Lunastustoimituksen loppukokous pidettiin 16.11.2023. Fingrid on valittanut Torna-Lautakarin puuston lunastusta koskevasta päätöksestä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden maaoikeuteen 22.12.2023.
Fingrid Datahub Oy jätti 20.12.2023 Energiavirastolle muutoshakemuksen Fingrid Datahub Oy:n taloudellista sääntelyä koskevasta mallista valvontajaksolle 2024–2027 ja ehdotti samalla sääntelymallin kehittämistä edelleen.
Fingrid valitti 2.1.2024 markkinaoikeuteen Energiaviraston tasepalveluehtoja koskevasta päätöksestä. Valitus koskee pääasiassa päätöksessä esitettyä tasevastaavien vakuusmallia. Energiavirasto antoi marraskuussa 2023 päätöksen tasevastaavien ehdoista, jotka sisältävät vakuusvaateiden 1.12.2024 voimaan tulevat määräytymisperiaatteet. Energiaviraston päätös sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin vakuusehtoihin ja eriyttää Suomen vakuusmallin muissa Pohjoismaissa käytössä olevasta. Merkittävimmät muutokset koskevat vaadittavien vakuuksien merkittävää alentamista, tarpeita vastaavan lisävakuuden asettamisen poistamista ja mahdollisen vakuuskaton asettamista.
Fingrid on 29.1.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista menetelmistä kuudennelle 1.1.2024–31.12.2027 ja seitsemännelle 1.1.2028–31.12.2031 valvontajaksolle. Fingridin arvion mukaan päätös valvontamenetelmistä on merkittävä heikennys vuodenvaihteessa päättyneeseen sähkön kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmään. Fingrid katsoo, että valvontamallia koskevan päätöksen valmistelussa vaikutusten arviointi on ollut puutteellista ja esitettyyn päätökseen liittyy edelleen tulkinnanvaraisia asioita. Fingridin tavoitteena on ratkaisu, joka mahdollistaisi kantaverkon kehittämisen myös jatkossa niin, että vihreän siirtymän satojen miljardien investoinnit Suomeen voivat toteutua suunnitellusti.
Fingrid on 15.2.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) jätti 25.5.2022 Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Päätöksessään 11.1.2024 Energiavirasto toteaa Fingridin hoitaneen järjestelmävastaavan kehittämis-, liittämis- ja siirtovelvollisuutensa sähkömarkkinalain mukaisesti. Energiavirasto katsoo myös, että Fingridin liittymisehdoissa määritelty 1 300 MW:n tehoraja on perusteltu eikä Fingrid ole rajoittanut Olkiluoto 3:n verkkoon pääsyä. Päätöksessään Energiavirasto katsoo kuitenkin, että Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja kuuluu lainsäädännön tarkoittamana siirtoverkonhaltijan erityisenä suojausjärjestelmänä Fingridin vastuulle sekä Fingridin rikkoneen komission asetuksen (EU) 2017/1485 sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista artiklan 9 sekä lain sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (2013/590) 10 §:n 1 momentin mukaista velvollisuuttaan saattaa soveltamansa maksujen määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi ennen niiden käyttöönottoa. Fingrid toimitti yllä viitatut maksujen määräytymisperusteet, niitä koskevan perustelumuistion ja ehdot sekä sidosryhmäkuulemisessa saadut lausunnot 30.4.2024 Energiavirastolle. Fingrid esittää Olkiluoto 3 järjestelmäsuojan kustannusten kohdistamista kokonaisuudessaan TVO:lle, koska Olkiluoto 3 järjestelmäsuoja hyödyttää vain sitä ja koska vain sillä on mahdollisuus päättää Olkiluoto 3 tuotantotehosta suhteessa Olkiluoto 3 järjestelmäsuojan kustannuksiin.
HiQ Finland Oy (nimi muutettu 6.2.2024 Frends Technology Oy:ksi) esitti oikaisuvaatimuksen ja jätti markkinaoikeuteen valituksen Fingridin hankintapäätöksestä liittyen integraatioalustan käyttöoikeuslisenssihankintaan 6.2.2024. Fingrid on 16.2.2024 kumonnut hankintapäätöksensä ja ilmoittanut 19.2.2024 markkinaoikeudelle hankintapäätöksensä kumoamisesta. Hankintapäätöksen kumoamisen jälkeen markkinaoikeuden ratkaistavaksi jää HiQ Finland Oy:n esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus. Markkinaoikeus antoi päätöksensä 21.5.2024 ja kohtuullisti Frends Technolgy Oy:n esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Fingridin korvattavaksi oikeudenkäyntikuluksi jäi 4 500 euroa. Markkinaoikeuden päätöksestä ei ole valitettu.
Fingrid on 24.5.2024 tehnyt valituksen Oulun käräjäoikeuteen lunastustoimituksessa 25.4.2024 annettuun päätökseen kiviainesalueen menetystä koskevassa korvausasiassa. Fingrid katsoo, että asiassa ei ole perusteita korvauksen määräämiselle, koska maa-ainestenottoalue sijaitsi johtoalueen haltuunottohetkenä kaukana johtoalueesta ja mahdollisuus laajentaa kiviainesten ottamista johtoalueen tuntumaan kestää lunastustoimituksessa esitettyjen arvioiden mukaan kymmeniä vuosia. Korvattavaa selkeää odotusarvoa johtoalueelle jääneelle kiviainesalueelle ei siten voida katsoa olevan.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys
Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 25.7.2024 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 18 100,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 600,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 45 842 000,00 euroa osinkoa maksetaan 30.7.2024.
Sähköntuotannon sääriippuvuuden lisääntyminen vaikeuttaa sähkön siirtotilanteiden ennustamista ja lisää vaihteluita valtakunnan tehotasapainossa, mikä vaatii entistä enemmän resursseja ja toimintamallien edelleen kehittämistä. Joustavan voimantuotannon ja sähköjärjestelmän joustojen saatavuus tulevat vaikuttamaan tehotasapainon hallinnan ja kantaverkon käyttövarmuuden takaamisen vaatimiin voimajärjestelmän reservikustannuksiin. Sähkömarkkinoiden hinnan vaihtelu ja joustojen saatavuus lisäävät epävarmuutta yhtiön markkinaehtoisissa kustannuksissa. Asiakastarpeeseen toteutettava laaja investointitarve sekä sähköjärjestelmän laajeneminen ja muutos lisäävät yhtiön toiminnan kustannuksia. Fingridille kertyneiden pullonkaulatuottojen kohdistamista yhtiön liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin tuottoihin jatketaan. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 27.2.2024 annetusta.
Liite
