Katsauksessa käytetyt vertailuluvut
Katsauksen tekstiosassa on vuoden 2002 vertailulukuina käytetty pro forma -lukuja, jotka kuvaavat konsernin nykyrakenteen mukaista liiketoimintaa.
Loka-joulukuun liikevaihto ja tulos
Vuoden 2003 viimeinen neljännes oli vuoden paras sekä liikevaihdon että liiketuloksen osalta. Jakson liikevaihto kasvoi edellisestä neljänneksestä 31 % ja oli 20,0 milj. euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna oli 24 % (10-12/2002: 16,2 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi tietoliikennesektorin ja mittaustekniikan laitevalmistajien kysynnän vilkastumisen ansiosta.
Neljännen vuosineljänneksen liiketulokseen tehtiin kertaluonteisia, vaihto-omaisuuteen liittyviä alaskirjauksia yhteensä 0,6 milj. euroa, mistä johtuen jakson liiketulos painui tappiolliseksi -0,1 milj. euroon. Operatiivinen tulos viimeisellä neljänneksellä oli positiivinen edellisen neljänneksen tapaan. Tulosparannus johtui pääosin tuotantovolyymien kasvusta. Vuoden 2002 vastaavaan jaksoon verrattuna liiketulos koheni 81 %. Osakekohtainen tulos oli -0,01 euroa (-0,08 euroa).
Jakson satunnaisiin kuluihin tehtiin yhteensä 3,2 milj. euron kertaluonteiset, tuotantorakenteen uudelleenjärjestelystä johtuvat alaskirjaukset koneista ja kalustoista. Uudelleenjärjestelyn tavoitteena on tehostaa kapasiteetin käyttöä ja parantaa tuottavuutta. Konekantaa järjestellään eri yksiköiden välillä, tuotantoa keskitetään tehokkaimmille koneille ja jo ikääntyneitä laitteita poistetaan käytöstä. Järjestelyt toteutetaan vuoden 2004 aikana.
|
Vertailu neljännesvuosittain |
10-12/ 2003 |
7-9/ 2003 |
4-6/ 2003 |
1-3/ 2003 |
10-12/ 2002
pro forma
|
|
Liikevaihto |
19 984 |
15 302 |
14 599 |
15 268 |
16 167 |
|
Liikevoitto/tappio |
-145 |
-496 |
-585 |
-652 |
-769 |
|
Tilikauden voitto/tappio |
-3 313 |
-682 |
-792 |
-848 |
-1 010 |
|
Tulos per osake |
-0,01 |
-0,06 |
-0,07 |
-0,07 |
-0,08 |
Koko vuoden 2003 liikevaihto ja tulos
Konsernin koko vuoden liikevaihto oli 65,2 milj. euroa eli 3 % korkeampi kuin vuonna 2002 (63,2 milj. euroa).
Liiketulos oli -1,9 milj. euroa eli 70 % parempi kuin vuonna 2002 (-6,3 milj. euroa). Liiketulos sisältää yhteensä 1,6 milj. euroa kertaluonteisia kustannuksia, jotka aiheutuivat toiminnan tehostamiseen ja sopeuttamiseen liittyvistä järjestelyistä ja epäkurantin vaihto-omaisuuden alaskirjauksista. Tuotantorakenteen uudelleenjärjestelystä tehtiin satunnaisiin kuluihin 3,2 milj. euron kulukirjaus.
Osakekohtainen tulos oli -0,20 euroa (-0,76 euroa) ja osakekohtainen oma pääoma 1,06 euroa (1,52 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 34 % (41 %) ja taseen loppusumma 37,7 milj. euroa (45,6 milj. euroa).
|
|
2003 |
2002
pro forma
|
2002
virallinen |
|
Liikevaihto |
65 153 |
63 241 |
68 991 |
|
Liikevoitto/tappio |
-1 877 |
-6 250 |
-3 757 |
|
Tilikauden voitto/tappio |
-5 634 |
-7 311 |
-10 807 |
|
Tulos/osake |
-0,20 |
-0,76 |
-0,49 |
Toimintaympäristön kehitys
Elektroniikan valmistuspalveluiden tarjonnassa oli edelleen ylikapasiteettia vuonna 2003. Yritysjärjestelyt alalla jatkuivat ja suursarjatuotantoa siirrettiin edullisen kustannustason maihin. Elektroniikkateollisuuden laitevalmistajat vähensivät toimittajiensa määrää ja pyrkivät tiiviiseen yhteistyöhön muutaman luotetun toimittajan kanssa. Jo kolmatta vuotta alhaisena pysynyt kysyntä ja kova kilpailu johtivat alenevaan hintakehitykseen ja kasvaviin kustannuspaineisiin koko toimitusketjussa.
Vielä vuoden alussa ennustettu talouden käänne ei toteutunut odotetulla tavalla.
Incapin liiketoiminnan kehitys
Incap säilytti vakiintuneen asemansa valmistuspalveluiden toimittajana. Tietoliikenteen verkkoliiketoiminnan laimeana jatkunut kysyntä heijastui varsinkin Incapin verkko- ja tukiasematuotteita valmistavien yksiköiden toimintaan. Alhaisista valmistusvolyymeista huolimatta tuottavuus parani kaikissa tehtaissa. Markkinoiden piristyminen loppuvuodesta lisäsi kapasiteetin käyttöastetta ja vaikutti myönteisesti tulokseen.
Incapin tavoitteena on toimittaa laajoja tuotekokonaisuuksia ja vuoden alussa käynnistyneissä tukiasemakomponenttien toimituksissa päästiin hyödyntämään yhtiön kaikkia osaamisalueita. Tuotteiden valmistukseen sisältyi koneistusta, pinnoitusta, piirikorttien ladontaa, ohutlevymekaniikkaa, kokoonpanoa, integrointia, viritystä ja testausta.
Asiakkaat hakivat kilpailun kiristyessä yhä uusia kustannussäästöjä, mikä lisäsi tarvetta toiminnan jatkuvaan tehostamiseen. Valmistuskustannusten alentamiseksi elektroniikkavalmistusta ja kokoonpanoa Virossa lisättiin.
Kempeleen ja Ruukin tehtaille rakennettiin laatu- ja ympäristöjärjestelmät, joille myönnettiin tammikuussa 2004 ISO9001:2000 -laatusertifikaatti ja ISO14001:1996 -ympäristösertifikaatti. Konsernin kaikilla tehtailla on samanlaiset sertifioinnit.
Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset olivat kaikilla asiakaspalvelun osa-alueilla paremmat kuin vuoden 2002 vastaavassa tutkimuksessa. Asiakkaat pitävät Incapin vahvuuksina erityisesti asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä, asioinnin helppoutta sekä henkilöstön ammattitaitoa.
Liiketoiminnan kehittämisen painopisteet
Lähiajan tärkein tavoite on kannattavuuden parantaminen lisäämällä tuottavuutta, tehostamalla materiaalihallinnon prosesseja ja kasvattamalla pääoman kiertonopeutta. Liikevaihdon kasvua haetaan ensisijaisesti laajentamalla yhteistyötä nykyisten asiakkaiden kanssa.
Incapin valmistuspalvelut ja toimintatapa soveltuvat useimmille elektroniikan ja mekaniikan asiakastoimialoille, ja yhtiö haluaa säilyttää monipuolisen asiakasrakenteensa. Toimialakeskeisyyden sijasta Incap kehittää palvelujaan asiakaskohtaisesti ja räätälöi toimintaansa kunkin asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Incap syventää yhteistyötä asiakkaidensa kanssa tarjoamalla nykyistä laajempia palvelukokonaisuuksia ja ottamalla kokonaisvastuun asiakkaan tuotannosta ja siihen liittyvistä palveluista.
Incapin joustava toimintatapa, monipuolinen osaaminen ja nopea reagointikyky ovat merkittäviä vahvuuksia varsinkin sellaisissa tuotteissa, joista tehdään useita, eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan suunniteltuja versioita. Tällaisten "high mix " low volume" -tuotteiden valmistuksessa Incap on erittäin kilpailukykyinen, koska yhtiön osaaminen soveltuu hyvin näiden tuotteiden vaatimille pienille ja keskisuurille tuotantosarjoille.
Rahoitus
Konsernin maksuvalmius oli tyydyttävä: quick ratio oli 0,7 (0,6) ja current ratio 1,5 (1,6). Liiketoiminnan rahavirta oli 4,6 milj. euroa (-3,4 milj. euroa) ja rahavirtojen muutos 0,6 milj. euroa lisäystä (0,2 milj. euroa lisäystä). Tilikauden tulokseen sisältyy kertaluonteisia kuluja, jotka eivät vaikuta rahavirtaan.
Nettorahoituskulut olivat 0,9 milj. euroa (1,1 milj. euroa). Nettovelat olivat 12,8 milj. euroa (16,3 milj. euroa) ja nettovelkojen suhde omaan pääomaan (gearing) oli 92 % (88 %). Korollinen nettovelka oli tilikauden päättyessä 11,9 milj. euroa (16,1 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli edelleen tyydyttävällä tasolla 34 %:issa (41 %).
Liiketoiminnan kassavirta oli positiivinen koko vuoden. Konsernin likvidit varat 23.2.2004 olivat 3,5 milj. euroa, josta käyttämätöntä luottolimiittiä oli 2,3 milj. euroa. Yhtiö arvioi käytettävissä olevien varojen riittävän vähintään seuraavan 12 kuukauden ajan laaditun maksuvalmiussuunnitelman mukaisesti.
Investoinnit
Konsernin kokonaisinvestoinnit katsauskaudella olivat 0,5 milj. euroa (1,1 milj. euroa) eli noin 1 % (2 %) liikevaihdosta. Investoinnit kohdistuivat lähinnä ympäristötekniikkaan ja RF-tuotteiden testauslaitteisiin.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin 2,0 milj. euroa (1,9 milj. euroa) eli 3 % (3 %) liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitystoiminta kohdistui muun muassa suurtaajuusteknisten tuotteiden pinnoitus-, viritys- ja testausprosessien parantamiseen sekä lyijyttömän prosessin kehittämiseen. Tutkimus- ja kehityskustannukset on kirjattu tilikauden kuluihin.
Henkilöstö ja johto
Vuoden alussa Incap-konsernin palveluksessa oli 589 ja lopussa 552 henkilöä. Lomautettujen määrä laski vuoden alun 84 henkilöstä 51 henkilöön 31.12.2003. Uusia henkilöitä palkattiin lähinnä myyntiin, pinnoitusprosessiin ja materiaalihallintoon.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi Seppo Ropponen 7. heinäkuuta saakka, jonka jälkeen vt. toimitusjohtajana oli talousjohtaja Rauni Nokela. Diplomi-insinööri Juhani Hanninen aloitti konsernin toimitusjohtajana 1. syyskuuta. Ekonomi Tuula Ylimäki nimitettiin konsernin talousjohtajaksi 1. lokakuuta alkaen. Materiaalitoimintojen johtajaksi nimitettiin teknikko Ari Turunen 1. marraskuuta alkaen.
Konsernin johtoryhmään kuuluvat Juhani Hanninen (toimitusjohtaja), Hannele Pöllä (viestintä ja sijoittajasuhteet), Petri Saari (myynti ja markkinointi), Timo Sonninen (valmistuspalvelut), Ari Turunen (materiaalihallinto) ja Tuula Ylimäki (talous ja hallinto).
Henkilöstötutkimus
Henkilöstön keskuudessa toteutettiin marras-joulukuussa sisäisen ilmapiirin kartoitus, jonka tavoitteena oli selvittää henkilöstön näkemyksiä omasta työstään, työpaikastaan ja työyhteisön toimivuudesta sekä saada näihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen osallistumisprosentti oli 91 %. Tulosten mukaan henkilöstö pitää Incapin vahvuuksina toiminnan tehokkuutta sekä palvelun laatua. Merkittävimmiksi kehityskohteiksi osoittautuivat työskentely-ympäristö, koulutusmahdollisuudet ja palkitsemisen kannustavuus.
Organisaatiouudistus
Konsernin uusi organisaatio astui voimaan marraskuun alussa. Asiakassuhteiden hoitamista parannettiin ja selkeytettiin kokoamalla myyntitoiminta yhteen tiimiin. Materiaalihallinnon roolia korostettiin muodostamalla siitä oma yksikkönsä ja valmistustoimintaa tehostettiin keskittämällä kaikki valmistuspalvelut yhteen organisaatioyksikköön.
Konsernirakenne
Konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi konsernin tytäryhtiöksi vuonna 2002 tullut JMC Tools Oy yhdistettiin emoyhtiöön vapaaehtoisella purkumenettelyllä. JMC Tools Oy:n liiketoiminta siirtyi emoyhtiölle kesäkuun alussa, ja purku ilmoitettiin kaupparekisteriin 23.12.2003 pidetyn JMC Tools Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä.
Järjestelyn jälkeen Incap-konsernilla on kaksi tytäryhtiötä: Incap Electronics Estonia OÜ ja Ultraprint Oy.
Hallitus
Varsinainen yhtiökokous valitsi 25.4.2003 hallitukseen edelleen Seppo Arposen, Kalevi Laurilan, Markku Puskalan, Jorma Terentjeffin ja Juhani Vesterisen. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi uudelleen Jorma Terentjeffin.
Tilintarkastajat
Yhtiön tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhtiö Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana Rauno Sipilä, KHT.
IFRS-standardien (IAS) käyttöönotto
Incap-konserni siirtyy kansainvälisen IFRS-standardin mukaiseen raportointiin vuoden 2005 aikana. Valmistautuminen standardien käyttöönottoon aloitettiin vuonna 2003 ja projekti on edennyt suunnitellusti. Päätökset tilinpäätöksen laatimisperiaatteista tehdään vuonna 2004, jolloin myös lasketaan avaavan IFRS-taseen tiedot ja vuoden 2004 vertailutiedot.
Osake ja kurssikehitys
Osakkeiden lukumäärä on 12 180 880. Osakkeen kurssi vaihteli 2,15 ja 0,87 euron välillä, ja vuoden päätöskurssi oli 1,80 euroa. Osakkeen vaihto oli 28 %.
Katsauskauden lopussa yhtiöllä oli 834 osakasta, mikä on 51 % enemmän kuin vuoden alussa (551 osakasta). Yhtiön markkina-arvo 31.12.2003 oli 21,9 miljoonaa euroa.
Osakkeisiin ja omistukseen liittyvät tapahtumat
Hallitus käytti vuoden 2002 varsinaisessa yhtiökokouksessa saamaansa valtuutusta 21.1.2003 suuntaamalla Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiölle Varmalle yhteensä 702 000 optiota, jotka oikeuttavat yhtä monen osakkeen merkitsemiseen. Osakkeiden merkintähinta määräytyy yhtiön osakkeen päätöskurssien matemaattisen keskiarvon mukaan ajalla 3.2. - 30.5.2003 kuitenkin siten, että merkintähinta on vähintään 2,50 euroa osakkeelta. Osakkeiden merkintäaika alkoi 1.6.2003 ja päättyy 31.12.2005.
Mikäli Varma käyttää optio-oikeutensa mukaisen merkintäoikeuden kokonaisuudessaan, tulee Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman osuus Incap Oyj:ssä ylittämään 1/20:n yhtiön äänimäärästä ja osakepääomasta. Varman omistamien osakkeiden määrä olisi 702 000 kappaletta, mikä on 5,4 % Incap Oyj:n osakepääomasta ja äänistä.
Jorma Terentjeff myi 2.12.2003 tehdyllä kaupalla 1 161 700 Incap Oyj:n osaketta Irish Life International Limitedille, jolloin Irish Life International Limited tuli Incap Oyj:n omistajaksi 9,5 %:n osuudella. Kaupan jälkeen Jorma Terentjeffin osuus Incapin osakkeista on 2,5 %.
Varsinainen yhtiökokous
Incap Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.4.2003 Helsingissä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakepääoman korottamisesta, optio-oikeuksien antamisesta ja/tai vaihtovelkakirjalainojen ottamisesta. Osakepääomaa voidaan valtuutuksen perusteella korottaa enintään 4 092 775,68 eurolla. Valtuutus on voimassa 25.4.2004 saakka. Hallitus ei käyttänyt valtuutusta vuoden 2003 aikana.
Yhtiökokous muutti yhtiöjärjestystä hallituksen ehdotuksen mukaisesti siten, että yhtiön kotipaikka vaihtui Helsingistä Ouluun.
Vuoden 2004 varsinainen yhtiökokous ja hallituksen esitykset
Incap Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 20.4.2004 klo 14 Oulun Radisson SAS -hotellissa osoitteessa Hallituskatu 1, Oulu. Kutsu yhtiökokoukseen julkaistaan 25.3. Kalevassa ja Helsingin Sanomissa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikauden tappio 5 634 262,01 euroa lisätään edellisten tilikausien tulokseen ja että osinkoa vuodelta 2003 ei jaeta.
Näkymät vuodelle 2004
Merkkejä kysynnän elpymisestä on havaittavissa useilla toimialoilla. Incapin tavoitteena on vahvistaa rooliaan nykyisten asiakkaidensa kumppanina, ja konsernin liikevaihdon arvioidaan vuonna 2004 kasvavan vähintään markkinoiden kasvun mukaisesti.
Kannattavuutta parannetaan lisäämällä kustannustehokkuutta erityisesti tuotannossa ja materiaalitoiminnoissa. Tavoitteena on saavuttaa positiivinen ja vuotta 2003 selvästi parempi liiketulos.
Incap-konsernin vuosikertomus ilmestyy viikolla 12. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2004 julkaistaan keskiviikkona 5.5.2004.
INCAP OYJ
Hallitus
Juhani Hanninen
toimitusjohtaja
Raportti taulukoineen on ladattavissa alla olevasta linkistä.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Juhani Hanninen, puh. 050 556 7199
talousjohtaja Tuula Ylimäki, puh. 040 347 2025
viestintäjohtaja Hannele Pöllä, puh. 040 504 8296
Tiedotustilaisuus
Incap järjestää tiedotustilaisuuden lehdistölle ja analyytikoille keskiviikkona 25.2.2004 klo 10 World Trade Center Helsingin kabinetissa 10, 3. kerros, osoitteessa Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki.
