OP Asuntoluottopankki Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2026


OP Asuntoluottopankki Oyj
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2026
Pörssitiedote 27.10.2026 klo 10.00

OP Asuntoluottopankki Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2026

OP Asuntoluottopankki Oyj on OP Pohjolan kiinnitysluottopankki, ja sen rooli on yhdessä OP Yrityspankki Oyj:n kanssa vastata OP Pohjolan varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. OP Asuntoluottopankki vastaa OP Pohjolan vakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja joukkovelkakirjalainoja.

OP Asuntoluottopankin osakkeenomistaja, OP Osuuskunta, päätti 26.3.2026 muuttaa yhtiön toiminimeksi OP Asuntoluottopankki Oyj, ruotsiksi OP Bostadslånebanken Abp ja englanniksi OP Mortgage Bank plc. Muutos tuli voimaan 8.6.2026 alkaen.

Taloudellinen asema

Syyskuun lopussa OP Asuntoluottopankin liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat olivat yhteensä 13 550 miljoonaa euroa (14 800)*. Kaikki joukkovelkakirjalainoista saadut varat on välitetty kokonaisuudessaan väliluottoina 41 osuuspankille.

OP Asuntoluottopankin 8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat kuuluvat Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alle perustettuun Euro Medium Term Covered Bond (Premium) -ohjelmaan (EMTCB). Vakuudet lisätään EMTCB-ohjelman katepooliin osuuspankkien taseista väliluottoprosessin mukaisesti uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskupäivänä.

Liikkeeseenlaskujen ehdot löytyvät op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/issuers/op-mortgage-bank/emtcb-debt-programme-documentation

Kesäkuussa erääntyi kiinteäkorkoinen marraskuussa 2022 liikkeeseen laskettu 1,25 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyneet osuuspankkien väliluotot, yhteensä 1,25 miljardia euroa.

Liikevoitto oli 4,0 miljoonaa euroa (4,3). Yhtiön taloudellinen asema säilyi katsauskaudella vakaana.

* Suluissa on vertailuluku vuodelta 2025. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi–syyskuun 2025 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätöksen (31.12.2025) luku.

Yleiseen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudet

Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alla 11.10.2022 perustetun 25 miljardin EMTCB-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettuja eurooppalaisia katettuja joukkovelkakirjalainoja (premium) oli syyskuun lopussa 6 000 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa syyskuun lopussa 6 675 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (151/2022) edellyttämän vähimmäismäärän.

Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) alla 12.11.2010 perustetun 20 miljardin Euro Medium Term Covered Note -ohjelman (EMTCN) puitteissa liikkeeseen laskettuja katettuja joukkovelkakirjalainoja oli syyskuun lopussa 7 550 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa syyskuun lopussa 8 236 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (688/2010) edellyttämän vähimmäismäärän.

Vakavaraisuus

OP Asuntoluottopankin ydinvakavaraisuus (CET1) oli syyskuun lopussa 2 029,3 prosenttia (378,0). Suhdelukua nosti muutos operatiivisen riskin laskennassa. Ydinpääoman minimivaade on 4,5 prosenttia ja kiinteä lisäpääomavaatimus on 2,5 prosenttia. Kokonaisvakavaraisuuden minimivaade on 8 prosenttia ja kiinteällä lisäpääomavaatimuksella lisättynä 10,5 prosenttia. OP Asuntoluottopankki kattaa pääomavaateet kokonaisuudessaan ydinpääomalla (CET1), joten käytännössä ydinpääoman (CET1) vaatimus on 10,5 prosenttia. Katsauskauden tuloksesta on vähennetty arvioitu voitonjako.

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan käyttämällä luottoriskin standardimenetelmää.

Osana OP Pohjolaa OP Asuntoluottopankki on Euroopan keskuspankin valvonnassa. OP Pohjola esittää vakavaraisuutta koskevat tiedot tilinpäätöstiedotteissa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa yhteenliittymälain mukaan. OP Pohjola julkistaa myös Pilari 3:n mukaiset vakavaraisuustiedot.

Omat varat ja vakavaraisuus

tuhatta €30.9.2026 31.12.2025 
Oma pääoma367 859 368 504 
Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä        367 859         368 504 
Suunniteltu voitonjako-3 202 -3 846 
Ydinpääoma (CET1)364 657         364 657 
   
Ensisijainen pääoma (T1)364 657         364 657 
   
Toissijainen pääoma (T2)  
Omat varat yhteensä364 657         364 657 

Kokonaisriski

tuhatta €30.9.2026 31.12.2025 
Luotto- ja vastapuoliriski        191         1 590 
Operatiivinen riski, standardimenetelmä        17 774         94 841 
Muut riskit*        4         34 
Kokonaisriski yhteensä        17 969         96 465 

* Muuten kattamattomat riskit.

Suhdeluvut

Suhdeluvut, %30.9.2026 31.12.2025 
Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde        2 029,3         378,0 
Tier1-vakavaraisuussuhde        2 029,3         378,0 
Vakavaraisuussuhde        2 029,3         378,0 

Pääomavaatimus

Pääomavaatimus, tuhatta €30.9.2026 31.12.2025 
Omat varat        364 657         364 657 
Pääomavaatimus        1 887         10 129 
Puskuri pääomavaatimuksiin        362 770         354 528 

Kriisinratkaisusta annetun lain mukaiset velat

Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskevan sääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Pohjolan kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB). SRB on vahvistanut OP Pohjolan kriisinratkaisustrategian, jossa kriisinratkaisutoimet kohdistettaisiin OP-yhteenliittymään ja kriisinratkaisutilanteessa muodostettavaan uuteen OP Yrityspankkiin. Kriisinratkaisustrategian mukaan OP Asuntoluottopankki jatkaisi toimintaansa uuden OP Yrityspankin tytäryhtiönä.

SRB on asettanut OP Asuntoluottopankille omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen MREL-vaateen (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL). Toukokuusta 2026 alkaen MREL-vaade on 16,00 prosenttia kokonaisriskin määrästä ja 18,50 prosenttia kokonaisriskin määrästä sisältäen lisäpääomavaatimuksen ja 6,00 prosenttia vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden määrästä. Lisäpääomavaatimus (CBR, Combined Buffer Requirement) on 2,5 prosenttia.

OP Asuntoluottopankin puskuri MREL-vaateeseen oli 361 miljoonaa euroa, puskuri koostuu pelkästään omista varoista. OP Asuntoluottopankki ylittää MREL-vaatimuksen selvästi. OP Asuntoluottopankin MREL-suhdeluku oli 2 029 prosenttia kokonaisriskin määrästä.

Yhteenliittymän keskinäinen vastuu

Laki talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010) mukaan yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP Osuuskunta), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä sekä sellaisista luottolaitoksista, rahoituslaitoksista ja palveluyrityksistä, joiden äänivallasta edellä mainitut yhdessä omistavat yli puolet. Yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OP Osuuskunnan jäsenluottolaitoksia olivat 30.9.2026 yhteensä 41 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, OP Asuntoluottopankki Oyj ja OP Vähittäisasiakkaat Oyj.

Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa.

Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälaissa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Lisäksi keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista.

Jäsenpankki on velvollinen suorittamaan keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenpankille tukitoimena taikka toisen jäsenpankin velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta jäsenpankilta. Jäsenpankilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalaissa tarkoitettu rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista.

Jäsenpankin vastuu määrästä, jonka keskusyhteisö on jonkin jäsenpankin puolesta tämän velkojalle suorittanut, jakautuu jäsenpankkien kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. OP Pohjolan vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen velkojilla on tuolloin voimassa olleen Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) 25 §:n mukaisesti oikeus saada OP Asuntoluottopankin selvitystilan tai konkurssin estämättä maksusuoritus koko joukkolainan laina-ajalta sitä koskevien sopimusehtojen mukaisesti vakuudeksi merkityistä varoista ennen muita saatavia. Sama ja yhtäläinen etuoikeus soveltuu myös joukkolainarekisteriin merkittyihin johdannaissopimuksiin ja kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin maksukyvyn turvaaviin luottoihin. Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärään sisältyvän kiinteistövakuudellisen luoton osalta katettujen joukkolainojen haltijoiden maksuetuoikeus rajoittuu luoton osuuteen, joka vastaa asuntoluottojen osalta 70 prosenttia luoton vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön joukkolainarekisteriin merkitystä arvosta liikkeeseenlaskijan selvitystilaan tai konkurssiin asettamishetkellä.

8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskettujen joukkolainojen sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla on 8.7.2022 voimaan tulleen Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) 20 §:n mukainen oikeus saada suoritus katepooliin sisältyvistä vakuuksista ennen OP Asuntoluottopankin tai väliluoton velallisena olevan osuuspankin muita velkojia. Sama etuoikeus on katettuihin joukkolainoihin liittyvien johdannaissopimusten sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla. Tämän etuoikeuden piiriin kuuluvat myös vakuuksille kertyvä korko, tuotto sekä niiden sijaan tullut omaisuus.

Katepoolin maksuvalmiusluottoon liittyvästä velkojan etuoikeudesta on säädetty katetuista joukkolainoista annetun lain 44 §:n 3 momentissa, jonka mukaan maksuvalmiusluoton velkojalla on oikeus saada maksu katepooliin sisältyvistä varoista sellaisten saatavien jälkeen, jotka perustuvat katepooliin sisältyvien vakuuksien kattamien katettujen joukkolainojen pääomiin ja korkoihin, katettuihin joukkolainoihin liittyviin johdannaissopimuksiin perustuviin velvoitteisiin tai näihin liittyviin hallinnointi- ja selvityskuluihin.

Vastuullisuus

Vastuullisuus on integroitu OP Pohjolan liiketoimintaan ja strategiaan. Vastuullisuustyötä ohjaa vastuullisuusohjelma, joka rakentuu kolmelle pääteemalle: ilmasto ja luonto, ihmiset ja yhteisöt sekä hyvä hallintotapa. Vastuullisuusohjelmasta ja sen tavoitteiden laskentaperiaatteista on lisätietoa osoitteessa www.op.fi/op-ryhma/vastuullisuus/vastuullisuusohjelma.

OP Pohjola raportoi vastuullisuudestaan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) alaisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.

OP Pohjolan kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko OP Pohjolan osalta, samoin perustein ja rajauksin kuin OP Pohjolan tilinpäätös. OP Pohjolan muodostavat osuuspankit sekä niiden omistama keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. OP Asuntoluottopankki on talletuspankkien yhteenliittymästä annetusta laissa tarkoitettu jäsenluottolaitos, joka on pysyvästi liittynyt laissa tarkoitettuun keskusyhteisöön. Kirjanpitolain kestävyysraporttia koskevan soveltamisalasäännöksen mukaisesti jäsenluottolaitos voi päättää, ettei siihen sovelleta kirjanpitolain luvun 7 säännöksiä. OP Asuntoluottopankki on päättänyt, että sitä koskevat tiedot sisällytetään OP Pohjolan kestävyysraporttiin eikä tietoja raportoida erikseen.

OP Pohjola on julkaissut siirtymäsuunnitelman, joka ohjaa ilmastotavoitteiden toteuttamista ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämistä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Siirtymäsuunnitelman tavoitteet ovat osa vastuullisuusohjelmaa.

OP Asuntoluottopankki on laskenut liikkeeseen Suomen ensimmäiset vihreät katetut joukkovelkakirjalainat maaliskuussa 2021 sekä huhtikuussa 2022. Joukkovelkakirjalainojen varoja on kohdistettu OP Asuntoluottopankin Green Covered Bond -viitekehyksen mukaisesti asuntoluottoihin, joiden vakuuksina on energiatehokkaita asuinrakennuksia.

Vuosittain julkaistava Green Covered Bond -raportti vihreiden katettujen joukkovelkakirjalainojen allokaatiosta ja vaikuttavuudesta löytyy op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/green-bonds/green-covered-bonds. Vuonna 2025 vihreille katetuille joukkovelkakirjalainoille kohdistetut ympäristövaikutukset olivat 60 000 megawattituntia vältettyä energiankäyttöä vuodessa ja 5 500 tonnia vältettyjä CO2-ekvivalenttipäästöjä vuodessa.

Henkilöstö

OP Asuntoluottopankin palveluksessa oli katsauskauden lopussa viisi henkilöä. OP Asuntoluottopankki on digitalisoinut toimintaansa ja ostaa kaikki keskeiset tukipalvelut OP Osuuskunnalta ja sen tytäryhtiöiltä, mikä vähentää OP Asuntoluottopankin oman henkilöstön tarvetta.

Hallinto

Hallituksen kokoonpano on seuraava:

PuheenjohtajaMikko TimonenTalous- ja rahoitusjohtaja,
OP Osuuskunta
JäsenetSatu NurmiJohtaja, Pk-Yritysasiakasrahoitus,
OP Vähittäisasiakkaat Oyj
 Mari HeikkiläJohtaja, Group Treasury & ALM,
OP Yrityspankki Oyj

OP Asuntoluottopankin toimitusjohtajana toimii Sanna Eriksson ja toimitusjohtajan sijaisena OP Asuntoluottopankin Senior Covered Bonds Manager Tuomas Ruotsalainen.

Riskiprofiili

OP Asuntoluottopankilla on vahva vakavaraisuus, pääomapuskurit sekä riskinkantokyky.

OP Asuntoluottopankin merkittävimmät riskit liittyvät vakuuksien laatuun ja taseen rakenteellisiin likviditeetti- ja korkoriskeihin, joille on asetettu rajoitteet (limiitit) pankkitoiminnan riskipolitiikassa. OP Asuntoluottopankki on suojannut korkoriskiään koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu väliluottojen korot ja liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot samaan korkoperustaan. Kaikki johdannaissopimukset on solmittu suojaustarkoituksessa, niihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa ja niiden vastapuolena on OP Yrityspankki. OP Asuntoluottopankin korkoriskiasema on hallittu, ja se on ollut asetetun limiitin puitteissa.

OP Pohjolan maksuvalmiuden hoito on keskitetty OP Yrityspankkiin, ja tästä syystä myös OP Asuntoluottopankki voi hyödyntää OP Pohjolan maksuvalmiusreservejä. OP Pohjolan maksuvalmiuden tunnusluku (LCR) oli katsauskauden lopussa 167 prosenttia (186) ja pysyvän rahoituksen tunnusluku (NSFR) oli 127 prosenttia (131). OP Asuntoluottopankin kassavirtoja seurataan päivittäin maksuvalmiuden varmistamiseksi ja rakenteellista rahoitusriskiasemaa seurataan säännöllisesti osana yhtiön vakavaraisuuden hallintaprosessia.

OP Asuntoluottopankin riskiasemaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon koko OP Pohjolan riskiasema, joka perustuu kaikkien jäsenluottolaitosten keskinäiseen vastuuseen. Jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja kaikkien jäsenpankkien tulee osallistua yhteenliittymälain mukaisiin tukitoimiin toistensa vakavaraisuuden tukemiseksi.

OP Pohjolan liiketoimintaan kuuluu hallittu riskinotto, jota ohjaavat toimivan johdon valmistelemat ja OP Osuuskunnan hallituksen hyväksymät riskinoton ja riskienhallinnan periaatteet ja limiitit. Riskinottokyvyn ja OP Pohjolan menestyksen kannalta olennaisia tekijöitä ovat laaja asiakasymmärrys, asiakkaiden luottamus, vahva pääomitus ja likviditeetti sekä tehokkaat ja toimintavarmat prosessit. Data asiakkaista ja heidän tarpeista on OP Pohjolan toiminnassa keskeinen tuotannontekijä.

OP Pohjola analysoi toimintaympäristöä osana jatkuvaa riskien arviointiaan ja strategiaprosessiaan. Tällä hetkellä globaaleiksi muutostekijöiksi on tunnistettu erityisesti geo- ja kauppapolitiikka, yritysturvallisuusuhat, ilmasto, luontokato sekä tieteelliset ja teknologiset innovaatiot. Suomessa muutosta ajavat myös demografinen ja alueellinen kehitys sekä julkisen velan kasvu.

OP Pohjolalla on liiketoimintaa kattavasti finanssisektorin eri osa-alueilla. Toimintaympäristön muutoksilla ja yllättävillä shokeilla voi olla moninaisia vaikutuksia OP Pohjolan asiakkaiden menestykseen sekä sen toimitiloihin, tietotekniseen infrastruktuuriin ja henkilökuntaan, ja edelleen OP Pohjolan riskiprofiiliin, pääomitukseen ja likviditeettiin. Toiminnan jatkuvuutta varmistetaan skenaariotyöskentelyn ja toimintasuunnitelmien avulla.

Katsauskauden keskeiset tapahtumat

Kesäkuussa erääntyi kiinteäkorkoinen marraskuussa 2022 liikkeeseen laskettu 1,25 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyneet osuuspankkien väliluotot, yhteensä 1,25 miljardia euroa.

OP Asuntoluottopankin osakkeenomistaja, OP Osuuskunta, päätti 26.3.2026 muuttaa yhtiön toiminimeksi OP Asuntoluottopankki Oyj, ruotsiksi OP Bostadslånebanken Abp ja englanniksi OP Mortgage Bank plc. Muutos tuli voimaan 8.6.2026 alkaen.

Näkymät

Suomen talouden arvioidaan kasvavan vuonna 2026 edellistä vuotta nopeammin. Geopoliittinen epävarmuus tai geopoliittisten kriisien laajeneminen voivat vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin sekä OP Pohjolan ja sen asiakkaiden taloudelliseen toimintaympäristöön.

Arvio vuoden 2026 tuloksen kehityksestä annetaan ainoastaan OP Pohjolan osalta OP Pohjolan tilinpäätöstiedotteessa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa.

OP Asuntoluottopankin vakavaraisuuden arvioidaan pysyvän vahvana ja riskiaseman vakaana. Tämä mahdollistaa uusien kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun.

Taloudellinen informaatio

Vuoden 2026 taloudellisten raporttien julkaisuajankohdat:

Tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.202610.2.2027
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2026Viikko 11, 2027
Selvitys OP Asuntoluottopankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2026Viikko 11, 2027

Vuoden 2027 taloudellisten raporttien julkaisuajankohdat:

Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.202729.4.2027
Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.202728.7.2027
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.202728.10.2027

Helsingissä 27.10.2026

OP Asuntoluottopankki Oyj

Hallitus

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Sanna Eriksson, puh. +358 10 252 2517

JAKELU:
LSE London Stock Exchange
Euronext Dublin (Irish Stock Exchange)
Kansallinen tiedotevarasto (Officially Appointed Mechanism, OAM)
Keskeiset tiedotusvälineet
op.fi



Pièces jointes

OP Asuntoluottopankki Oyjn osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2026
GlobeNewswire