Vuoden 2004 tulokset pääosin hyviä
Keskon hyvä taloudellinen tulos kasvatti niin henkilökunnan, tavarantoimittajien, osakkeen-omistajien kuin julkisen vallan hyvinvointia. Ympäristövastuun piirissä parhaita saavutuksia olivat energian kulutuksen ja päästöjen väheneminen, jätteiden korkea hyötykäyttöaste ja kierrätyksen jatkuva laajeneminen. Kuljetusten suhteelliset päästöt toimitettua tonnia/ kuutiota kohti lisääntyivät, kokonaispäästöjen pysyessä kuitenkin ennallaan. Sosiaalisen vastuun alueella työtyytyväisyys pysyi Suomessa ennallaan, parani hieman Ruotsissa ja huononi hieman Baltiassa. Työntekijöiden määrä lisääntyi sekä Suomessa että erityisesti Baltiassa, ja vaihtuvuus lisääntyi hieman. Sairauspäivien määrä henkeä kohti lisääntyi, koulutuspäivien määrä väheni, mutta koulutukseen käytettiin enemmän rahaa. Naisten osuus ylimmässä ja keskijohdossa nousi jo viidettä vuotta peräkkäin.
Keskon hyvä taloudellinen tulos kasvatti niin henkilökunnan, tavarantoimittajien, osakkeen-omistajien kuin julkisen vallan hyvinvointia. Ympäristövastuun piirissä parhaita saavutuksia olivat energian kulutuksen ja päästöjen väheneminen, jätteiden korkea hyötykäyttöaste ja kierrätyksen jatkuva laajeneminen. Kuljetusten suhteelliset päästöt toimitettua tonnia/ kuutiota kohti lisääntyivät, kokonaispäästöjen pysyessä kuitenkin ennallaan. Sosiaalisen vastuun alueella työtyytyväisyys pysyi Suomessa ennallaan, parani hieman Ruotsissa ja huononi hieman Baltiassa. Työntekijöiden määrä lisääntyi sekä Suomessa että erityisesti Baltiassa, ja vaihtuvuus lisääntyi hieman. Sairauspäivien määrä henkeä kohti lisääntyi, koulutuspäivien määrä väheni, mutta koulutukseen käytettiin enemmän rahaa. Naisten osuus ylimmässä ja keskijohdossa nousi jo viidettä vuotta peräkkäin.
Kotimaisuusaste korkea, Suomen maakuntiin hyvinvointia viidellä miljardilla eurolla
Kesko osti Suomesta tavaraa ja palveluja 4,5 miljardilla eurolla ja muista maista 2,0 miljardilla eurolla. Suomessa ruokakaupan ostojen kotimaisuusaste oli 90 % ja rautakaupan 93 % - koko konsernin keskimäärin 80 %. Keskon Baltian toiminnoissa ruokakaupan kotimaisuusaste oli myös noin 90 %, rauta- ja maatalouskaupassa tuonnin osuus on ulkomaisissa tytäryhtiöissä suurempi kuin Suomessa. Pirkka-tuotteista suomalaisen tuotannon osuus oli tuotteiden lukumäärästä laskettuna 54 % ja myynnistä laskettuna 68 %. Keskon ja K-kauppiaiden Suomeen tuottama hyvinvointi - yli 5 miljardia euroa ostoja, investointeja, palkkoja ja veroja - on raportissa eritelty maakunnittain.
Kesko osti Suomesta tavaraa ja palveluja 4,5 miljardilla eurolla ja muista maista 2,0 miljardilla eurolla. Suomessa ruokakaupan ostojen kotimaisuusaste oli 90 % ja rautakaupan 93 % - koko konsernin keskimäärin 80 %. Keskon Baltian toiminnoissa ruokakaupan kotimaisuusaste oli myös noin 90 %, rauta- ja maatalouskaupassa tuonnin osuus on ulkomaisissa tytäryhtiöissä suurempi kuin Suomessa. Pirkka-tuotteista suomalaisen tuotannon osuus oli tuotteiden lukumäärästä laskettuna 54 % ja myynnistä laskettuna 68 %. Keskon ja K-kauppiaiden Suomeen tuottama hyvinvointi - yli 5 miljardia euroa ostoja, investointeja, palkkoja ja veroja - on raportissa eritelty maakunnittain.
Kansainvälistä tunnustusta ja vaikuttamista
Kesko nimettiin Dow Jonesin vuoden 2005 eurooppalaisen kestävän kehityksen indeksin toimialajohtajaksi sekä valittiin kestävän kehityksen mittareilla maailman 100 parhaan yrityksen joukkoon World Economic Forumissa tammikuussa 2005. Keskolla oli edustaja yritysten yhteiskuntavastuuta edistävässä EU-työryhmässä (EU Multistakeholder Forum on CSR), joka jätti loppuraporttinsa kesäkuussa 2004. Tällä hetkellä Keskon edustaja työskentelee Global Reporting Initiativen asiantuntijaryhmässä, jonka on tarkoitus uudistaa GRI:n tunnuslukusuositukset kesään 2006 mennessä.
Kesko nimettiin Dow Jonesin vuoden 2005 eurooppalaisen kestävän kehityksen indeksin toimialajohtajaksi sekä valittiin kestävän kehityksen mittareilla maailman 100 parhaan yrityksen joukkoon World Economic Forumissa tammikuussa 2005. Keskolla oli edustaja yritysten yhteiskuntavastuuta edistävässä EU-työryhmässä (EU Multistakeholder Forum on CSR), joka jätti loppuraporttinsa kesäkuussa 2004. Tällä hetkellä Keskon edustaja työskentelee Global Reporting Initiativen asiantuntijaryhmässä, jonka on tarkoitus uudistaa GRI:n tunnuslukusuositukset kesään 2006 mennessä.
Lisätietoja: Kesko Oyj/Yhteiskuntavastuu, kehitysjohtaja Jouko Kuisma, puh. 01053 23140 tai 050 5143 043, jouko.kuisma@kesko.fi ja kehityspäällikkö Ulla Rehell, puh. 01053 22464 tai 050 383 9426, ulla.rehell@kesko.fi
Liite: Keskon yhteiskuntavastuun tuloksia vuodelta 2004
Kesko on vuodesta 2000 alkaen julkaissut erillisen yhteiskuntavastuun raportin vuosittain kansainvälisen Global Reporting Initiative (GRI) -raportointisuosituksen mukaisesti. Vuodesta 2002 alkaen Keskon raportti on varmennettu puolueettomasti. Varmentajana on toiminut Keskon käyttämä tilintarkastusyhtiö PricewaterhouseCoopers Oy.
Taloudellinen vastuu
Vuonna 2004 Keskon taloudellinen tulos parani, osakkeiden markkina-arvo nousi ja efektiivinen osinkotuotto säilyi korkeana. Osakkeenomistajien määrä lisääntyi yli tuhannella. Ulkomaisten omistajien osuus nousi 16,8 %:sta 23,3 %:iin. Investoinnit olivat 170 miljoonaa euroa, josta 44 miljoonaa euroa käytettiin ulkomaan liiketoimintoihin.
Kesko maailman kärkeä kestävän kehityksen mittareilla
Kesko nimettiin syyskuussa julkaistussa Dow Jonesin vuoden 2005 eurooppalaisessa kestävän kehityksen indeksissä toimialansa parhaaksi yritykseksi. Tammikuussa 2005 World Economic Forum julkaisi kestävän kehityksen alalla maailman 100 parhaan yrityksen listan, jonka oli johtavien indeksien pohjalta laatinut Innovest Strategic Value Advisors Inc. Kesko oli mukana tällä listalla, jota laadittaessa painotettiin taloudellisen, ympäristö- ja sosiaalisen vastuun lisäksi yritysten kykyä liittää nämä asiat kannattavuutta ja lisäarvoa tuottavina tekijöinä osaksi yrityksen strategiaa.
Ostojen kotimaisuusaste edelleen korkea
Keskolla oli vuonna 2004 noin 14 400 suomalaista ja 5 200 ulkomaista tavaran- ja palveluntoimittajaa. Ostot Suomesta olivat 4,5 mrd € ja muista maista 2,0 mrd €. Suurimmat tuontimaat (Keskon oma suora tuonti ilman VV-Autoa ja Kaukomarkkinoita) olivat Saksa (73 milj. €), Ruotsi (47 milj. €), Kiina (45 milj. €) ja Italia (44 milj. €). Sadan suurimman tavarantoimittajan osuus Keskon ostoista oli 52 %.
Raportissa on ensimmäistä kertaa julkaistu Keskon ostojen kotimaisuusaste tarkasteltuna sekä toimialoittain että maittain. Suomessa kotimaisten ostojen osuus oli vuonna 2004 ruokakaupassa 90 % ja rautakaupassa 93 %, koko konsernin keskiarvon ollessa 80 %. Myös Baltian maissa Keskon ruokakaupan kotimaisuusaste oli 90 %:n luokkaa. Rauta- ja maatalouskaupassa tuonnin osuus oli Baltiassa suurempi kuin Suomessa. Pirkka-tuotteista suomalaisen tuotannon osuus oli 54 % tuotteiden määrästä ja 68 % myynnistä.
Keskon ja K-kauppiaiden tuottama taloudellinen hyöty Suomen maakuntiin oli runsaat 5 mrd €, josta Uudenmaan ulkopuolelle kohdistui lähes 2,5 mrd €. Maakuntajaottelusta puuttuu noin 10 % Keskon ostoista. K-kauppiaiden suorat lähiostot maakuntien paikallisilta tavarantoimittajilta olivat yhteensä noin 400 milj. €.
Ympäristövastuu
Kesko on raportoinut ympäristövastuustaan vuodesta 1997 alkaen. Suomessa Keskon ympäristöjärjestelmä - ml. kaikki Anttila- ja Kodin Ykkönen -tavaratalot - on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä vastaavaa järjestelmää ei ole vielä toteutettu - Ruokakeskon ja ICA AB:n yhteisyrityksessä Rimi Baltic AB:ssa työ on tarkoitus käynnistää kuluvana vuonna. K-kauppojen oma ympäristöjärjestelmä - K-ympäristö-kauppadiplomi - oli vuoden lopussa käytössä 287 K-kaupassa. K-ruokakaupoissa järjestelmä otettiin osaksi ketjukonsepteja.
Energiaa säästettiin
Vuosi 2004 oli Keskon Suomen kiinteistötoiminnoissa energiansäästön teemavuosi. Sähköä kulutettiin 638 GWh eli 4,3 % vähemmän kuin vuonna 2003, mikä kiinteistöjen kokonaispinta-alan vähennys huomioon ottaen merkitsi kulutuksen pysymistä ennallaan. Lämpöenergian kulutus (259 GWh) väheni lämpötilakorjaukset huomioon ottaen 9,9 %:lla, ja energian kokonaiskustannukset vähenivät 5-6 %:lla. Suomen ja ulkomaan toiminnot yhteenlaskettuina Kesko-konsernin sähkön kulutus väheni 1,5 %, lämpöenergian kulutus 12 %, ilmaston lämpenemistä kuvaavat päästöt 16 % ja happamoittavat päästöt 20 %.
Kuljetusten suhteelliset päästöt lisääntyivät
Jakelukuormien täyttöaste nousi runsaalla 5 %:lla, mutta kun keskimääräinen ajomatka kuormaa kohti piteni 15 %:lla, kuljetusten aiheuttamat suhteelliset hiilidioksidipäästöt lisääntyivät toimitettua tonnia kohti 6 %:lla ja kuutiota kohti lähes 10 %:lla. Päästöjen kokonaismäärä pysyi ennallaan. Ruokakeskon paluulogistiikka keräsi K-kaupoista hyöty- ja uudelleenkäyttöön yhteensä noin 28 miljoonaa pakkausta eli saman verran kuin vuonna 2003. Jätteiden hyötykäyttöaste laski Ruokakeskon varastoilla 90,6 %:sta 89,9 %:iin ja nousi Anttilan keskusvarastolla 87,2 %:sta 91,4 %:iin.
Laatu ja tuoteturvallisuus kiinnostavat asiakkaita
Ruokakeskon Suomessa ylläpitämään kuluttajapalveluun tuli vuoden aikana yli 17 000 kuluttajapalautetta, joihin kaikkiin vastattiin. Uutuustuotteita koskevia näytteitä tutkittiin 9 400 ja omavalvontanäytteitä 1 300. Tuotteiden takaisinvetoja K-kaupoista oli 30, joista suurin osa johtui laatu-, maku-, valmistus- tai pakkausvirheestä. Kahdessa tapauksessa kyseessä oli ns. vakava tuotevirhe.
Sosiaalinen vastuu
Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 22 146 henkeä (+ 2 735), joista Suomen ulkopuolella 8 544 (+ 1 729). Määräaikaisia työsuhteita oli 10,2 % ja osa-aikaisia 27,8 %. Sekä määrä- että osa-aikaisten työsuhteiden osuus laski niin Suomessa kuin ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Vuoden 2005 tammikuussa työntekijämäärä kasvoi edelleen runsaalla 700 hengellä Indoor Groupin siirryttyä Keskon tytäryhtiön Keswell Oy:n omistukseen. Koko konsernin henkilökunnasta jo yli 70 % työskentelee vähittäiskaupassa. Vaihtuvuus oli Suomessa 24 %, ulkomaisissa yhtiöissä 23-38 %.
Työtyytyväisyys entisellä tasolla
Henkilöstön työtyytyväisyys pysyi Suomessa ennallaan, parani Ruotsissa ja huononi Baltiassa. Sairauspoissaolojen määrä henkeä kohti lisääntyi Suomessa ja väheni ulkomailla. Suomessa muutos johtui suurelta osin lyhyiden poissaolojen tilastoinnin tarkentumisesta. Eläkkeelle siirtymisen keski-ikä aleni jälleen hieman käännyttyään edellisenä vuonna nousuun. Naisten osuus ylimmässä ja keskijohdossa jatkoi nousuaan viidettä vuotta peräkkäin.
Tavarantoimittajien sosiaaliseen auditointiin uutta vauhtia
Keskon ostot sosiaalisen laadun valvonnan piiriin kuuluvista maista olivat 110 milj. € eli 1,7 % kaikista ostoista. Sosiaalisen SA 8000 -standardin mukaisen sertifioinnin oli saanut 24 tavarantoimittajaa, joilla on yhteensä 54 000 työntekijää. Vuoden 2005 alussa Kesko liittyi eurooppalaisten kauppaketjujen perustamaan yhteistyöorganisaatioon (Business Social Compliance Initiative, BSCI), jonka tarkoituksena on edistää yhtenäistä auditointikäytäntöä kehitysmaiden tavarantoimittajien piirissä. Maaliskuuhun 2005 mennessä 29 Keskon tavarantoimittajaa oli läpäissyt BSCI-auditoinnin tai valmistautumassa siihen.
UNICEF-projekti päättyi hyvin tuloksin
Keskon viisivuotinen yhteistyöprojekti Intian UNICEFin kanssa lapsityön ehkäisemiseksi
päättyi sopimuksen mukaisesti vuoden lopussa. Projektia toteutettiin aluksi Bhiwandin, myöhemmin myös Malegaonin kaupungissa. Kummatkin ovat kutomoteollisuuden keskuksia, joissa on arvioitu työskentelevän yhteensä noin 70 000 lasta. Projektin kuluessa yhteensä lähes 10 000 lasta on saatu jossain muodossa koulunkäynnin piiriin, jonka lisäksi äideistä noin 800 on työllistänyt itsensä. Terveys- ja tuberkuloosi-tarkastuksissa ja rokotuksissa on käynyt yli 14 000 lasta, joista hoitoon on ohjattu 2 800.