Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2022:

Fingrid Oyj
Pörssitiedote 2.3.2023

Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2022: Yhtiön investointiohjelma toteuttaminen eteni suunnitelmallisesti. Yritystalous säilyi vankkana energiakriisin keskellä

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Ellei toisin mainita, vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon. Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2022 tilinpäätökseen.

Fingrid-konsernin liikevaihto kasvoi ennätyskorkeaksi korkean säätösähkön hinnan seurauksena. Kauden voittoa nosti merkittävästi häviösähkön hankintaa suojaavien sähköjohdannaisten markkina-arvon positiivinen muutos. Yhtiön investointiohjelma eteni suunnitelman mukaan ja yhtiössä toteutettiin historian suurimmat vuotuiset investoinnit kantaverkkoon.
Lännen pakotteiden seurauksena sähkön tuonti Venäjältä loppui 14.5.2022. Suomen sähköjärjestelmä toimi ongelmitta tuonnin keskeytyksestä huolimatta.
Toimintavuosi oli poikkeuksellinen. Alentuneen sähkön kulutuksen ja joulukuussa asiakasmaksujen perimättä jättämisen seurauksena kantaverkkoliiketoiminnan tuotot olivat huomattavasti edellistä vuotta alemmat. Yhtiön markkinaehtoiset kustannukset nousivat voimakkaasti. Vastaavasti aluehintaerot Suomen rajayhteyksillä kerryttivät merkittävästi Fingridin osuutta pullonkaulatuotoista. Pullonkaulatuotoilla rahoitettiin valmistuneita rajasiirtoinvestointeja ja kompensoitiin voimakasta kustannusnousua kantaverkkoasiakkaiden hyväksi.
Vuonna 2022 Suomen sähkönkulutus oli 81,7 (87,1) terawattituntia.
Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 70,1 (72,9) terawattituntia, joka vastasi 78,4 (77,0) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
Kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99993 (99,99992) prosenttia.
Vuonna 2022 kantaverkkoon liitettiin tuulivoimaa 1 940 (743) megawattia.

AVAINLUVUT		1-12/22	1-12/21	muutos %	7-12/22	7-12/21	muutos %
Liikevaihto	M€	1 815,2	1 090,9	66,4	1 123,1	625,2	79,6
Investoinnit, brutto	M€	276,1	213,5	29,4	154,2	127,9	20,6
– investoinnit liikevaihdosta	%	15,2	19,6		13,7	20,5
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	M€	1,8	3,0	-40,7	0,8	1,1	-28,3
– liikevaihdosta	%	0,1	0,3		0,1	0,2
Henkilöstö keskimäärin		480	440	9,1	486	446	9,0
Henkilöstö kauden lopussa		489	451	8,4	489	451	8,4
Palkat ja palkkiot yhteensä	M€	31,9	28,2	12,8	15,6	13,9	12,6
Liikevoitto	M€	290,4	210,8	37,8	-33,1	104,7	-131,7
– liikevaihdosta	%	16,0	19,3		-3,0	16,7
Voitto ennen veroja	M€	257,4	187,6	37,2	-42,0	93,5	-145,0
– liikevaihdosta	%	14,2	17,2		-3,7	15,0
Kauden voitto	M€	205,8	150,1	37,1	-33,6	74,8	-144,9
Kauden laaja tulos	M€	205,8	150,1	37,1	-33,6	74,8	-144,9
Rahavirta investointien jälkeen	M€	747,5	251,4	197,3	38,2	38,2	0,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	16,3	11,7
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	30,1	23,5
Omavaraisuusaste	%	22,4	25,3		22,4	25,3
Korolliset nettolainat	M€	322,7	938,5	-65,6	322,7	938,5
Nettovelkaantuminen		0,4	1,5		0,4	1,5
Osinko/A-osake	€	52 500,00*	52 500,00
Osinko/B-osake	€	19 200,00*	19 200,00
Oma pääoma/osake	€	216 469	194 573	11,3
Osakkeiden lukumäärä
– A-sarjan osakkeet	kpl	2 078	2 078		2 078	2 078
– B-sarjan osakkeet	kpl	1 247	1 247		1 247	1 247
Yhteensä	kpl	3 325	3 325		3 325	3 325
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle enimmäisosingosta

Toimitusjohtajan katsaus: Energiasodan keskellä katse kohti tulevaa

Kuluneen vuoden aikana Euroopan energiamarkkinat ajautuivat uuteen todellisuuteen Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaan.

Lännen pakotteiden seurauksena sähkön tuonti Venäjältä Suomeen loppui toukokuussa 2022. Venäjän tuonti on ollut merkittävä osa Suomen sähkönhankintaa menneinä vuosikymmeninä. Suomen sähköjärjestelmä selvisi poikkeustilanteesta hyvin, mutta energiakriisi ja Venäjän sähkön tuonnin loppuminen lisäsivät sähkön saatavuuteen liittyvää epävarmuutta talvikaudelle 2022–2023.

Energiakriisin hoitaminen vaati meiltä rohkeita toimia ja kykyä kommunikoida sähköpulasta. Julkaisimme poikkeuksellisesti jo elokuussa arvion sähkön riittävyydestä. Suurten epävarmuuksien seurauksena suomalaisten oli varauduttava mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin ja valmistautua sähköä säästäviin toimenpiteisiin. Sähkön riittävyyden lisäksi kansalaisissa herätti suurta huolta todella korkealle kohonnut sähkön hinta. Ajoissa annettu viesti antoi kuluttajille, yrityksille, viranomaisille ja kaupungeille aikaa valmistautua. Yritysvastuussa yrityksiltä odotetaan ratkaisuja yhteiskunnan yhteisiin haasteisiin. Yhteistyön tuloksena Fingridissä otettiin käyttöön sähköjärjestelmän tuki -menettely, joka mahdollisti sähköpulatilanteessa yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden vapaaehtoisen sähkönkäytön jouston. Yhteistyön merkitys korostui yritysvastuutyössämme toimintavuonna, kun turvasimme suomalaisen yhteiskunnan sähkön saantia poikkeusaikana.

Fingridin taloudessa poikkeustilanne näkyi markkinaehtoisten kustannusten merkittävänä kasvuna. Sähkön korkean hinnan vuoksi yhtiön häviösähkön kustannukset kasvoivat, vaikka yhtiö pyrkiikin suojautumaan hintavaihteluilta mahdollisimman tehokkaasti. Sähköjärjestelmän toimintaa ylläpitävien reservien kustannukset nousivat ennätyskorkealle. Korkea sähkön hinta näkyi Fingridin taloudessa myös kohonneina tasesähkön osto- ja myyntihintoina. Poikkeustilanne on aiheuttanut pullonkauloja sähkön siirrossa, joka on johtanut suuriin sähkön aluehintaeroihin Euroopassa. Suuret aluehintaerot kasvattivat kantaverkkotoimijoille kertyneitä pullonkaulatuottoja. Käytimme ennätyskorkeita pullonkaulatuottoja investointien ohella kohonneiden kustannusten kattamiseen. Tämän lisäksi jätimme perimättä joulukuun kantaverkkomaksut.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta toteutimme investointiohjelmaamme onnistuneesti. Pystyimme viemään eteenpäin vaativia voimajohto- ja sähköasemahankkeita suunnitelmien mukaisesti aikataulussa ja budjetissa. Rakennusvaiheessa ja suunnittelussa oli ennätysmäärä hankkeita. Kuluneen vuoden aikana teimme merkittäviä investointipäätöksiä maiden välisten rajasiirtoyhteyksien vahvistamiseen Suomen sisäisen kantaverkon vahvistamiseen sekä asiakkaidemme uuden sähkön käytön ja tuotannon liittämiseksi kantaverkkoon. Kantaverkon kehittämissuunnitelmaa päivitettiin, jonka pohjalta arvioitiin, että kantaverkkoon on investoitava vähintään kolme miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tuulivoimarakentaminen jatkuu Suomessa ja olemme jo liittäneet kantaverkkoon yli 5 000 megawatin edestä tuulivoimaa ja tulevina vuosina tämä määrä kaksinkertaistuu.

Taloudellinen tulos

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Ellei toisin mainita, vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2021.

Syksyllä 2021 alkanut energiamarkkinoiden poikkeustilanne vahvistui entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Jo ennen hyökkäyssodan alkamista kaasun ja sähkön hinta nousivat. Sota nosti energian hintaa entisestään siten, että Euroopassa kallis kaasun hinta nousi myös sähkön hintaa Pohjoismaissa. Lännen pakotteiden seurauksena sähkön tuonti Venäjältä loppui 14.5.2022. Suomen sähköjärjestelmä toimi keskeytyksestä huolimatta. Tuonti Venäjältä korvattiin katsausvuoden aikana tuonnilla Ruotsista ja Virosta, kasvavalla kotimaisella sähkön tuotannolla sekä sähkön kulutuksen alentumisella ja joustoilla. Poikkeuksellinen tilanne energiamarkkinoilla ja korkea sähkön hinta nostivat Fingridin keskeisiä markkinaehtoisia kustannuseriä, kuten sähköjärjestelmän reservejä, häviösähkökustannuksia ja rajayhteyksien pullonkaulakustannuksia. Lisäksi Venäjän rajasiirtoyhteyden myyntituotot loppuivat tuonnin päätyttyä eikä Fingrid hanki enää voimajärjestelmän reservejä Venäjältä. Kuitenkin energiamarkkinoiden poikkeustilanteen aiheuttamat kokonaisvaikutukset olivat yhtiölle vähäiset pullonkaulatuottojen kasvun kompensoidessa kohonneita kustannuksia ja Venäjän rajasiirtoyhteyden myyntituottoja.

Konsernin liikevaihto oli ennätyskorkea 1 815,2 (1 090,9) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa nosti merkittävästi korkea säätösähkön hinta, jonka Fingrid perii tasapainottaessaan sähkömarkkinoiden tasevastaavien sähkötasepoikkeamia, ja tasepalvelumaksujen korotukset. Tasepalvelun liikevaihto oli 1 160,2 (613,8) miljoonaa euroa. Kantaverkkoliiketoiminnan tuotot alenivat 333,7 (394,3) miljoonaan euroon, mikä johtui alhaisemmasta sähkön kulutuksesta sekä siitä, ettei Fingrid perinyt joulukuun kantaverkkomaksuja. Kuluneen vuoden sähkön kulutus Suomessa oli 81,7 (87,1) terawattituntia. Rajasiirto Suomen ja Venäjän rajalla päättyi toukokuussa 2022. Rajasiirtotuotot kyseiseltä yhteydeltä olivat 11,1 (34,4) miljoonaa euroa. Poikkeuksellinen tilanne sähkömarkkinoilla lisäsi läpisiirtojen määrää, joka aiheutti aiempia vuosia merkittävämpiä aluehintaeroja Suomen rajoilla. Läpisiirtotuotot kasvoivat 23,1 (22,6) miljoonaan euroon. Fingridille kertyneiden pullonkaulatuottojen määrä kasvoi merkittävästi. Vuoden 2022 osalta pullonkaulatuottoja kirjattiin liikevaihtoon yhteensä 229,5 (0,0) euroa ja liiketoiminnan muihin tuottoihin 18,8 (0,0) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot nousivat 171,4 (64,9) miljoonaan euroon. Kasvu oli seurausta pullonkaulatuottojen kohdistamisesta liikevaihtoon sekä liiketoimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon noususta.

Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 1 695,8 (945,0) miljoonaa euroa. Säätösähkön korkean hinnan myötä tasepalvelun sähkökaupan kulut nousivat 1 141,2 (584,7) miljoonaan euroon. Poikkeuksellinen markkinatilanne ja korkea sähkön hinta nostivat markkinaehtoisia häviösähkön ja voimajärjestelmäreservien kustannuksia sekä lisäsivät pullonkaulakulua, joka syntyy sähkön siirtyessä maan rajojen yli kalliimmalta hinta-alueelta halvemmalle. Häviösähkökulut olivat 103,9 (65,6) miljoonaa euroa. Häviösähkön volyymi pysyi edellisvuoden tasolla. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 60,32 (41,34) euroa megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 186,9 (68,4) miljoonaan euroon. Pullonkaulakulut nousivat 69,4 (24,2) miljoonaan euroon. Poistot olivat 107,9 (99,9) miljoonaa euroa ja kantaverkon kunnonhallintakulut 19,6 (19,9) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 38,1 (33,6) miljoonaan euroon. Henkilöstön määrä on kasvanut vastaamaan kasvanutta työmäärää toiminnan laajetessa niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössä.

Konsernin liikevoitto oli 290,4 (210,8) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutoksista kirjattiin liikevoittoon 140,6 (62,2) miljoonaa euroa. Konsernin voitto ennen veroja oli 257,4 (187,6) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 205,8 (150,1) miljoonaa euroa. Kulujen kasvua ja kantaverkkotulojen alempaa tasoa kompensoitiin pullonkaulatuottojen tuloutuksena yhteensä 248,3 (0,0) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste tilikauden lopussa oli 22,4 (25,3) prosenttia. Omavaraisuuden lasku aiheutui ennen kaikkea kertyneiden pullonkaulatuottojen aiheuttamasta kokonaistaseen kasvusta, mikä vähensi oman pääoman osuutta kokonaistaseesta.

Yhtiössä on käynnissä kolmen miljardin euron investointiohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Vuonna 2022 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 276,1 (213,5) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 246,0 (180,3) miljoonaa euroa ja varavoimaan 3,7 (2,4) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 11,0 (28,6) miljoonaa euroa. Yksittäisistä tietojärjestelmäinvestoinneista suurin oli vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihdon datahub-järjestelmä, jonka käyttöönotto oli helmikuussa 2022. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 1,8 (3,0) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön liikevaihto oli 1 808,7 (1 091,1) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 114,4 (133,5) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 166,0 miljoonaa euroa.

Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos päätyi vuodelta 2022 noin viisi miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tulos oli kumulatiivisesti valvontajaksolla 2020-2023 jonkin verran sallittua tuottoa alempi.

Poikkeuksellisen tilanteen seurauksena aluehintaerot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisillä rajoilla kasvoivat. Tämän seurauksena pullonkaulatuotot nousivat 942,9 (283,8) miljoonaan euroon. Energiavirasto päättää Fingridille kertyneiden pullonkaulatuottojen käytöstä EU-sääntelyn mukaisesti investointeihin, kustannusten kattamiseen ja käyttöön tulona. Fingridin Energiavirastolta 5.10.2022 saama valvontakirje määritti pullonkaulatuottojen käyttöä vuosina 2022 ja 2023. Päätös pullonkaulatuottojen käytöstä annetaan osana yhtiön valvontapäätöstä kunkin valvontajakson jälkeen. Kertyneitä pullonkaulatuottoja käytettiin vuonna 2022 yhteensä 119,6 miljoonan euron edestä valmistuneisiin investointeihin, pääosin Metsälinjaan, ja varattiin tuleviin rajasiirtokapasiteettia lisääviin investointihankkeisiin. Lisäksi pullonkaulatuottoja kohdistettiin liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin tuottoihin yhteensä 248,3 (0,0) miljoonaa euroa kompensoimaan markkinaehtoisten kulujen voimakasta kasvua sekä mahdollistaen joulukuun kantaverkkomaksujen perimättä jättämisen. Fingridille kertyneet käyttämättömät pullonkaulatuotot sisältyvät taseessa lyhyt- ja pitkäaikaisiin korottomiin velkoihin sekä raha- ja rahoitusvaroihin.

Rahoitus

Fingridin luottoluokitus säilyi korkeana, mikä heijastaa yhtiön vahvaa kokonaistaloudellista tilannetta, keskeistä roolia ilmastotavoitteiden toteuttajana ja velanhoitokykyä. Toimintavuonna Fitch Ratings (Fitch) nosti Fingridin pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle ’A+’ ja vakuudettoman seniorivelan luokituksen tasolle ’AA-’. Konsernin nettorahoituskulut olivat 32,7 (23,2) miljoonaa euroa, joihin sisältyi 0,6 miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista. Nettorahoituskulut kasvoivat markkinakorkojen nousun vuoksi. Konsernin nettokorkokulut lainoista tilikauden aikana olivat 16,7 (12,6) miljoonaa euroa. Rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli 24,8 miljoonaa euroa negatiivinen (9,4 miljoonaa euroa negatiivinen).

Korolliset lainat olivat 1 056,2 (1 158,1) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 990,4 (1 022,6) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 65,8 (135,5) miljoonaa euroa. Korollisiin lainoihin sisältyi tilikauden lopussa vuokrasopimusvelkoja yhteensä 29,8 miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa suoritettavia oli 2,7 miljoonaa euroa.

Fingridille kertyneet pullonkaulatuotot kasvattivat merkittävästi yhtiön rahavaroja ja siten pienensivät nettovelkaa. Käyttämättömät pullonkaulatuotot ovat osa yhtiön maksuvalmiuden hallintaa. Yhtiön rahavarat on rahoitustoiminnan politiikan mukaisesti pääosin sijoitettu matalariskisiin korkoinstrumentteihin. Yhtiön maksuvalmius säilyi erittäin hyvänä. Rahavarat ja muut rahoitusvarat olivat 31.12.2022 yhteensä 733,4 (219,6) miljoonaa euroa.

Yhtiön korko-, valuutta- ja hyödykehintariskit suojattiin Fingridin suojauspolitiikkojen mukaisesti. Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 8,8 (16,7) miljoonaa euroa.

Fingridillä on luokituspalvelusopimukset S&P Global Ratings (S&P) ja Fitch Ratings (Fitch) -yhtiöiden kanssa. Voimassa olevat luottoluokitukset säilyivät korkeina ja olivat 31.12.2022:

S&P:n vakuudettoman seniorivelan luokitus ja pitkäaikainen yritysluokitus tasolla 'AA-' ja lyhytaikainen yritysluokitus tasolla 'A-1+', näkymät vakaat.
Fitchin vakuudettoman seniorivelan luokitus tasolla ’AA-’, pitkäaikainen yritysluokitus tasolla ’A+’ ja lyhytaikainen yritysluokitus ’F1’, näkymät vakaat.

Asiakkaat

Fingridin toiminta perustuu pitkälti lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Tätä tehtävää hoidetaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti tasapuolisin ja yhtäläisin ehdoin. Fingrid tarjoaa asiakkailleen – jakeluverkkoyhtiöille, sähkön tuottajille, sähköä käyttävälle teollisuudelle ja muille sähkömarkkinatoimijoille kantaverkko- ja sähkömarkkinapalveluita. Pyrkimyksenä on kehittää jatkuvasti Suomelle kilpailuetua parantamalla Fingridin palveluita vastaamaan asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Fingridin asiakaskunta on monipuolistunut viime vuosina, ja alalle on tullut myös kokonaan uudentyyppisiä asiakkaita.

Kantaverkkopalveluilla varmistetaan sähköyhtiöille ja sähköä käyttävälle teollisuudelle luotettava ja tarpeita vastaava sähkönsiirto kantaverkossa sekä sähköverkkoon liittyminen. Toimintavuonna Fingridille tulleiden uusiutuvan energian liityntäkyselyjen määrä kasvoi entisestään. Uusien liityntäkyselyjen yhteenlaskettu teho oli vuonna 2022 noin 80 000 megawattia, mikä vastaa lähes kuusinkertaista määrää Suomessa vuoden 2022 lopussa olleeseen tuotantokapasiteettiin nähden. Liityntäkapasiteetin riittävyys ja sähköjärjestelmän tekninen toimivuus muodostuvat paikoin jo rajoitteeksi. Sähköistyminen etenee myös sähkön kulutuksen puolella. Sähkön tuotantoinvestoinnit ja tuotantokapasiteetin kasvu mahdollistavat kulutusinvestointien toteuttamisen. Uudentyyppisten sähkönkulutuskohteiden, kuten datakeskusten, vedyn tuotannon ja akustojen liittymisestä suoraan kantaverkkoon tiedusteltiin asiakkaiden puolelta kiihtyvään tahtiin.

Sähkömarkkinapalvelut tarjoavat alan toimijoille yhtenäisen sähkökaupan hinta-alueen Suomessa ja mahdollisuuden ostaa ja myydä tasesähköä. Ne ylläpitävät ja laajentavat voimajärjestelmän tasapainottamisen vaatimia reservimarkkinoita sekä tarjoavat hyödyt avoimista eurooppalaisista sähkömarkkinoista. Tärkeimmät sähkömarkkinoita palvelevat verkkoinvestointihankkeet ovat pohjois- ja eteläsiirtoa vahvistava Metsälinja-yhteys sekä Suomen ja Ruotsin välinen Aurora Line -yhteys. Markkinoiden pelisääntöjä kehitetään sekä sähkömarkkinatietoa julkaistaan avoimesti ja maksutta.

Fingridin siirtomaksut ovat viimeisimmän eurooppalaisen vertailun perusteella toiseksi edullisimmat noin 20 maan vertailuryhmässä. Fingridin tavoitteena on toimia jatkossakin kustannustehokkaasti ja tarjota näin osaltaan kilpailuetua Suomessa toimiville yrityksille.

Fingrid tutkii asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihinsa vuosittaisella kyselyllä. Net Promoter Score -suositteluindeksi, eli Fingridin tapa toimia asiakkaiden kanssa nousi vuoden 2022 kyselyssä +50:een (+41).

Kantaverkko

Kantaverkon kehittämisen lähtökohtana on asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeiden ennakointi ja oikea-aikainen verkon rakentaminen, sähkömarkkinoiden toimivuuden edistäminen, kustannustehokkuus ja verkon ikääntymisen hallinta.

Fingrid julkaisi syksyllä neljä skenaariota sähköjärjestelmän kehittymisestä. Sähköjärjestelmävisiotyön tarkoituksena on kirkastaa tilannekuvaa energiamurroksesta ja sen vaikutuksista sekä analysoida kantaverkon kehitystarpeita.

Fingrid korotti keväällä kymmenen vuoden investointiohjelmaansa kahdesta miljardista kolmeen miljardiin euroon. Investointien kasvua selittää yhteiskunnan sähköistyminen ja sähköntuotantomuotojen siirtyminen kohti uusiutuvaa energiaa.

Suomen kantaverkkoon kuului vuonna 2022 kaiken kaikkiaan 14 500 kilometriä voimajohtoa ja 121 sähköasemaa. Kantaverkko on miljardien omaisuuserä, ja siksi uuden verkoston rakentamisen lisäksi laadukkaasti toteutettu kunnonhallinta ja oikein ajoitetut korvausinvestoinnit ovat on tärkeä osa kantaverkon elinkaaren hallintaa

Vuonna 2022 Fingridillä valmistui yhteensä 16 sähköasemaa ja 500 kilometriä voimajohtoa. Yleissuunnittelussa oli 740 kilometriä voimajohtoa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa neljä hanketta. Tarkastelujaksolla tehtiin neljä investointipäätöstä voimajohtojen rakentamisesta. Merkittävin vuonna 2022 valmistunut hanke on noin 300 kilometriä pitkä, 400 kilovoltin Metsälinja-voimajohtoyhteys, joka vahvistaa Pohjois- ja Etelä-Suomen välistä sähkön siirtokykyä. Katsauskaudella valmistuivat myös Oulujoen ja Pohjois-Karjalan sähköverkon uudistustyöt.

Pohjois-eteläsuuntaista siirtokapasiteettia ja rajasiirtoyhteyksiä vahvistetaan edelleen. Suomen ja Ruotsin välinen uuden Aurora Line -sähkönsiirtoyhteyden rakentamistyöt alkoivat syksyllä 2022. Aurora Line lisää maiden välistä siirtokapasiteettia Suomesta Ruotsiin noin 900 megawattia ja Ruotsista Suomeen noin 800 megawattia. Fingrid suunnittelee uuden Aurora Line 2 -yhteyden rakentamista yhdessä Svenska kraftnätin kanssa. Vuoden 2022 lopulla päätetty Järvilinja-yhteyden vahvistaminen kasvattaa Suomen pohjois-eteläsuuntaista siirtokapasiteettia.

Fingridin omaisuuden hallinta on sertifioitu vuodesta 2016 lähtien kansainvälisellä ISO55001-sertifikaatilla, ja se sertifioitiin uudelleen lokakuussa. Lloyd’s Register teki Fingridillä sertifiointiin liittyvän auditoinnin. Auditoinnin aikana ei noussut esille poikkeamia.

Sähköjärjestelmä

Vuonna 2022 Suomen sähkönkulutus laski noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kulutuksen laskun taustalla oli lauha talvi ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman poikkeustilanteeseen liittyvät merkittävät sähkönsäästötoimenpiteet Suomessa. Osaltaan kulutuksen vähenemiseen vaikutti ajoittain ennätyskorkealla oleva sähkönhinta.
Suomessa kulutettiin vuonna 2022 sähköä 81,7 (87,1) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 70,1 (72,9) terawattituntia, mikä vastasi 78,4 (77,0) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Talven 2021-2022 sähkön kulutushuippu 13 767 (14 267) MWh/h, saavutettiin 11.1.2022 tunnilla 8-9. Kotimainen tuotanto oli tällöin 11 215 MWh/h ja loput 2 552 MWh/h tuotiin ulkomailta.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2022 aikana 16,6 (15,9) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 1,2 (0,9) terawattituntia. Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli Suomesta Viroon, yhteensä 6,8 (6,7) terawattituntia. Sähköä siirrettiin Venäjältä Suomeen 3,6 (9,2) terawattituntia. Sähkön tuonti Venäjältä Suomeen päättyi toukokuussa 2022. Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2022 aikana sähköä 0,4 (0,3) terawattituntia.

Sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpidossa tarvittavia reservejä hankittiin Suomesta, muista Pohjoismaista, Virosta ja vuoden 2022 alkupuolella Venäjältä. Reservien saatavuudessa oli ajoittain haasteita ja reservikustannuksissa oli merkittävää nousua.

Siirtovarmuus oli katsauskaudella 99,99993 (99,99992) prosenttia. Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon liittymispisteissä oli keskimäärin 4,7 (0,9) minuuttia. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli 2,0 (2,3) miljoonaa euroa. Pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli 4,7 (5,8) miljoonaa euroa.

Fingridin tasasähköyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus ovat olleet erittäin hyvällä tasolla. Häiriöitä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja kapasiteetti onnistuttiin palauttamaan nopeasti takaisin markkinoiden käyttöön. Häiriöiden kokonaiskestoon vaikutti erityisesti EstLink 1 -yhteyden loppuvuodesta tapahtunut pitkäkestoinen vika. Sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne vaikutti lisäksi suunniteltujen huoltokeskeytysten aikatauluihin, joita siirrettiin riskiperusteisesti kevät- ja talvikaudelta pois.

Kantaverkon siirtohäviöiden määrä kasvoi edellisvuodesta ja oli 1,6 (1,5) terawattituntia. Tämä oli 2,3 prosenttia Fingridin siirtovolyymistä, joka oli 70,1 terawattituntia. Häviöihin vaikuttavat kulutetun ja siirretyn sähkön määrä.

Vastakauppakustannuksia aiheutuu muun muassa kantaverkon häiriö- ja ongelmatilanteissa. Vastakauppakustannukset olivat 7,3 (2,5) miljoonaa euroa. Kustannuksia nostivat muun muassa sähkön kallis hinta, rajasiirtoyhteyksien häiriöt ja paikallisista siirtokeskeytyksistä aiheutunet vastakaupat eri puolilla Suomea.

Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoilla sähkön ennätyksellisen korkeat hinnat hallitsivat keskustelua koko katsausvuoden ajan. Polttoaineiden saatavuuteen liittyvät ongelmat ja korkeat hinnat nostivat sähkön hintaa kaikkialla Euroopassa. Tarjontakriisiä pahensivat Ranskan ja Ruotsin ydinvoiman käytettävyyteen liittyvät ongelmat. Pohjoismaissa hintatasoa nosti erityisesti vesivoiman vähäisyys Etelä-Norjassa. Suomessa markkinat odottivat Olkiluoto 3:n kesällä 2022 alkaneen koekäytön onnistumista ja kaupallisen käytön aloittamisen ajankohtaa, joka ei lopulta toteutunut katsausvuoden aikana.

Katsausvuoden jälkimmäisellä puoliskolla korostui huoli sähkön riittävyydestä. Kriisi käynnisti joukon poliittisia toimenpiteitä niin EU:n tasolla kuin jäsenvaltioissakin. Syksyllä EU:ssa hyväksyttiin neuvoston asetus korkeiden energian hintojen hillitsemiseksi ja sähkön kulutuksen vähentämiseksi. Suomalaisia kehotettiin varautumaan mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin. Fingrid käynnisti marraskuussa 2022 yrityksille ja julkiselle sektorille suunnatun vapaaehtoisen menettelyn sähkön kulutuksen vähentämiseksi.

Korkeat sähkön hinnat näkyivät sähkön finanssimarkkinoilla. Sähkön vuorokausimarkkinoiden voimakas hinnannousu kasvatti osapuolilta vaadittavia vakuuksia ja aiheutti yrityksille likviditeettiongelmia. Euroopassa ja muualla Suomessa toteutettiin tukipaketteja ja lainajärjestelyjä, joilla pyrittiin turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä.

Eurooppalaisilla sähkön vuorokausimarkkinoilla hinnat nousivat hintakaton sallimalle korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Huhtikuussa Ranskassa ja Hollannissa lähestyttiin markkinoiden silloista hintakattoa 3 000 euroa megawattitunnilta, minkä seurauksena hintakattoa nostettiin eurooppalaisen sääntelyn automaattisen korotusmekanismin velvoittamana tuhannella eurolla megawattitunnilta. Elokuussa uusi hintakatto 4 000 euroa megawattitunnilta saavutettiin Liettuassa, mikä käynnisti jälleen automaattisen korotusmekanismin. Korotus jäi toteuttamatta EU:n vaadittua hintakaton jäädyttämistä. Pohjoismaisilla säätösähkömarkkinoilla hintakaton jäädyttäminen ei toteutunut, joten Suomessa säätösähkömarkkinoiden hintakatto nousi 1.11.2022 Energiaviraston päätöksen mukaisesti 10 000 euroon megawattitunnilta. Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (pohjoismainen systeemihinta) oli 135,86 (62,31) euroa megawattitunnilta.

Ruotsin sähkönsiirtoverkon sisäisistä pullonkauloista aiheutuvat rajasiirtokapasiteettien rajoitukset vaikuttivat markkinoihin myös vuonna 2022. Suomen kannalta merkittävin rajoitus oli sähkön viennin rajoittaminen Suomesta Ruotsiin Fennoskan-yhteyksillä. Tarkastelukaudella rajasiirtoyhteyksien tekninen käytettävyys on ollut hyvä. Ruotsin ja Suomen välisillä siirtoyhteyksillä sekä maiden sisäisillä yhteyksillä toteutettiin huoltotöistä, investoinneista ja viankorjauksista johtuvia siirtokeskeytyksiä.

Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja rajajohdoilta yhteensä 942,9 (283,8) miljoonaa euroa. Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osuus tästä oli 775,6 (221,0) miljoonaa euroa. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 167,4 (62,7) miljoonaa euroa.

Ruotsin välisen rajasiirtokapasiteetin lisäämiseksi rakenteilla on yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiön kanssa Aurora Line -niminen kolmas vaihtosähköyhteys. Lisääntyvä siirtokapasiteetti edesauttaa maiden välisten hintaerojen tasoittumista. Siirtoyhteyden on määrä valmistua viimeistään vuonna 2025. Katsausvuoden aikana Suomen sisäiset siirtoyhteydet vahvistuivat, kun Keski-Suomen ja Oulujoen välille sijoittuva Metsälinja-siirtoyhteys valmistui. Metsälinja lisää Suomen sähköjärjestelmän tarvitsemaa pohjois-eteläsuuntaista sähkönsiirtokapasiteettia merkittävästi ja edesauttaa Suomen pitämistä yhtenä sähkökaupan hinta-alueena. Metsälinjan jälkeen pohjois-eteläsuuntaista siirtokapasiteettia vahvistetaan Lappeenrannan ja Oulun välisellä Järvilinja-yhteydellä, joka valmistuu vuonna 2026.

Tarkastelukauden loppupuolella Fingrid otti yhdessä Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa käyttöön siirto-oikeudet Suomen ja Viron rajalla sähkön tukkumarkkinoiden toiminnan tukemiseksi. Siirto-oikeudet antavat markkinatoimijoille uusia mahdollisuuksia sähkön hintasuojauksen toteuttamiseen pitkän aikavälin sähkökaupassa.

Fingridin tehtävänä on kehittää sähkömarkkinoita. Monipuolisten ja joustavien resurssien markkinoille pääsy sekä monipuoliset kaupankäyntimahdollisuudet lähellä sähkön käyttöhetkeä edistävät sähkömarkkinoiden tehokasta toimintaa ja uusien toimijoiden markkinoille tuloa. Keskeisiä hankkeita ovat muun muassa pohjoismainen tasehallintahanke ja siirtokapasiteetin laskennan kehittäminen. Lisäksi käynnissä on monenlaista kehitystyötä sähköjärjestelmän toimivuutta tukevien joustavien resurssien markkinoille tulon edistämiseksi.

Pohjoismaissa siirrytään käyttämään 15 minuutin taseselvitysjaksoa. Suomessa varttitaseen käyttöönottoajankohdaksi on vahvistettu Energiaviraston päätöksen mukaisesti 22.5.2023. Ensivaiheessa käyttöönotto tarkoittaa sähköverkon mittaustietojen käsittelyä ja taseselvitysten tekemistä 15 minuutin aikajaksoissa.

Sähköjärjestelmän muutokset kasvattavat automaattisesti käynnistyvien reservien tarvetta sähköjärjestelmän tasapainon hallinnassa. Katsausvuoden aikana automaattisten taajuudenpalautusreservien kapasiteettimarkkinat toimivat aluksi kansallisesti, mutta tarkastelukauden lopussa saatiin viranomaishyväksyntä rajoitetulle maiden rajat ylittävälle kaupalle. Suomi liittyi pohjoismaisille markkinoille ja kaupankäynti käynnistyi 24.12. 2022. Muista Pohjoismaista poiketen Suomessa rajasiirtokapasiteettia voidaan allokoida ainoastaan sähkön vuorokausimarkkinoiden vallitsevaa siirtosuuntaa vastaan. Fingrid voi näin ostaa vain aFRR-alassäätökapasiteettia muista Pohjoismaista ja vastaavasti muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt voivat ostaa Suomesta vain aFRR-ylössäätökapasiteettia.

Suomessa otettiin 21. helmikuuta käyttöön sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, datahub, johon tallennetaan sähkömarkkinalain mukaisesti tietoja noin 3,8 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta. Joulukuussa siirryttiin onnistuneesti datahub 2.0-versioon, joka mahdollistaa muun muassa tuen 15 minuutin mittausjaksoon ja taseselvitykseen, sekä energiayhteisöihin.

Henkilöstö

Fingridin henkilöstön toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina melkoisesti eikä vuosi 2022 ollut poikkeus. Energiamurros ja sitä tukeva ennätyksellisen suuri kantaverkon rakennusohjelma sekä vaatimukset sähkömarkkinoiden kehittämiselle ovat lisänneet työtehtävien määrää. Sähköjärjestelmän uudistuessa tarvitaan paitsi lisää henkilöitä, myös aivan uutta osaamista etenkin säästä riippuvaisen sähköntuotannon hallitsemiseksi sähköjärjestelmässä.

Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa määräaikaiset työntekijät mukaan lukien 489 (451) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 439 (400) ja keski-ikä oli 43 (44) vuotta. Koko henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 25 (26) prosenttia ja miehiä 75 (74) prosenttia.

Fingrid selvitti toimintavuonna henkilöstönsä hyvinvointia People Power –henkilöstötutkimuksella. Tutkimuksen mukaan työilmapiiri, luottamus työnantajaan ja sitoutuminen ovat Fingridin vahvuuksia. Fingridin PeoplePower –luokitus pysyi edelleen erinomaisessa AAA-luokassa indeksin asettuessa tasolle 83,4 asteikolla 1–100. Saavuttamamme parhaan luokituksen saa vuosittain vain noin kuusi prosenttia kaikista henkilöstötutkimuksen toteuttaneista yrityksistä. Yhtiötä suosittelevien työntekijöiden osuutta kuvaava eNPS suositteluindeksi oli 72.

Fingrid saavutti toimintavuonna kolmannen sijan Great Place to Work -tutkimuksen suurten suomalaisten yritysten listalla. Kolmas sija on osoitus pitkäjänteisestä työstä, jota Fingridillä on tehty muun muassa rohkean esihenkilötyön kehittämiseksi.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) on 25.5.2022 jättänyt Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Fingridin näkemyksen mukaan TVO:n esittämät väitteet ovat perusteettomia. Fingrid on antanut Energiavirastolle vastineensa TVO:n tutkintapyynnössä esittämiin väittämiin.

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER teki 14.9.2022 päätöksen pitkän aikavälin hintasuojausmahdollisuuksista Suomen ja Ruotsin välillä. ACER velvoitti tekemässään päätöksessä Suomen ja Ruotsin siirtoverkonhaltijoita varmistamaan muiden suojaustuotteiden saatavuuden ja kehittämään tarvittavat järjestelyt suojaustuotteiden tarjoamiseksi. Fingrid on 14.11.2022 valittanut päätöksestä ACERin valituslautakuntaan.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Huoltovarmuuskeskus luovutti 16.2.2023 vastikkeetta valtiolle, valtiovarainministeriön edustamana, 288 kappaletta kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n osakkeita. Osakkeiden luovuttamisen jälkeen valtion suorassa omistuksessa on yhteensä 1 227 Fingrid Oyj:n A-sarjan osaketta, mikä vastaa 36,9 prosentin omistusosuutta. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) omistuksessa on yhteensä 540 Fingrid Oyj:n A-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 16,2 prosentin omistusosuutta. Osakkeiden luovuttamisessa ei käytetä rahavastiketta eikä se aiheuta valtion puolella muutosta Fingrid Oyj:n omistajaohjaukseen ja osakkeiden hallinnointiin. Valtio omistaa siten suoraan ja HVK:n kautta yhteensä 53,1 prosenttia Fingridin A-osakkeista, mikä tuottaa valtiolle 70,9 prosentin äänivaltaosuuden Fingridissä.

Fingrid-konsernin tilikauden 2023 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia ja veroja, odotetaan kasvavan vuoden 2022 tulokseen verrattuna. Tämä arvio sisältää Fingridille kertyneiden pullonkaulatuottojen kohdistamista yhtiön liikevaihtoon ja liiketoiminnan muihin tuottoihin. Investointiohjelman toteuttaminen etenee, mikä kasvatti investointitasoa tilikauden 2023 aikana. Sähkömarkkinoiden poikkeuksellisen tilanteen jatkuminen lisää epävarmuutta yhtiön markkinaehtoisissa kustannuksissa. Sähkön tuotannon sääriippuvuuden lisääntyminen haastaa sähkön siirtotilanteiden ennustamista sekä lisää vaihteluita valtakunnan tehotasapainossa ja sen ylläpidossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Yhtiö on analysoinut vallitsevaan Ukrainan sotatilaan liittyvät riskit yhtiön ja Suomen sähköjärjestelmän näkökulmasta. Arvion perusteella suorat riskit Fingridille ovat vähäiset, eikä Suomi ole riippuvainen Venäjältä tuodusta sähköstä. Sotatilan vaikutus näkyy Fingridissä lähinnä sähkön markkinahintojen kautta. Aluehintaerot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron rajoilla tulevat kerryttämään Fingridin osuutta pullonkaulatuotoista tilikauden aikana. Energiavirasto päättää Fingridin saamien pullonkaulatuottojen käytöstä EU-sääntelyn mukaisesti. Fingridin Energiavirastolta 5.10.2022 saama valvontakirje määrittää pullonkaulatuottojen käyttöä vuodelle 2023. Päätös pullonkaulatuottojen käytöstä annetaan osana yhtiön valvontapäätöstä kunkin valvontajakson jälkeen. Nykyinen kohtuullisen tuoton valvontajakso päättyy 31.12.2023.

Fingrid ilmoitti 12.10.2022 jättävänsä perimättä kantaverkkomaksut vuoden 2023 tammikuun, helmikuun ja kesäkuun osalta. Lisäksi yhtiö suunnittelee kolmen muun kuukauden kantaverkkomaksujen perimättä jättämistä vuoden 2023 toisella puoliskolla. Tästä tehdään erillinen päätös vuoden 2023 kesään mennessä. Tavoitteena on myös jatkossa käyttää pullonkaulatuottoja aktiivisesti rajasiirtokapasiteettia lisääviin investointeihin sekä kattaa niillä toiminnan kustannuksia Fingridin asiakkaiden hyödyksi.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.

Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 114 372 621,08 euroa ja voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 165 966 204,21 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona A-sarjan osakkeelta enintään 52 500,00 euroa ja B-sarjan osakkeelta enintään 19 200,00 euroa, yhteensä enintään 133 037 400,00 euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 35 000,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 12 800,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 88 691 600,00 euroa osinkoa maksetaan 5.4.2023. Toinen erä, enintään 17 500,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja enintään 6 400,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä enintään 44 345 800,00 euroa osinkoa maksetaan hallituksen niin päättäessä puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen hallitukselle yhtiökokouksessa annettavan valtuutuksen perusteella. Hallituksella on oikeus päättää toisen erän osingon maksamisesta valtuutuksen perusteella puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella päättämä osinko maksetaan päätöstä seuraavana kolmantena pankkipäivänä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Yhtiökokous 2023

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 31. maaliskuuta 2023 Helsingissä.

Helsingissä 2.3.2023
Fingrid Oyj
Hallitus

Liitteet:

Tilinpäätöstiedote
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2022
Palkitsemisraportti 2022
ESEF-raportti 2022

Liitteet

Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2022: Yhtiön investointiohjelma toteuttaminen eteni suunnitelmallisesti. Yritystalous säilyi vankkana energiakriisin keskellä

Mot-clé

Pièces jointes