OSAVUOSIKATSAUS 1-9/2003 - VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 116 MILJ. EUROA

Markkinakatsaus
Vähittäiskaupan kauppapäiväkorjattu myynnin määrä kasvoi Suomessa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi-elokuussa 4,1 % ja tukkukaupan myynnin määrä 2,7 %. Tänä vuonna tukkukaupalle ennustetaan melko alhaista noin 2 % kasvua ja vähittäiskaupalle 2-3 % kasvua (ETLA).

 

Suomen talouden hidas kasvu jatkuu loppuvuonna 2003. Kuluttajahintojen arvioidaan kuluvana vuonna nousevan 1,2 %, yksityisen kulutuksen ennustetaan kasvavan 2,7 % ja yksityisten investointien laskevan noin 2 %. Kotitalouksien reaalisen ostovoiman ennakoidaan vuonna 2003 kasvavan noin 2,2 % ja vuonna 2004 noin 2,6 % vallitsevan matalan inflaation ja verotuksen kevenemisen ansiosta (ETLA).

 

Tilastokeskuksen lokakuun kuluttajabarometrin mukaan Suomen kuluttajien luottamus omaan talouteensa on vahvistunut. Sen sijaan kuluttajien arviot Suomen talouden ja työllisyyden kehityksestä olivat pessimistisiä.

 

Viron, Latvian ja Liettuan talouskasvu on paljolti yksityisen kulutuksen varassa. Maiden talouskasvun arvioidaan jatkuvan 5-6 % tuntumassa vuonna 2003 ja yksityiselle kulutuskysynnälle ennustetaan 4-6 % kasvua (ETLA). Vähittäiskaupan kasvun odotetaan vuonna 2004 jatkuvan melko ripeänä, kaupan rakennemuutos etenee ja ketjuuntuneen vähittäiskaupan osuus kokonaismyynnistä kasvaa edelleen.

 

Ruotsissa yksityisen kulutuksen arvioidaan vuonna 2003 kasvavan noin 2 % ja kuluttajahintojen nousuvauhdiksi ennakoidaan myös noin 2 % (ETLA). Rakennusinvestoinneille ennustetaan pientä laskua tälle ja ensi vuodelle. Vuonna 2005 rakennusmarkkinoiden odotetaan kääntyvän kasvuun (Sveriges Byggindustrier).

 

 

 

Liikevaihto ja tulos

Liikevaihto tammi-syyskuussa
Konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa 2003 oli 5 192 milj. euroa, mikä on 8,8 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna (4 771 milj. euroa). Konsernin liikevaihto kasvoi erityisesti ulkomaan toimintojen sekä Rautakeskon ja VV-Auton kotimaan toimintojen ansiosta. Konsernin liikevaihto kasvoi kotimaassa 5,0 % ja ulkomailla 51,4 %.

 

 

* Vienti ja liikevaihto ulkomailla

 

Viennin ja ulkomaisen toiminnan osuus liikevaihdosta katsauskaudella oli 11,4 % (8,2 %). Rautakeskon Liettuasta ostama tytäryhtiö UAB Senuku prekybos centras (Senukai) sisältyy lukuihin 13.3.2003 alkaen ja sen vaikutus Rautakeskon kasvuun oli 19,5 %-yksikköä.

 

Tulos tammi-syyskuussa
Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli katsauskaudella 116,1 milj. euroa (84,8 milj. euroa). Se on 2,2 % liikevaihdosta (1,8 %). Liikevoitto oli 112,1 milj. euroa (75,0 milj. euroa). Ruokakeskon tulos heikentyi merkittävien markkinointi-, tietojärjestelmä- ja kauppapaikkapanostusten takia vuoden alkupuoliskolla. Kertaluontoisten kustannusten määrä oli noin 9,1 milj. euroa, eivätkä ne kasva enää loppuvuoden aikana. Muut toimialat Kaukomarkkinoita lukuun ottamatta paransivat tulostaan.

 

Liikevoittoa kasvattavat käyttöomaisuuden ja liiketoiminnan myyntivoitot ja -tappiot sekä arvonalennuspoistot nettomääräisesti 20,4 milj. euroa (4,0 milj. euroa).

 

Konsernin rahoitustuotot ja -kulut olivat 4,0 milj. euroa (9,8 milj. euroa).

 

Tulos osaketta kohden oli 0,74 euroa (0,64 euroa). Oma pääoma osaketta kohden oli 14,76 euroa (14,92 euroa).

 

 

 

 

Kiinteistötoimintojen liikevoitto sisältyy yhteisten toimintojen liikevoittoon. Siihen sisältyvät myös muiden yhteisten toimintojen nettokustannukset tai -tuotot sekä konsernieriä, mm. konsernijohdon kulut ja konserniaktiivojen poistoja. Senukain osuus Rautakeskon liikevoitosta oli 10,6 milj. euroa noin kuudelta ja puolelta kuukaudelta.

 

 

 

Liikevaihto ja tulos heinä-syyskuussa
Konsernin kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto oli 1 816 milj. euroa, mikä on 11,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan (1 632 milj. euroa). Konsernin voitto ennen satunnaisia eriä heinä-syyskuussa oli 45,7 milj. euroa (31,0 milj. euroa). Konsernin liikevoitto oli 48,0 milj. euroa (28,4 milj. euroa). Tulos osaketta kohden kolmannella vuosineljänneksellä oli 0,27 euroa (0,25 euroa). Muut tunnusluvut vuosineljänneksittäin on esitetty liitetaulukossa.

 

 

 

Investoinnit
Konsernin investoinnit olivat katsauskaudella yhteensä 184,2 milj. euroa (122,4 milj. euroa) eli 3,6 % (2,6 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkoihin ja yritysostoihin investoitiin 145,1 milj. euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 39,1 milj. euroa. Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 31 % kokonaisinvestoinneista.

 

 

 

Rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli 88,8 milj. euroa (60,1 milj. euroa) ja investointien rahavirta yhteensä -97,1 milj. euroa (-66,8 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 49,8 % (53,4 %). Korollinen nettovelka oli 322,0 milj. euroa (251,0 milj. euroa). Likvidit varat olivat 105,6 milj. euroa (116,4 milj. euroa).

 

 

 

Henkilökunta
Konsernin henkilökunta oli 1-9/2003 keskimäärin 14 872 (12 133) henkeä (kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna). Toimialoittain henkilökunta jakaantui seuraavasti:

* työntekijöiden kokonaismäärä mukaan lukien osa-aikaiset työntekijät

 

Keskon henkilöstömäärä lisääntyi eniten Baltiassa, jossa Ruokakesko, Rautakesko ja Maatalouskesko laajensivat toimintaansa. Suurin henkilöstömäärän lisäys tapahtui Liettuassa, jossa Rautakesko osti maaliskuussa enemmistön Senukai-rautakauppaketjusta. Senukai työllistää kaikkiaan 2 568 henkilöä. Tämä vaikuttaa yhdeksän kuukauden keskimääräisissä henkilöluvuissa 1 853 henkeä. Uusien K-citymarketien perustaminen ja kahden Anttila-tavaratalon muuttuminen K-citymarketeiksi lisäsi Ruokakeskon henkilömäärää Suomessa. Konsernin ulkomaisissa toimipaikoissa työskenteli 30.9.2003 yhteensä 6 391 henkilöä (2 906).

 

Citymarket Oy:ssä käytiin syksyllä yt-neuvottelut, joiden seurauksena henkilökunta väheni 143 työntekijällä. Näistä 78 jouduttiin irtisanomaan. Neuvottelujen taustalla oli uuden liiketoimintamallin käyttöönotto. Käyttötavaraliiketoiminta organisoitiin kolmeen tuotelinjaan entisten viiden sijasta.

Ruokakesko
Ruokakeskon liikevaihto oli 2 749 milj. euroa ja se kasvoi 3,7 %. Baltian toimintojen liikevaihto oli yhteensä 173,8 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 6,3 %. Ruokakeskon liikevoitto oli 35,3 milj. euroa (48,2 milj. euroa). Katsauskauden liikevoittoa alensivat vuoden alkupuoliskolla lisääntyneet markkinointipanostukset kotimaan liiketoimintaan, toiminnanohjausjärjestelmien rakentamiskulut ja kauppapaikkapanostukset. Ruokakeskon kokonaisinvestoinnit olivat 51,1 milj. euroa, josta kauppapaikkainvestoinnit 37,7 milj. euroa. Investoinneista suuntautui Baltian liiketoimintaan 36 %.

 

Suomessa päivittäistavarakaupan kasvu on kuluvan vuoden aikana hidastunut. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten vähittäismyynti kasvoi tammi-syyskuussa vain 0,9 %. Kokonaisuutena päivittäistavaramarkkinat ovat kasvaneet Suomessa arviolta 2,5 %. Keskeisimmät syyt hidastumiseen ovat yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen, tiettyjen tuoteryhmien hintojen laskeminen sekä kaupan omien merkkituotteiden myyntiosuuden kasvu. Tilastokeskuksen mukaan ruokakauppojen valikoimissa olevien tuotteiden hinnat nousivat tammi-syyskuussa noin 0,3 %. Suomen K-ruokakauppojen vähittäismyynti kasvoi katsauskaudella 2,6 % ja oli 3 348 milj. euroa. Ketjujen ja yksittäisten K-ruokakauppojen vähittäismyynnin kehityksissä on kuitenkin suuria eroja paikallisista ja alueellisista markkina- ja kilpailutilanteista johtuen. Eniten kasvoi K-citymarket-ketjun myynti 10,1 %, josta päivittäistavaroiden myynnin kasvu oli 9,1 %.

 

Ruokakesko jatkoi panostuksia K-ruokakauppaverkoston kehittämiseen. Tammi-syyskuussa avattiin mm. K-citymarket Leppävaara Espoossa, K-supermarketit Imatran Vuoksenniskalla, Kurikassa, Laitilassa, Turun Hirvensalossa ja Sipoon Nikkilässä. Ensimmäinen uuden konseptin mukainen K-citymarket avattiin Helsingin Malmilla katsauskauden jälkeen lokakuussa. Liiketyyppimuutoksia tehtiin yhteensä 126. Keskeisimmät käynnissä olevat rakennushankkeet ovat K-citymarketit Oulun Kaakkurissa ja Jyväskylän Seppälässä. Katsauskauden lopussa K-ruokakauppoja oli yhteensä 1 108.

 

Ruokakesko Oy:n ja Fortum Oyj:n tytäryhtiön Neste Markkinointi Oy:n liikennemyymälämarkkinoilla toimiva yhteisyritys Pikoil Oy aloitti toimintansa heinäkuun alussa. Toiminta on käynnistynyt suunnitellusti. Suomen ensimmäinen K-pikkolo-liikennekauppa avattiin Vaasan Neste Raastuvankadun yhteyteen katsauskauden jälkeen lokakuussa. Tällä hetkellä kaupunkikeskuksissa toimivia K-pikkoloita on Suomessa 32.

 

Ruokakeskon Baltian päivittäistavarakauppa kasvoi selvästi kotimaata paremmin. Virossa liikevaihto kasvoi 35,3 %. Siellä myynti kasvoi erityisen hyvin Citymarket-ketjussa, 106,5 %. Katsauskauden jälkeen Tallinnassa on avattu lisäksi kaksi uutta Citymarketia.

 

Latviassa liikevaihdon kasvu oli 73,4 %. Latviassa avattiin kesäkuussa Citymarketit Liepajassa ja Ventspilsissä. Citymarketeja on tällä hetkellä neljä ja Supernetto-halpahintamyymälöitä kahdeksan.

Suurtalous-, kioski-, huoltamo- ja ravintolakauppaa palvelevan Kespro Oy:n liikevaihto oli 571 milj. euroa (569 milj. euroa). Alan kokonaismarkkinat eivät ole kasvaneet viime vuodesta. Yleisen taloudellisen tilanteen ja kilpailun kiristymisen vuoksi erityisesti huoltoasemien, kioskien ym. jälleenmyyvien asiakkaiden myynti on vähentynyt.

 

Rautakesko
Rautakeskon liikevaihto tammi-syyskuussa oli 742 milj. euroa ja se kasvoi 29,5 %. Eniten kasvuun vaikutti liettualaisen UAB Senuku prekybos centrasin (Senukai) enemmistön hankinta. Kotimaassa liikevaihto oli tammi-syyskuussa 519 milj. euroa ja se kasvoi 9,4 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto tammi-syyskuussa oli 222,7 milj. euroa, missä on kasvua 126,7 %. Rautakeskon liikevaihdosta yli kolmannes tulee ulkomailta.

 

Rautakeskon liikevoitto oli 23,5 milj. euroa (11,9 milj. euroa). Kotimaassa liikevoitto parani hyvän myynninkehityksen sekä tehostuneen ketjutoiminnan ansiosta. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevoittoa paransi Senukain liikevoitto, joka oli 10,6 milj. euroa noin kuudelta ja puolelta kuukaudelta. Edellisen vuoden liikevoittolukuihin sisältyi kauppapaikkakiinteistöjen myyntivoittoja Ruotsissa ja Virossa 2,9 milj. euroa. Rautakeskon investoinnit olivat 32,5 milj. euroa, joista 89 % kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

 

Suomessa yksityisen kulutuksen kasvu ylläpitää myynnin kehitystä. Kuluttajabarometrin (10/2003) mukaan kotitalouksien peruskorjaus- ja kodinkunnostusaikomukset ovat edelleen korkealla tasolla. Baltiassa talouden kasvu jatkuu vahvana.

 

Syyskuun lopussa K-rautaketjuun kuului Suomessa 46 ja Rautia-ketjuun 102 kauppaa. Suomen K-rautojen myynti kasvoi tammi-syyskuussa 5,9 % ja Rautioiden 11,0 %. Parhaiten kehittyivät rakentamisen tavararyhmät sekä talomyynti. Rautakeskon Yrityspalvelun myynti tammi-syyskuussa oli 136 miljoonaa euroa, missä on kasvua 16,1 %. Alan kehitys tammi-syyskuussa oli 5,5 % (RaSi ry).

 

Rautakeskolla on ollut 13.3.2003 lähtien äänienemmistö liettualaisesta UAB Senuku prekybos centrasista. Katsauskaudella Rautakeskolle siirtyi enemmistö myös osakepääomasta, kun yrityskauppasopimuksen mukaisesti Senukain 100-prosenttisen tytäryhtiön omistamat emoyhtiön osakkeet mitätöitiin. Senukain oston myötä Rautakeskosta on tullut Baltian markkinajohtaja. Yhtiön kehitys on ollut tavoitteiden mukainen. Sen liikevaihto on mukana Rautakeskon luvuissa 13.3.2003 alkaen.

 

 

Maatalouskesko
Maatalouskeskon liikevaihto tammi-syyskuussa oli 585 milj. euroa ja se kasvoi 9,2 %. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto oli 86,9 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta oli 14,8 %. Maatalouskeskon liikevoitto oli 11,1 milj. euroa (10,9 milj. euroa) huolimatta tulosta rasittavista tietojärjestelmien kehityskuluista, toiminnan laajentamisesta Liettuassa sekä uusien tai uudistettujen liikkeiden avauksista. Investoinnit olivat 7,6 milj. euroa, joista 22 % kohdistui ulkomaisiin hankkeisiin.

 

Maatalouskesko Oy:n liikevaihto oli 351,5 milj. euroa. Viljan tarjonta on vastannut edellisvuotista, mutta vientitoimitusten alun odotetaan ajoittuvan edellisvuotta myöhempään. Suomen traktorikaupassa Maatalouskeskon markkinaosuus on kasvanut alkuvuonna edellisvuoteen verrattuna 5,3 %-yksikköä ja on nyt 17,0 %. Maatalouden tukineuvottelujen pitkittyminen on vaikuttanut viljelijöiden investointipäätöksiin Suomessa. K-Maatalousyhtiöt Oy sulautuu tytäryhtiöfuusiossa emoyhtiöönsä Maatalouskesko Oy:öön suunnitelman mukaan 1.7.2004.

 

Konekesko Oy:n liikevaihto oli 129,4 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,7 %. Oy Arwidson Ab:n Yamaha-liiketoiminta siirtyi Konekeskolle 1.7.2003. Konekeskon puutarhakonekauppa siirtyi Rautakeskolle 1.9.2003.

 

Baltian maatalous- ja konekaupan myynti on kehittynyt suunnitellusti.

 

 

Keswell
Keswellin liikevaihto oli 484 milj. euroa ja se kasvoi 4,2 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 17,5 milj. euroa ja osuus liikevaihdosta 3,6 %. Keswellin liiketappio oli -13,0 milj. euroa. Tappio oli 2,3 milj. euroa pienempi kuin edellisvuonna. Tavaratalokaupan luonteesta johtuen Keswellin tuloskertymä painottuu voimakkaasti loppuvuoteen. Kokonaisinvestoinnit olivat 4,6 milj. euroa.

 

Anttila-konsernin liikevaihto oli 299,4 milj. euroa ja se kasvoi 3,3 %. Kodin Ykkönen -sisustustavaratalojen myynti kasvoi 5,2 %. Anttila-tavaratalojen myynti kasvoi 1,8 %. Heinä-syyskuussa Anttila-tavaratalojen myynti on kasvanut 6,5 %.

 

Katsauskaudella Urheilukeskon liikevaihto oli 82,1 milj. euroa ja se kasvoi 3,5 %. Intersport-ketjun vähittäismyynti kasvoi 4,1 % hyvin sujuneen talvisesongin myötä. Kesport-kauppojen myynti kasvoi 7,3 % kauppojen lukumäärän kasvun ansiosta.

 

Musta Pörssi Keskon liikevaihto oli 79,9 milj. euroa ja se kasvoi 21,8 %. Musta Pörssi -ketjun vähittäismyynti kasvoi 17,8 %. Myynnin kasvu johtui osin kauppojen lukumäärän kasvusta ja osin hyvin kehittyneestä laajakuvatelevisioiden, DVD-soittimien ja tietotekniikkatuotteiden myynnistä.

 

Kenkäkeskon liikevaihto laski 11,5 % ja oli 19,0 milj. euroa. Andiamo-ketjun vähittäismyynti kasvoi 1,2 %. K-kenkä-ketjun vähittäismyynti sen sijaan laski 3,0 %. Kenkäexpertti-liikkeiden myynti kasvoi 3,1 %.

 

 

VV-Auto
VV-Auto-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 445 milj. euroa, jossa oli kasvua 22,2 prosenttia. Liikevoitto oli 17,4 milj. euroa (13,2 milj. euroa). Investoinnit olivat 7,9 milj. euroa.

 

Uusien henkilöautojen kauppa on käynyt tammi-syyskuussa vilkkaana. Henkilöautojen ensirekisteröinnit kasvoivat tammi-syyskuussa 24,1 % edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pakettiautojen ensirekisteröinnit sen sijaan ovat edellisvuoden tasolla.

 

VV-Auto-konsernin maahantuomien henkilöautojen markkinaosuus oli katsauskaudella yhteensä 15,7 %. Nousua edellisvuoden vastaavaan aikaan oli 1,3 prosenttiyksikköä erityisesti Volkswagenin hyvän menestyksen ansiosta. Pakettiautojen kaupassa Volkswagenin markkinaosuus oli 14,4 %.

 

Syyskuun lopussa VV-Auton perustettava tytäryhtiö osti Turun Volkswagen-Audi-jälleenmyyjän liiketoiminnan. Uusi yhtiö aloitti toimintansa marraskuun alussa.

 

Positiivisen vireen odotetaan jatkuvan Suomen henkilöautokaupassa vuoden 2003 lopulla. VV-Auto-konsernin loppuvuoden liikevaihdon arvioidaan kehittyvän lähes alkuvuoden mukaisesti.

 

 

Kaukomarkkinat
Kaukomarkkinat-konsernin liikevaihto oli 209 milj. euroa (207 milj. euroa). Liikevoitto oli 4,3 milj. euroa (6,5 milj. euroa). Liikevoiton lasku johtui kiristyneestä hintakilpailusta ja projektitoimitusten ajoittumisesta loppuvuoteen viimevuotista enemmän. Investoinnit olivat 2,8 milj. euroa.

 

Liikevaihtoaan ovat eniten kasvattaneet Kodintekniikka ja Telkon raaka-ainekauppa. Telekommunikaatiotuotteiden viennissä on ollut vaikeuksia.

 

Kesäkuussa Kaukomarkkinat osti ruotsalaisen ASM AB:n. Kaupalla laajennetaan Telkon pakkaustekniikan ja teippien myynti kattamaan kaikki Pohjoismaat.

 

 

 

Yhtiökokouksen päätökset
Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 31.3.2003 vahvisti vuoden 2002 tilinpäätöksen, myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden, päätti jakaa osinkoa 1,00 euroa osakkeelta ja hyväksyi hallituksen esityksen johdon optio-ohjelmaksi. Hallituksen jäseniksi valittiin Pentti Kalliala, Eero Kasanen, Matti Kavetvuo, Maarit Näkyvä, Keijo Suila, Heikki Takamäki, Jukka Toivakka ja Matti Honkala.

 

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen Heikki Takamäen ja varapuheenjohtajakseen Matti Kavetvuon. Hallituksen jäsenten yhtiöjärjestyksen mukainen toimikausi on kolme vuotta siten, että toimikausi alkoi vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen (2006) päättyessä.

 

 

 

Osake ja osakemarkkinat
Kesko Oyj:n osakepääoma on 182 240 800 euroa. Osakekannasta 34,8 % on A-osakkeita ja 65,2 % B-osakkeita.

 

Keskon A-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2002 lopussa 16,40 euroa ja vuoden 2003 syyskuun lopussa 17,00 euroa, missä oli nousua 3,7 %. B-osakkeen pörssikurssi oli vuoden 2002 lopussa 12,10 euroa ja vastaavasti syyskuun 2003 lopussa 12,47 euroa. Siinä oli nousua 3,1 %.

 

HEX-yleisindeksi laski katsauskaudella 2,9 %. HEX-portfolioindeksi puolestaan nousi 5,0 %. Kaupan toimialaindeksi nousi 9,4 %.

 

Katsauskauden lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 540 milj. euroa ja B-osakkeiden 740 milj. euroa eli koko osakekannan markkina-arvo oli 1 280 milj. euroa.

 

Helsingin Pörssissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-syyskuun 2003 aikana 0,9 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 16,6 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 23,6 milj. kpl ja vaihtoarvo oli 252,1 milj. euroa.

 

Kesko Oyj:n tytäryhtiön Jättipörssi Oy:n omistuksessa oli syyskuun 2003 lopussa 33 400 Kesko Oyj:n A-osaketta. Näiden osakkeiden vasta-arvo on yhteensä 66 800 euroa ja ne edustavat alle 0,04 % kaikista osakkeista ja 0,1 % kaikista äänistä.

 

 

 

Liputusilmoitukset heinä-syyskuussa
Kesko Oyj ei ole saanut liputusilmoituksia heinä-syyskuussa 2003.

 

 

 

IAS/IFRS-säännösten käyttöönotto
Keskossa aloitettiin valmistautuminen IAS-tilinpäätökseen vuonna 2002. Tuolloin käynnistetyssä projektissa selvitettiin IAS-tilinpäätösperiaatteiden ja Keskon konsernitilinpäätösperiaatteiden erot ja hahmoteltiin uudet IAS:n mukaiset konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet.

 

Vuoden 2003 aikana selvitetään laskentakäytännön muutosten vaikutukset, uudistetaan konsernin laskenta- ja raportointiohjeistusta sekä raportointijärjestelmät. Organisaation kouluttaminen ja muu laskentavalmiuksien luominen toteutetaan niin, että vuoden 2005 konserniraportoinnin vertailutiedot pystytään tuottamaan vuonna 2004 vuosineljänneksittäin.

 

 

 

Keskeisiä tapahtumia heinä-syyskuussa
Konserniverokeskus määräsi 12.9.2003 tekemillään jälkiverotuspäätöksillä Kesko Oyj:lle maksettavaksi tuloveroa, veronkorotusta ja veronlisäystä yhteensä 11,1 milj. euroa. Konserniverokeskuksen tekemät jälkiverotuspäätökset koskevat verovuosia 1997-2000. Jälkiverot kirjataan tilikauden 2003 tuloslaskelmaan tulosvaikutteisesti. Kesko Oyj valittaa jälkiverotuspäätöksistä.

 

K-ryhmän kanta-asiakasohjelma, Plussa, siirsi asiakaspalvelutoimintonsa kokonaisuudessaan 19.9.2003 alkaen Elisan hoidettavaksi. Siirto tapahtui K-Plus Oy:n ja ElisaCom Oy:n välisellä palvelusopimuksella, jonka perusteella 20 K-Plus Oy:n työntekijää siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä Elisan palvelukseen.

 

Maatalouskesko Oy:n kokonaan omistaman Latvian maatalous- ja konekauppayhtiön SIA Kesko Agro Latvian pankkitililtä on paljastunut luvattomia varainsiirtoja yhtiön ulkopuolelle noin 2,9 milj. euron arvosta. Tili on A/S Latvijas Unibankassa, joka on Skandinaviska Enskilda Banken AB:n tytäryhtiö. Luvattomasti siirretyistä varoista pankin haltuun jäänyt osa eli noin 1,3 milj. euroa on palautettu yhtiölle. Latvian poliisi tutkii asiaa. Myös yhtiö on käynnistänyt asiassa omat tutkimuksensa.

 

Kesko Oyj, sen tytäryhtiö K-Plus Oy ja Nordea Rahoitus Suomi Oy solmivat 31.10.2003 sopimuksen, jonka tavoitteena on pitkäaikainen yhteistyö K-ryhmän Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyvien maksu- ja luottokorttipalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Yhteistyöhön liittyen Kesko Oyj myi tytäryhtiönsä K-Luotto Oy:n Nordea Rahoitus Suomi Oy:lle.

 

Kesko Oyj:n vuoden 2000 C-optiot otettiin Helsingin Pörssin päälistalle 3.11.2003. C-optioita on yhteensä 2 015 000 kappaletta. Kukin C-optio oikeuttaa haltijansa merkitsemään yhden Kesko Oyj:n B-osakkeen 1.11.2003 ja 31.3.2006 välisenä aikana merkintähinnalla, joka vastaa Keskon B-osakkeen vaihdolla painotettua keskikurssia Helsingin Pörssissä maaliskuussa 2001 korotettuna viidellätoista (15) prosentilla ja toisaalta alennettuna 31.3.2001 jälkeen jaettujen ja jaettavien osinkojen osakekohtaisella määrällä. Tällä hetkellä osakkeen merkintähinta C-optiolla on 10,11 euroa/osake.

 

 

 

Tulevaisuuden näkymät
Kansainvälinen kauppakilpailu Suomessa on voimistunut kaikilla tavara-aloilla. Keskon ja K-kauppiaiden ketjutoimintaa kehitetään edelleen erityisesti hankintatoimessa, tiedonhallinnassa ja markkinoinnissa.

 

Konsernin toimialojen ennakoidaan kasvavan kotimaassa vähintään markkinoiden kehitystä vastaavasti. Yrityskaupoista ja toiminnan laajentamisesta johtuen kansainvälisen myynnin ennakoidaan kasvavan etenkin Baltiassa noin 40-50 %. Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan tänä vuonna saavuttavan 7 miljardin euron tason.

 

 

Kesko-konsernin voitto ennen satunnaiseriä ylittää selvästi viime vuoden tason. Tuloskehitys jatkuu vakaana myös ensi vuoden alussa, vaikka sitä rasittavat voimakkaat panostukset tietojärjestelmiin ja kauppaverkon kehittämiseen.

 

 

 

 

 

Lisätietoja asiasta antaa johtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209. Juhani Järvi vastaa lisäksi tänään klo 14.30-15.30 Internetin keskustelukanavalla kysymyksiin osoitteessa www.kesko.fi (osavuosikatsaus-keskustelufoorumi).

 

 

KESKO OYJ
Konserniviestintä

 

 

 

Erkki Heikkinen
viestintäjohtaja

LIITTEET
Konsernin liikevaihto toimialoittain
Konsernituloslaskelma ja -tase
Konsernin tunnusluvut
Konsernin rahavirta
Konsernin vastuusitoumukset
Konsernin tunnusluvut vuosineljänneksittäin
Toimialojen liikevaihto ja liikevoitto vuosineljänneksittäin
K-ryhmän vähittäismyynti Suomessa 1-9/2003

 

Kesko Oyj:n tilinpäätöstiedote vuodelta 2003 julkistetaan 4.2.2004. Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu yritysinformaatio löytyvät Keskon Internet-sivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

 

JAKELU
HEX Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet

LIITTEET:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

K-ryhmän vähittäismyynti Suomessa 1-9/2003