Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta

Helsinki, Suomi, 2011-02-16 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj
Pörssitiedote 16.2.2011 klo 11.00 EET

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010:
Tulos parani merkittävästi ja investoinnit jatkuivat korkealla tasolla

- konsernin liikevoitto 74 (51) miljoonaa euroa
- konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 (16) miljoonaa euroa
- liikevaihto 456 (359) miljoonaa euroa
- investoinnit 144 (136) miljoonaa euroa
- omavaraisuusaste 28,6 (27,2)%
- korolliset nettolainat 855 (798) miljoonaa euroa
- yhtiön hallitus esittää osingoksi 2 018,26 euroa osaketta kohti

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:

"Fingridin tulos parani merkittävästi sähkön kulutuksen kasvun, kantaverkkotariffikorotusten ja toiminnan kehittämisen seurauksena. Kaikki keskeiset tunnusluvut paranivat. Yhtiön nettolainanotto on kuitenkin kasvussa mittavan investointiohjelman vuoksi.

Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta, nosti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisesta Investointipankista ja nosti arvoltaan 150 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Euroopan Investointipankista.

Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 1,7 miljardia euroa, vuositasolla tämä tarkoittaa 100 - 200 miljoonan investointikuluja. Investoinnit edellyttävät lisälainanottoa ja myös siirtotariffien korotuksia tulevina vuosina.

Kantaverkko selvisi jakeluverkkoja koetelleista kesän myrskyistä vähin vaurioin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika tosin kasvoi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoiden laajentumisen osalta merkittävä. Marraskuussa syntyivät maailman suurimmat sähkömarkkinat, kun Pohjoismaat yhdistettiin Läntiseen Keski-Eurooppaan. Markkinat yhdentyivät myös Suomen ja Viron välillä, kun nykyinen Estlink-yhteys otettiin kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön. Vuoden aikana tehtiin myös investointipäätös uuden merikaapeliyhteyden toteuttamisesta Suomen ja Viron välille."

Taloudellinen tulos

Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).

Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla 65 miljoonaan euroon häviösähkön määrän kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta. Myös poistot ja reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna.

Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut olennaista muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Liikevaihto ja liike-- toiminnan muut tuotot (milj. €)	1-12/10	1-12/09	10-12/10	10-12/09
Kantaverkkotulot	211	188	64	57
Tasesähkön myynti	160	92	49	26
Rajasiirto	24	24	6	6
Estlink pullonkaulatulot	9	0	6	0
Pohjoismaiset pullonkaulatulot	9	5	1	1
Tehoreservi	14	13	2	4
Läpisiirtotuotot	19	28	5	6
Turpeen syöttötariffi	1	3	0	3
Muu liikevaihto	9	5	4	0
Liiketoiminnan muut tuotot	7	2	4	1

Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä	463	361	142	105

Kulut (milj. €)	1-12/10	1-12/09	10-12/10	10-12/09
Tasesähkön osto	145	85	49	25
Häviösähkön hankinta	65	52	19	15
Poistot	67	65	17	16
Reservit	22	21	6	5
Henkilöstö	20	20	6	6
Kunnonhallinta	18	18	5	6
Tehoreservi	13	13	3	3
Läpisiirtomaksut	10	16	2	4
Estlink verkkovuokrat	9	0	6	0
Turpeen syöttötariffi	1	3	0	3
Muut kustannukset	21	19	7	5

Kulut yhteensä	391	312	120	89

Liikevoitto*	72	49	22	16

* ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia

Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa).

Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa)

Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 % (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7 % (5,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 % (27,2 %).

Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 263 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 260 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 249 (245).

Investoinnit

Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2010 olivat 144 miljoonaa euroa (136 milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 109 miljoonaa euroa (126 milj. euroa) ja varavoimaan 31 miljoonaa euroa (5 milj. euroa). Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 4 miljoonaa euroa (4 milj. euroa).

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa (1,3 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 60 tutkimus- ja kehityshanketta. Merkittävimmät panostukset käytettiin voimajohtopylväiden kehitystyöhön sekä verkon käyttövarmuuden ja markkinaintegraation edistämiseen.

Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet merkittävästi vuosikymmenen alkupuolen 40 miljoonan euron tasosta yli 140 miljoonaan euroon. Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen ja uuden tuotannon liittäminen kantaverkkoon, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan nousun.

Vuoden aikana laadittiin yhteistyössä eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa ENTSO-E:n kymmenvuotinen verkkosuunnitelma (Ten Year Network Development Plan). Suunnitelma pitää sisällään merkittävät investointiehdotukset eurooppalaisen verkon kehittämiseksi noin 25 miljardin euron edestä.

Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2010 sähköä lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, yhteensä 87,5 terawattituntia (81,3 terawattituntia vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 68,1 terawattituntia (62,8 terawattituntia), joka vastasi 78 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2010 aikana 2,8 terawattituntia (2,7 terawattituntia vuonna 2009) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 5,7 terawattituntia (4,1 terawattituntia).

Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 2,0 terawattituntia (1,8 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,2 terawattituntia.

Sähkön tuonti Venäjältä oli 11,6 terawattituntia vuonna 2010 (11,7 terawattituntia).

Sähkömarkkinat

Kylmä sää koetteli alkuvuonna kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan vähäiset vesivarastot. Spot-markkinoiden hintataso olikin edellisvuotta selkeästi korkeampi. Systeemihinnan keskiarvo oli 53 euroa megawattitunnilta (35 €/MWh vuonna 2009) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 57 euroa megawattitunnilta (37 €/MWh).

Fingridille kertyi toimintavuonna 9 miljoonaa euroa pohjoismaisia pullonkaulatuloja, jotka muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai myös osan näistä. Jatkossa tulot jaetaan vain pullonkaulatulojen aiheuttaneiden maiden välillä.

Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa vuonna 2009). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Fingridin omistusjärjestelyissä on tapahtumassa muutoksia, sillä EU:n sisämarkkinadirektiivi edellyttää siirtoverkkoyritysten eriyttämistä sähkön tuotantoa ja myyntiä harjoittavista yrityksistä maaliskuuhun 2012 mennessä. Fortum Power and Heat Oy on alustavan sopimuksen mukaan myymässä 25 prosentin omistuksensa Fingridistä Suomen valtiolle ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Myös Pohjolan Voima Oy neuvottelee Fingridin 25 prosentin omistusosuutensa myynnistä valtiolle ja Ilmariselle. Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus Fingridissä olisi 53,1 %, Ilmarisen 19,9 % ja muiden osakkaiden, jotka pääosin ovat suomalaisia eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiöitä, 27 %.

Fingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla investoinnit ovat noin 100 - 200 miljoonaa euroa. Suuret investoinnit vaikuttavat negatiivisesti yhtiön kassavirtaan ja edellyttävät lisälainanottoa. Tästä johtuen yhtiö joutuu korottamaan siirtotariffejaan tulevina vuosina.

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) asetti 28.1. 2011 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ (A plus) ja lyhytaikaisen luottoluokituksen A-1 (A yksi) tarkkailuun positiivisin näkymin ("CreditWatch Positive").

Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

Tilinpäätös on tilintarkastettu.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on tilinpäätöstiedotteen liitteenä ja lisäksi siitä erillisenä on annettu selvitys Fingrid Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Liitteet

Fingrid Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2010
Fingrid Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, p. 030 395 5140 tai 040 593 8428

Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, p. 030 395 5157 tai 040 519 5041

FINGRID OYJ

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

1.1.2010 - 31.12.2010

SISÄLLYSLUETTELO

1. Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Tunnusluvut

Hallituksen voitonjakoehdotus

2. Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Tuloslaskelma

Tase

Laskelma oman pääoman muutoksista

Liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Tuloslaskelma

Tase

Rahavirtalaskelma

Liitetiedot

3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

1. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Taloudellinen tulos

Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa).

Kantaverkkotulot nousivat 4,5 prosentin tariffikorotuksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena 24 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tasesähkön myynti oli 160 miljoonaa euroa (92 milj. euroa) ja tasesähkön osto 145 miljoonaa euroa (85 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisvuoden tasolla. Alkuvuoden suurten pohjoismaisten pullonkaulatulojen myötä Fingridin osuus tuloista nousi 4 miljoonalla eurolla viime vuoteen verrattuna. Viron hinta-alueen käyttöön vuokratun rajayhteyden, Estlink 1:n, 9 miljoonan euron kustannukset katettiin kyseisestä yhteydestä saaduilla pullonkaulatuloilla. Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvauksista pieneni 2 miljoonalla eurolla nettomääräisesti.

Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla hankitun häviösähkön määrän kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta. Myös poistot ja reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna. Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut olennaista muutosta edellisvuoteen verrattuna. Tilikauden viimeisen neljänneksen vastaavat muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta (milj. €).

Liikevaihto ja liike-- toiminnan muut tuotot	1-12/10	1-12/09	10-12/10	10-12/09
Kantaverkkotulot	211	188	64	57
Tasesähkön myynti	160	92	49	26
Rajasiirto	24	24	6	6
Estlink pullonkaulatulot	9	0	6	0
Pohjoismaiset pullonkaulatulot	9	5	1	1
Tehoreservi	14	13	2	4
Läpisiirtotuotot	19	28	5	6
Turpeen syöttötariffi	1	3	0	3
Muu liikevaihto	9	5	4	0
Liiketoiminnan muut tuotot	7	2	4	1

Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä	463	361	142	105

Kulut	1-12/10	1-12/09	10-12/10	10-12/09
Tasesähkön osto	145	85	49	25
Häviösähkön hankinta	65	52	19	15
Poistot	67	65	17	16
Reservit	22	21	6	5
Henkilöstö	20	20	6	6
Kunnonhallinta	18	18	5	6
Tehoreservi	13	13	3	3
Läpisiirtomaksut	10	16	2	4
Estlink verkkovuokrat	9	0	6	0
Turpeen syöttötariffi	1	3	0	3
Muut kustannukset	21	19	7	5

Kulut yhteensä	391	312	120	89

Liikevoitto*	72	49	22	16

* ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia

Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa).

Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa)

Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa).

Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 % (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7 % (5,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 % (27,2 %). Emoyhtiön liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (356 milj. euroa) ja tilikauden voitto 6 miljoonaa euroa (5 milj. euroa).

Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito

Vuoden aikana valmistui neljä uutta kytkinasemaa ja 150 kilometriä uutta voimajohtoa. Fingrid sai päätökseen myös Lapin 220 kilovoltin vahvistukset, jolla parannetaan Pohjois-Suomen käyttövarmuutta. Lisäksi tehtiin useita kantaverkon elinkaaren hallintaan liittyviä toimenpiteitä. Näistä merkittävämpiä olivat päämuuntajien ja GIS-kytkinlaitosten perushuollot sekä pylväiden harusrakenteiden vahvistus sekä Leväsuon ja Ventusnevan välisen 220 kV voimajohdon peruskorjaus. Lisäksi toteutettiin Tahkoluodon varavoimalaitoksen perusparannus ja uusittiin Vaskiluodon varavoimalaitoksen polttoainevarasto.

Fingridin hallitus teki investointipäätöksen toisen tasasähköyhteyden (650 megawattia) rakentamisesta Suomen ja Viron välille yhteistyössä Viron kantaverkkoyhtiö Elering Oü:n kanssa. Euroopan Unioni myönsi hankkeelle 100 miljoonan euron tuen. Yhteyden rakentamisen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 320 miljoonaa euroa, josta Fingridin osuus on noin puolet.

Uusia hankintapäätöksia tehtiin vuonna 2010 yhteensä 255 miljoonan euron arvosta, joista merkittävimmät olivat Forssan varavoimalaitokseen, Suomen ja Viron väliseen tasasähköyhteyteen ja Yllikkälän ja Huutokosken väliseen siirtoyhteyteen liittyvät hankinnat.

Voimajärjestelmä

Suomen sähkön kulutus kääntyi toimintavuonna uudelleen nousuun ja lähestyi talouden taantumaa edeltänyttä tasoa. Sähkön kulutusta kasvattivat teollisuuden sähkön käytön nopea kasvu ja kylmä talvisää. Suomessa kulutettiin vuonna 2010 sähköä lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2009, yhteensä 87,5 terawattituntia (81,3 terawattituntia vuonna 2009). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 68,1 terawattituntia (62,8 terawattituntia), joka vastasi 78 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä oli pääosin vientiä Ruotsiin loppukesää lukuun ottamatta. Kantaverkon rakennus- tai kunnossapitotöistä ei aiheutunut sähkömarkkinoille tarjottavaan kapasiteettiin merkittäviä rajoituksia. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2010 aikana 2,8 terawattituntia (2,7 terawattituntia vuonna 2009) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 5,7 terawattituntia (4,1 terawattituntia).

Sähköä vietiin Suomesta Viroon loppukesällä ja syksyllä, mutta muutoin vallitseva siirtosuunta oli tuonti Virosta Suomeen. Fingrid huolehti Estlink-yhteyden käytöstä yhdessä Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa. Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 2,0 terawattituntia (1,8 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,2 terawattituntia.

Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli aiempien vuosien tapaan käytössä täysimääräisesti; yhteyden vuosihuolto rajoitti kuitenkin tuontikapasiteettia heinäkuussa. Sähkön tuonti Venäjältä oli 11,6 terawattituntia vuonna 2010 (11,7 terawattituntia).

Kantaverkon häiriöiden lukumäärä oli keskimääräisellä tasolla verrattuna aikaisempiin vuosiin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika tosin kasvoi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen

Sähkömarkkinaintegraatiossa otettiin vuoden aikana merkittäviä askeleita eteenpäin. Pohjoismaiden ja läntisen Keski-Euroopan spot-markkinat yhdistyivät 9.11.2010. Markkinoiden yhdistämisen myötä hinta-alueiden välisen siirtokapasiteetin käyttö on tehostunut ja kilpailu on kasvanut erityisesti läntisessä Keski-Euroopassa. Markkinaintegraatio oli nopeaa myös Itämeren alueella. Pohjoismainen sähköpörssi laajentui Viroon huhtikuun alussa ja kaupankäynti Viron hinta-alueella käynnistyi vilkkaasti.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta, nosti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisesta Investointipankista NIB:stä ja nosti arvoltaan 150 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Euroopan Investointipankista EIB:stä. Yhtiö on nostanut korkokulujen suojaustasoa ostamalla pääosin korkokattosopimuksia, jotka ulottuvat seuraavalle 3-5 vuodelle.

Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia alenivat tarkastelukauden aikana merkittävästi ja olivat 12 miljoonaa euroa (20 milj. euroa). Korkotuotot olivat 2 miljoonaa euroa (4 milj. euroa). IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 18 miljoonaa euroa (18 milj. euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 6 miljoonaa euroa negatiivinen (positiivinen 3 milj.euroa).

Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli
19 miljoonaa euroa negatiivinen (-74 milj. euroa).

Rahavarat olivat 31.12.2010 yhteensä 222 miljoonaa euroa (204 milj. euroa). Korolliset lainat, olivat 1 077 miljoonaa euroa (995 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 878 miljoonaa euroa (679 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 199 miljoonaa euroa (316 milj. euroa). Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin liittyvää riskiä oli 56 miljoonaa euroa (25 milj. euroa).

Yhtiöllä on 250 miljoonan euron valmiusluotto, joka on täysin nostamaton.

Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset. Fitch Ratings alensi 9.8.2010 Fingridin pitkäaikaisen luottoluokituksen AA- tasolta A+ tasolle ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F1+ tasolta F1 tasolle sekä Fingridin kansainväliselle joukkovelkakirjalainaohjelmalle luokituksen tasolta AA tasolle AA-. Fitch Ratings arvioi tulevaisuuden näkymän negatiiviseksi ("Negative outlook"). Standard & Poor's Rating Services (S&P) säilytti 20.9.2010 luokituksen ennallaan. Pitkäaikainen luottoluokitus on A+ ja lyhytaikainen luokitus on A-1. Tulevaisuuden näkymä arvioidaan vakaaksi ("Stable outlook"). Moody's Investors Service päivitti 20.12.2010 Fingridin luottoluokituksen ja säilytti sen ennallaan. Pitkäaikainen luokitus on A1 ja lyhytaikainen luokitus on P-1. Tulevaisuuden näkymä on edelleen negatiivinen ("Negative outlook").

Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 22,4 % (22,7 %) ja miehiä 77,6 % (77,3 %). Vakinaisen henkilöstön lukumäärästä vuonna 2010 oli 24 - 29-vuotiaita 21 (24) henkilöä, 30 - 34-vuotiaita 36 (33), 35 - 39-vuotiaita 37 (40), 40 - 44-vuotiaita 35 (31), 45 - 49-vuotiaita 41 (42), 50 - 54-vuotiaita 37 (35), 55 - 59-vuotiaita 21 (23) ja 60 - 65-vuotiaita 21 (17).

Vuoden 2010 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 17 564 tuntia (15 317), keskimäärin 67 tuntia (59)/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden 2010 aikana olivat 1,7 prosenttia tehdystä työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu- ja kannustepalkkiojärjestelmät.

Hallitus ja ylin johto

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.3.2010 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Timo Rajala 30.6.2010 asti, 1.7.2010 alkaen toimitusjohtaja Lauri Virkkunen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi johtaja Timo Karttinen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Arto Lepistö. Hallituksen jäseniksi valittiin pääomasijoitusjohtaja Risto Autio, johtaja Ari Koponen, varainhankintapäällikkö Ritva Nirkkonen ja energiajohtaja Anja Silvennoinen.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat vuonna 2010 Ritva Nirkkonen (pj), Risto Autio, Arto Lepistö ja Anja Silvennoinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Timo Rajala 30.6.2010 asti(pj), Lauri Virkkunen 1.7.2010 alkaen (pj), Timo Karttinen ja Arto Lepistö.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.

Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internet-sivuilta, www.fingrid.fi.

Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

Fingridin sisäinen valvonta perustuu riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen, sisäisiin toimintaperiaatteisiin ja ohjeisiin, taloudelliseen raportointiin, valvontaan ja dokumentointiin sekä prosessien ja menettelytapojen läpinäkyvyyteen. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Fingridin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, talousraportointi on luotettavaa ja että lakeja, määräyksiä ja yhtiön omia toimintaohjeita noudatetaan.

Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet ja siihen tehtävät muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja viranomaismääräysten noudattamista ja raportoi havainnoistaan tarkastusvaliokunnalle liittyen yhtiön toimintaohjeisiin, valtuuksiin ja sääntöihin. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta ja raportoi hallitukselle.

Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna mm. Fingridin jatkuvuussuunnittelua, ulkoistettua palkkahallintoa ja maa-alueiden hankintaan liittyviä prosesseja. Sisäinen tarkastus vastaa myös liiketoimintariskien hallinnan tarkastuksesta ja raportoi työnsä tulokset tarkastusvaliokunnalle.

Yhtiön riskienhallinta jakautuu operatiivisten riskien ja strategisten riskien hallintaan. Operatiivisten riskien tunnistamisesta, raportoinnista ja riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat yksiköiden päälliköt omalla vastuualueellaan. Riskienhallinnan toteutuksesta ja seurannasta vastaavat vastuulliset johtajat omalla vastuualueellaan toiminnoittain.

Keskeisimmät strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön strategiatyötä, josta vastaa yhtiön johtoryhmä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset riskit ja niihin liittyvä riskienhallinta. Näiden riskien seuranta, koordinointi ja hoito toteutuvat johtoryhmässä, mutta jokainen toiminto ja/tai liiketoimintaprosessi vastaa oman toimintansa riskienhallinnan toteuttamisesta. Yhtiön johtoryhmä identifioi ja arvioi strategisia henkilöstöön ja osaamiseen, yhtiön talouteen, asiakkaisiin ja sidosryhmiin sekä liiketoimintaprosesseihin liittyviä riskejä säännöllisesti. Lisäksi riskejä arvioidaan yhteiskunnan kannalta liittyen sähkömarkkinoiden toimintaan, käyttövarmuuteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön. Konsernin taloushallinto on vastuussa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä kontrollirakenteista.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ovat sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvät riskit kuten suurhäiriö tai tehopula, väärät tai ennakoimattomat investoinnit johtuen esim. alueellisesta kulutusmuutoksesta tai muutoksista tuotannossa. Myös sääntelyyn liittyvät riskit kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Merkittäviä riskejä ovat myös vastapuoliriski sekä sähkön hintaan ja korkotason muutoksiin liittyvät riskit. Muita riskejä ovat henkilöstöriskit liittyen muun muassa sähköturvallisuuteen.

Laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön Fingrid on varautunut erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä tai ulkopuolisesta tapahtumasta, joka estää verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain.

Vääriä tai ennakoimattomia investointeja pyritään välttämään päivittämällä säännöllisesti verkkosuunnitelmia, jatkuvalla vuoropuhelulla asiakkaan kanssa ja tekemällä yhteistyötä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa.

Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit eri sidosryhmiin avoimesti, osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin sekä panostamalla toimintaan kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä.

Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Sähkön hintaan ja korkotason muutoksiin liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta.

Henkilöstöriskeihin liittyviä osaamis- ja työturvallisuusriskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla sekä henkilöstölle että palveluntoimittajille, auditoimalla työmaita suunnitelmallisesti toisaalta parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi ja toisaalta työturvallisuuden parantamiseksi.

Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri vaikutus yhteiskunnalle. Näitä ovat suurhäiriö tai laaja pitkäkestoinen häiriö, luottamuksen väheneminen sähkömarkkinoiden toimintaan, rajainvestointien lykkääntyminen, runkoverkon vahvistusohjelman myöhästyminen sekä yllättävät pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.

Fingrid on valitsemissaan strategisissa panostuskohteissa ottanut huomioon myös näiden riskien hallinnan ja toimintasuunnitelmassaan varautunut riskeihin erilaisin toimenpitein, joita muun muassa suurhäiriön osalta on yllä kuvattu. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja markkinoiden tehokkuuden varmistamista rakentamalla lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa. Yhtiö valmistelee ja resurssoi keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa ympäristövaikutukset pitkäjänteisesti. Pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa, jota minimoidaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla, esimerkiksi optimoimalla keskeytysten ajoitusta siten, että taloudellinen vaikutus asiakkaille on mahdollisimman pieni.

Osakepääoma

Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 900 000 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.

A-sarjan osakkeita on 2078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.

Ympäristöasiat

Yhtiön ympäristöasioiden toimintaperiaatteet on kuvattu yhtiön internet-sivuilla Fingrid Oyj:n tavassa toimia ympäristöasioissa. Fingridin toiminnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat sähkönsiirron selkärankana toimivat voimajohdot ja niiden vaatimat maa-alueet sekä solmupisteinä olevat sähköasemat.

Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia yhteensä 26 514 tonnia. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,9 miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF6-kaasu) 25,9 tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen.

Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan Unionin RES E-direktiivin edellyttämään järjestelmään.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services (S&P) asetti 28.1.2011 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A+ (A plus) ja lyhytaikaisen luottoluokituksen A-1 (A yksi) tarkkailuun positiivisin näkymin ("CreditWatch positive").

Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT		2006	2007	2008	2009	2010
		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS

Toiminnan laajuus
Liikevaihto	milj.€	351,3	334,6	382,3	358,9	456,3

Investoinnit, brutto	milj.€	69,6	79,2	87,9	135,6	144,1
- liikevaihdosta	%	19,8	23,7	23,0	37,8	31,6

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	milj.€	1,2	1,2	0,9	1,3	1,6
- liikevaihdosta	%	0,4	0,4	0,2	0,4	0,3

Henkilöstö keskimäärin		238	241	241	251	260
Henkilöstö tilikauden lopussa		233	244	249	260	263

Palkat ja palkkiot yhteensä	milj.€	13,8	14,6	15,8	16,0	17,2

Kannattavuus
Liikevoitto	milj.€	79,5	90,7	68,4	50,8	74,4
- liikevaihdosta	%	22,6	27,1	17,9	14,1	16,3

Voitto ennen veroja	milj.€	51,5	56,5	37,5	33,2	56,3
- liikevaihdosta	%	14,7	16,9	9,8	9,3	12,3

Sijoitetun pääoman tuotto	%	6,4	7,3	5,8	3,9	5,1
Oman pääoman tuotto	%	10,4	10,3	6,6	5,7	8,7

Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste	%	25,5	27,5	26,7	27,2	28,6
Korolliset nettolainat	milj.€	766,3	754,6	726,7	797,5	855,2

Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake	€	11 531	12 616	8 379	7 417	12 562
Osinko/osake	€	2 082	2 156	2 018	2 022	2 018*
Oma pääoma/osake	€	115 952	129 338	125 600	134 676	154 654

Osakkeiden lukumäärä 31.12.
- A-sarjan osakkeet	kpl	2 078	2 078	2 078	2 078	2 078
- B-sarjan osakkeet	kpl	1 247	1 247	1 247	1 247	1 247
Yhteensä	kpl	3 325	3 325	3 325	3 325	3 325

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Sijoitetun pääoman tuotto, %	=	voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut	x 100
		taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)

Oman pääoman tuotto, %	=	tilikauden voitto	x 100
		oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)

Omavaraisuusaste, %	=	oma pääoma	x 100
		taseen loppusumma - saadut ennakot

Tulos/osake, €	=	tilikauden voitto
		osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osinko/osake, €	=	tilikauden osinko
		osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Oma pääoma/osake, €	=	oma pääoma
		osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Korolliset nettolainat, €

korolliset lainat - rahavarat

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 7 208 616,08 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

- osinkoa maksetaan yhtiöjärjestyksen 5 §:n mukaisesti 2 018,26 euroa osakkeelta,

yhteensä 6 710 698,27 euroa

- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 497 917,81 euroa.

2. Tilinpäätös

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA		1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €

LIIKEVAIHTO	2	456 326	358 938
Liiketoiminnan muut tuotot	3	6 978	2 248

Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	4	-253 593	-188 468

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-20 385	-19 803

Poistot	6	-66 813	-64 612

Muut liiketoiminnan kulut	7, 8, 9	-48 096	-37 522

LIIKEVOITTO		74 416	50 780

Rahoitustuotot	10	2 040	4 084
Rahoituskulut	10	-20 508	-21 911
Rahoitustuotot ja -kulut		-18 468	-17 827

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		384	284

VOITTO ENNEN VEROJA		56 332	33 238

Tuloverot	11	-14 564	-8 575

TILIKAUDEN VOITTO		41 768	24 663

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Rahavirran suojaukset	12	31 159	11 760
Muuntoerot	12	224	456
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	12	1	8

TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		73 152	36 886

Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille		41 768	24 663
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille		73 152	36 886

Tulos/osake, €	13	12 562	7 417

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €	13	12 562	7 417
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	13	12 562	7 417

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITASE

VARAT		31.12.2010	31.12.2009
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €

PITKÄAIKAISET VARAT

Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo	15	87 920	87 920
Muut aineettomat hyödykkeet	16	89 692	88 039
		177 613	175 960

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:	17
Maa- ja vesialueet		13 509	11 410
Rakennukset ja rakennelmat		82 991	76 877
Koneet ja kalusto		403 357	412 155
Voimajohdot		607 389	607 996
Muut aineelliset hyödykkeet		3 097	3 253
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		142 930	69 447
		1 253 273	1 181 139

Sijoitukset:	18
Osuudet osakkuusyrityksissä		7 718	7 110
Myytävissä olevat sijoitukset		366	329
		8 084	7 439

Saamiset:
Johdannaisinstrumentit	30	79 400	11 740
Laskennalliset verosaamiset	26	10 893	6 711
		90 293	18 451

PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		1 529 263	1 382 988

LYHYTAIKAISET VARAT

Vaihto-omaisuus	19	6 101	5 415
Johdannaisinstrumentit	30	295	2 115
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	57 563	54 184
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	21	217 903	199 766
Rahavarat	22	3 780	4 105

LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		285 642	265 585

VARAT YHTEENSÄ		1 814 905	1 648 573

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITASE

OMA PÄÄOMA JA VELAT		31.12.2010	31.12.2009
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA

Osakepääoma	25	55 922	55 922
Ylikurssirahasto	25	55 922	55 922
Arvonmuutosrahastot	25	19 768	-11 392
Muuntoerot	25	312	88
Kertyneet voittovarat	25	382 299	347 255

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		514 224	447 796

PITKÄAIKAISET VELAT

Laskennalliset verovelat	26	149 262	121 774
Lainat	28	877 530	679 124
Varaukset	29	1 899	1 921
Johdannaisinstrumentit	30	116	24 042
		1 028 807	826 862
LYHYTAIKAISET VELAT

Lainat	28	199 327	315 974
Johdannaisinstrumentit	30	481
Ostovelat ja muut velat	31	72 066	57 940
		271 874	373 915

VELAT YHTEENSÄ		1 300 681	1 200 776

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		1 814 905	1 648 573

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.


LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Liite-tieto	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Arvon-muutos-rahastot	Muunto-erot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
01.01.2009		55 922	55 922	-23 159	-368	329 303	417 621
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio	25					24 663	24 663
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	12			11 760			11 760
Muuntoerot	12				456		456
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	12			8			8
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna				11 768	456		12 224
Laaja tulos				-11 392	88	24 663	36 886
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2008						-6 711	-6 711
31.12.2009		55 922	55 922	-11 392	88	347 255	447 796

01.01.2010		55 922	55 922	-11 392	88	347 255	447 796
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio	25					41 768	41 768
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	12			31 159			31 159
Muuntoerot	12				224		224
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	12			1			1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna				31 160	224		31 384
Laaja tulos				31 160	224	41 768	73 152
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2009	25					-6 724	-6 724
31.12.2010		55 922	55 922	19 768	312	382 299	514 224

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.



KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA		1.1.-31.12.2010	1.1.-31.12.2009
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €

Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto	25	41 768	24 663
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	36	63 677	62 841
Korkokulut ja muut rahoituskulut		20 508	21 911
Korkotuotot		-2 035	-4 080
Osinkotuotot		-4	-4
Verot		14 564	8 575
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		-3 270	-5 376
Vaihto-omaisuuden muutos		-686	-787
Osto- ja muiden velkojen muutos		-496	707
Varausten muutos	29	-23	-34
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		-133	-3 081
Maksetut korot		-19 450	-43 703
Saadut korot		2 167	7 157
Maksetut verot	11	-1 760	-1 956
Liiketoiminnan nettorahavirta		114 827	66 833

Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	17	-137 982	-127 585
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	16	-4 814	-6 937
Investoinnit muihin sijoituksiin	18	3	1
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	17	904	116
Lainasaamisten takaisinmaksut
Saadut osingot	10	4	4
Saadut avustukset		15 000
Investointien nettorahavirta		-126 885	-134 400

Rahoituksen rahavirrat:
Lainojen nostot		475 688	365 396
Lainojen takaisinmaksut		-439 094	-293 391
Maksetut osingot	25	-6 724	-6 711
Rahoituksen nettorahavirta		29 870	65 294

Rahavarojen muutos		17 812	-2 273

Rahavarat tilikauden alussa		203 871	206 144
Rahavarat tilikauden lopussa	21, 22	221 683	203 871

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Fingridin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on PL 530 (Arkadiankatu 23 B), 00101 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.fingrid.fi tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin mainittu.

Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Päätoiminnot

Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Yhtiön tehtävänä on kehittää kantaverkkoa, ylläpitää sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla sekä parantaa sähkömarkkinoiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhtiö vastaa rajasiirtoyhteyksien käytöstä Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjälle.

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Finextra Oy:n. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus 20,0 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisistä realisoimattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Segmenttiraportointi

Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä.

Toimintasegmentti raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet

Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tasesähköpalvelut tuloutetaan palvelun luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan ajan kulumisen perusteella. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset.

Julkiset avustukset

EU:lta tai muulta taholta saadut, aineelliseen käyttöomaisuuteen liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenoista, jolloin ne pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Muut saadut avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Eläkejärjestelyt

Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Konsernilla on sekä IAS 19 -standardin mukaisia maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen tilinpäätöspäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo ja jota oikaistaan kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla ja takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa.

Kokemusperäisistä tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai 10 % etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvosta sen mukaan, kumpi näistä on suurempi, kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tutkimus ja kehitys

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan tarkoituksena on oman toiminnan tehostaminen. Sen seurauksena ei synny uusia, erillisinä myytäviä palveluja tai tuotteita. Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa, ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Muut vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimistotiloja, maa-alueita ja verkkovuokria. IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti ne vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja ‑kuluihin.

Kurssiero, joka johtuu ulkomaisen osakkuusyrityksen tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. IAS 12 -standardin mukaisesti konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen pitkäaikaisena saamisena ja vastaavasti laskennallisen verovelan pitkäaikaisena velkana.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla.

Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen perusteella (eikä ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa). Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Osakekohtainen tulos

Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33 -standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakemäärää.

Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä eikä omaan pääomaan sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei laimennusvaikutusta ole.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin arvoon.

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot ja maankäyttöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Ohjelmistot 3 vuotta

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Päästöoikeudet

Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin nimellisarvoonsa ja ostetut hankintahintaan. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan velka. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, velka kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan palautusvelvollisuuksia, arvostetaan velka ko. päästöoikeuksien markkina-arvoon. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt on selvitetty. Velasta johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin.

Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa-alueet, rakennukset, voimajohdot, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä.

Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on soveltanut uudistettua standardia niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi on alkanut 01.01.2009, jonka arvo ylittää eur 50 000 ja investoinnin valmiiksi saattaminen kestää yli 12 kuukautta. Hankintamenoon aktivoidut vieraan pääoman menot lasketaan konsernin keskimääräisen vieraan pääoman kustannuksen mukaan.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat:

Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta

Sähköasemien rakennelmat 30 vuotta

Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20-40 vuotta

Erilliset rakennelmat 15 vuotta

Voimajohdot:

Voimajohdot 400 kV 40 vuotta

Tasasähköjohdot 40 vuotta

Voimajohdot 110-220 kV 30 vuotta

Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset 30 vuotta

Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät 10 vuotta

Valokuitu-ukkosjohtimet 10-20 vuotta

Koneet ja kalusto:

Sähköasemien koneet 10-30 vuotta

Kaasuturbiinivoimalaitokset 20 vuotta

Muut koneet ja kalusto 3-5 vuotta

Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu, kun suunnitelman mukainen poistoaika on päättynyt, hyödyke myyty, romutettu tai muutoin luovutettu ulkopuoliselle.

Arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisten havaitsemiseksi. Jos alentumista havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta myös aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös kyseisten hyödykkeiden erityinen riski.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Julkisesti noteeratut osakkeet luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuus muodostuu materiaali- ja polttoainevarastoista.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Saamisten arvonalentumiskirjaus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin (esim. velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti yli 90 päivällä). Arvonalentumiset kirjataan suoraan vähentämään saamisten kirjanpitoarvoa ja liiketoiminnan muihin kuluihin.

Johdannaisinstrumentit

Johdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat ja -velat. Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän arvonmuutoksen kirjaaminen riippuu siitä onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia vain suojautuakseen riskeiltä tietyn politiikan mukaisesti.

Sähköjohdannaiset

Yhtiö solmii sähköjohdannaissopimuksia suojatakseen häviösähköennusteen mukaista sähkönhankintaansa, hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan mukaisesti. Sähköjohdannaisten osalta yhtiö soveltaa suojauslaskentaa perustuen häviösähköhankinnan rahavirran suojaukseen. Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloittaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet ja strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Suojauslaskennan määritelmän täyttävien tuotteiden käypien arvojen muutokset merkitään omaan pääomaan, suojausrahastoon. Muiden sähköjohdannaisten käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Yhtiön ostamat pörssinoteeratut vuosi- ja kvartaalituotteet on määritetty suojausinstrumenteiksi.

Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot ja tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään vasta kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan muut kulut.

NASDAQ OMX Commodities:ssa noteeratut tuotteet arvostetaan tilinpäätöspäivän kaupankäyntihintoihin.

Korko- ja valuuttajohdannaiset

Yhtiö solmii johdannaissopimuksia suojatakseen rahoitusriskejä (korko- ja valuuttapositiota) hallituksen vahvistaman rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa näiden johdannaisten osalta. Johdannaisvara tai -velka merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon. Tilinpäätöspäivänä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos merkitään suoraan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja ‑kuluihin.

Johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöspäivänä perustuvat eri laskentamenetelmiin. Valuuttatermiinit on arvostettu termiinihintoihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Korko-optiot on arvostettu markkinoilla yleisesti käytettyjen optiohinnoittelumallien mukaisesti.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Ryhmä sisältää rahamarkkina-arvopapereita sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Rahoitusarvopaperit merkitään selvityspäivänä taseeseen käypään arvoon. Tämän jälkeen tilinpäätöksissä rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja niiden arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa sijoitus-, yritys- ja kuntatodistuksia, joiden laina-aika on yleensä 3 - 6 kuukautta, sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin.

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan.

Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Rahavarat

Rahavarat muodostuvat käteis- ja tilivaroista sekä pankkitalletuksista. Pankkitalletukset on luokiteltu eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, ja ne merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen hankintamenoon. Tilinpäätöksissä pankkitalletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Rahavarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan.

Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Lainat

Nostetut lainat merkitään alun perin taseen käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon; saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida.

Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Fingridin käytössä on kreosootti- ja suolakyllästettyjä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia. Käytöstä poistuva kyllästetty puutavara on luokiteltu ympäristöministeriön asetuksessa YMA 711/2001 ongelmajätteeksi. Hävittämisvelvollisuudesta tulevina vuosikymmeninä aiheutuvista kustannuksista kirjattiin varaus vuonna 2004.

Osingonjako

Hallituksen osingonjakoehdotusta ei kirjata tilinpäätökseen. Kirjaus tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa mm. arvonalentumistestauksen laskelmien laadinnassa, määriteltäessä aineellisten ja aineettomien omaisuuserien pitoaikoja, laskennallisten verojen, varausten sekä etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvien varojen ja velkojen arvostuskysymysten yhteydessä.

Tasesähkön oston ja myynnin arvioiminen

Tasesähkökaupan tulot ja kulut selviävät valtakunnallisen taseselvityksen kautta, joka perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön 9.12.2008 antamaan asetukseen sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta.

Lopullinen taseselvitys valmistuu viimeistään kahden kuukauden päästä toimituskuukaudesta, minkä johdosta tilinpäätöksessä tasesähkökaupan tuotot ja kulut ovat osittain arvionvaraisia. Arviointi on tehty erikseen kulutus-, tuotanto-, ja ulkomaisten taseiden osalta. Kahden ensin mainitun osalta selvittämättömän tasesähkön arviointi on tehty käyttäen vertailuryhmälaskentaa. Ulkomaisten taseiden osalta laskelmat on varmistettu ulkomaisten vastapuolten kanssa.

Läpisiirtokorvaus

Sähkön läpisiirtokorvauksesta on sovittu eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken. Laskenta tehdään keskitetysti ENTSO-E:ssä (eurooppalainen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö). Läpisiirtokorvausta maksetaan verkon käytöstä Euroopassa ja siirtohäviöistä. Läpisiirtokorvaukset lasketaan huomioiden siirrot eri maiden välillä, ja Fingridin osuus korvaussummasta määräytyy Suomen rajojen yli tapahtuvien sähkön siirtojen sekä verkon häviöiden perusteella. Läpisiirtokorvauksista tulee laskut kuukausittain jälkikäteen kaikkien sopimusosapuolien hyväksyttyä summat, eli noin 3-5 kuukauden kuluttua laskun kohteena olevan kuukauden jälkeen.

Tilinpäätöksessä on tämän johdosta arvioitu elo-joulukuun 2010 vielä laskuttamatta olevat läpisiirtokorvaukset. Arvio on tehty käyttäen toteutuneita sähköenergian siirtoja Suomen rajoilla sekä yksikkökorvauksia, jotka on arvioitu analysoimalla edellisten kuukausien toteumia ja tietoja verkon siirroista näinä kuukausina.

Liikearvon arvioitu arvonalentuminen

Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liitetiedossa 15 kuvatun periaatteen mukaisesti.

Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2010 alkaen. Näillä voimaan tulleilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta vuoden 2010 tilinpäätöseen.

IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on tosin tehty joitakin merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut on kirjattava hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi.

IAS 27 (uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

Uudistetun standardin mukaan määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneiden liiketoimien vaikutukset on kirjattava omaan pääomaan, jos määräysvalta ei muutu, eikä näistä liiketoimista synny enää liikearvoa tai voittoja ja tappioita. Standardissa ohjeistetaan myös kirjanpitokäsittelyä tilanteessa, jossa määräysvalta menetetään. Mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon, ja voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.

IFRIC 12 Palvelutoimilupa-järjestelyt

Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon.

IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset

Tulkinta selventää käsitelläänkö sopimuksia kiinteistöjen rakentamisessa IAS 11 “Pitkäaikaishankkeet” vai IAS 18 “Tuotot” -standardin mukaisesti ja millä tavalla rakennusprojekteja on tuloutettava.

IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

IFRIC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjanpitokäsittelyä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa, eikä esittämisvaluutassa. Lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserniyhtiö. IAS 21, ‘Valuuttakurssien muutosten vaikutukset’ -standardin määräykset soveltuvat suojattavaan erään.

IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille

Tulkinta sisältää ohjeistusta sellaisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelystä, joissa yritys jakaa omistajille muita varoja kuin käteisvaroja joko oman pääoman rahastosta tai osinkona. IFRS 5:een tehtiin samalla muutos, jonka mukaan omaisuuserät luokitellaan omistajille jaettaviksi vain silloin, kun ne ovat valmiita jaettaviksi senhetkisessä kunnossaan ja niiden jakaminen on erittäin todennäköistä.

IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta

Tulkinta selvittää IFRS-standardien vaatimuksia koskien sellaisia sopimuksia, joissa yhteisö saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen, jota yhteisön on käytettävä liittääkseen asiakas johonkin verkkoon tai mahdollistaakseen asiakkaalle joidenkin tavaroiden tai palveluiden toimituksen.

IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi luokittelun muutoksen yhteydessä

Muutokset selventävät, että siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien ryhmästä, tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessä erillään pääsopimuksesta.

IAS 39 (muutos) Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät

Muutoksen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi komponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. Lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisällyttää suojaamaan yksipuolista riskiä.

IFRS 2 (muutos) Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa

Muutos selventää IFRS 2:n soveltamisalaa. Sen mukaan sen yhteisön, joka vastaanottaa tuotteita tai palveluita, tulee noudattaa IFRS 2:ta, vaikka kyseinen yhtiö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti.

IFRS -standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset 2009):

IFRS 2 (muutos) IFRS – soveltamisala

Muutos vahvistaa, että IFRS 2:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät uudistetussa IFRS 3 -standardissa määriteltyjen liiketoimintojen yhdistämisten lisäksi liiketoiminnasta annetut vastikkeet yhteisyrityksen muodostamisessa sekä saman määräysvallan alaisia yksikköjä koskevat liiketoimet.

IFRS 5 (muutos) Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Muutos selventää, että IFRS 5 sisältää vaatimukset tiedoista, jotka on esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. Siinä myös selvennetään, että IAS 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on kuitenkin noudatettava, erityisesti IAS 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät)

IFRS 8 (muutos) Toimintasegmentit

Muutos selventää, että yhteisön on esitettävä segmentin varat tilinpäätöksessään ainoastaan, mikäli kyseistä tietoa raportoidaan säännöllisesti ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Lisäksi standardiin on tehty vähäisiä teknisiä muutoksia.

IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen

Muutos selventää, että velan mahdollinen suorittaminen omaa pääomaa liikkeeseen laskemalla ei vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. Lyhytaikaisen velan määritelmää täsmennettiin, ja velka saadaan luokitella pitkäaikaiseksi (edellyttäen, että yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä käteisvaroja tai muita varoja luovuttamalla tapahtuvaa suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilikauden päättymisestä) riippumatta siitä, että vastapuoli voisi koska tahansa vaatia velan suorittamista osakkeina.

IAS 7 (muutos) Rahavirtalaskelma

Muutoksen perusteella ainoastaan ne maksut, joiden seurauksena kirjataan omaisuuserä taseeseen, voidaan luokitella investointien rahavirroiksi.

IAS 17 (muutos) Vuokrasopimukset

Muutos poistaa erityisohjeistuksen, joka koskee maa-alueen luokittelua rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi. Tämän seuraksena maa-alueet tulee luokitella rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi noudattaen yleisiä IAS 17 -standardin luokittelukriteereitä.

IAS 18 (muutos) Tulouttaminen

Muutoksella on lisätty IAS 18 -standardin liitteeseen ohjeistusta sen määrittämisestä, toimiiko yhteisö päämiehenä vai agenttina.

IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvonalentuminen

Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä), jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla korkeintaan IFRS 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen (eli ennen segmenttien yhdistämistä raportoitaviksi segmenteiksi samanlaisiin taloudellisiin ominaispiirteisiin perustuen kyseisen standardin ohjeistuksen mukaan).

IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet

Muutos selkeyttää liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun aineettoman hyödykkeen käyvän arvon määrittämistä koskevaa ohjeistusta, ja sen mukaan aineettomien hyödykkeiden yhdistäminen yhdeksi omaisuuseräksi on sallittua, jos kaikilla on sama taloudellinen vaikutusaika.

IAS 38 (muutos) Aineettomat hyödykkeet

Muutos selventää kuvausta arvostusmenetelmistä, joita yhteisöt tavallisesti käyttävät määrittäessään käypää arvoa sellaisille liiketoimintojen yhdistämisessä hankituille aineettomille hyödykkeille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla.

IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

Muutos selventää, että ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavat optiot, joiden toteutushinta kompensoi lainanantajan tulevien korkotuottojen menetystä pienentämällä uudelleensijoitusriskin aiheuttamaa taloudellista tappiota, liittyy läheisesti päävelkasopimukseen.

IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

IAS 39 -standardin soveltamisalassa selventää, että (a) IAS 39 ei sovellu sitoviin (termiini) sopimuksiin hankkijan ja myyjän välillä hankinnan kohteen ostamiseksi jonain päivänä tulevaisuudessa, ja että termiinin juoksuajan ei tulisi ylittää kohtuullista ajanjaksoa joka tavallisesti tarvitaan vaadittavien hyväksyntien saamiseksi transaktion loppuun saattamiseksi; ja (b) kyseistä poikkeusta ei tule soveltaa optiosopimuksiin, jotka toteutettaessa synnyttävät määräysvallan yhteisössä eikä vastaaviin sijoituksiin osakkuusyhtiöissä tai samanlaisiin transaktioihin.

IAS 39 (muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen

Muutos selventää, että voitot ja tappiot rahavirran suojausinstrumentista suojattaessa tulevia rahavirtoja tulee siirtää omasta pääomasta tilikauden tulokseen sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu rahavirta vaikuttaa tilikauden tulokseen.

IFRIC 9 (muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi

Muutos IFRIC 9:n soveltamisalaan selventää, että IFRIC 9 ei koske mahdollista kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointia hankintahetkellä, kun sopimus hankitaan osana saman määräysvallan alaisten yritysten liiketoimintojen yhdistämistä tai yhteisyrityksen muodostamista.

IFRIC 16 (muutos) Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset

Muutoksen mukaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa ehdot täyttävä suojausinstrumentti voi olla missä tahansa konserniyhtiössä. Ennen muutosta suojausinstrumentti ei voinut olla siinä yksikössä, joka on suojauksen kohteena. Oletuksena on, että suojaussuhde, dokumentointi ja tehokkuustestaus täyttävät IAS 39 -standardin vaatimukset.

Seuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön 1.1.2011 alkaen:

IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä

Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä.

Standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu

Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n “Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” mukaisesti.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla

Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon.

Tulkinnalla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS -standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset 2010):

IFRS 3 (muutokset)

a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa. Muutos selventää, että ne IFRS 7:n “Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot”, IAS 32:n ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” ja IAS 39:n ”Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen” muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankinta-ajankohta on ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa.

b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen.

Mahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumentteja, jotka edustavat senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien omistajien osuudet arvotetaan käypään arvoon, elleivät IFRS-standardit edellytä muuta arvostusperustetta.

c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.

IFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.

IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonnetta ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessä esitettävien laadullisten ja määrällisten tietojen välistä yhteyttä.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen – oman pääoman muutoslaskelma

Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös

Muutoksella selvennetään, että IAS 27:n seurauksena tehtyjä muutoksia IAS 21:een “Valuuttakurssien muutosten vaikutukset”, IAS 28:aan “Sijoitukset osakkuusyrityksiin” ja IAS 31:een “Osuudet yhteisyrityksissä” sovelletaan ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin, jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset

Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät:

Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun;
Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkian eri tasojen välillä;
Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja
Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.

Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2. TIETOJA LIIKEVAIHDOSTA JA SEGMENTEISTÄ

LIIKEVAIHTO, 1 000 €	2010	2009

Kantaverkkotulot	211 462	187 850
Tasesähkön myynti	159 812	92 497
Rajasiirto	23 865	24 353
Läpisiirtotuotot	19 298	27 904
Tehoreservi	13 962	13 469
Estlink pullonkaulatulot	9 465
Pohjoismaiset pullonkaulatulot	9 045	4 855
Turpeen syöttötariffi	895	3 408
Muu liikevaihto	8 520	4 602
Yhteensä	456 326	358 938

Kantaverkkopalveluiden avulla asiakas saa oikeuden siirtää sähköä kantaverkosta ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta. Kantaverkkopalvelusta sovitaan kantaverkkosopimuksella, joka solmitaan kantaverkkoon liittyneen asiakkaan ja Fingridin kesken. Kantaverkkopalvelusta Fingrid perii kulutus-, kuormitus-, liittymispiste- ja markkinarajamaksun. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.

Pohjoismaisten ulkomaanyhteyksien siirtopalvelut mahdollistavat osallistumisen pohjoismaiseen Elspot- ja Elbas -pörssikauppaan. Konserni tarjoaa Venäjän yhteyksillä kiinteitä siirtopalveluita kaikkien sähkökaupan osapuolten käyttöön. Siirtopalvelu on tarkoitettu kiinteäluonteiselle sähkön tuonnille. Sopiessaan Venäjän siirtopalveluista asiakas varaa käyttöönsä siirto-oikeuden erikseen sovittavaksi ajaksi. Siirtovarauksen pienin yksikkö on 50 MW. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.

Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.

Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua pohjoismaiseen säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista. Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja säätösähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen.

Pullonkaulatulot ovat kantaverkkoyhtiön markkinaosapuolilta saamat tulot siirtokapasiteetin käytöstä niillä siirtoyhteyksillä, joilla voimajärjestelmän käyttövarmuus rajoittaa sähkön siirtoa. Fingrid saa osuuden pohjoismaisista pullonkaulatuloista sopimusperusteisesti.

Läpisiirtokorvaukset (ITC) ovat Fingridin tuottoja ja/tai kuluja, joita kantaverkkoyhtiö saa kantaverkkonsa käytöstä muilta eurooppalaisilta kantaverkkoyhtiöiltä ja/tai maksaa muille kantaverkkoyhtiöille käyttäessään niiden verkkoa palvellessaan omia asiakkaitaan.

Tehoreservi sisältää poistumisuhan alaisen lauhdevoimakapasiteetin käyttövalmiuden ylläpidon (tehoreservi) ja turpeen syöttötariffi sisältää turvelauhdutusvoiman saaman korvauksen.

Tietoja segmenteistä ei esitetä, koska Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 €	2010	2009

Vuokratuotot	1 632	1 751
Saadut avustukset	138	105
Muut tuotot	5 207	392
Yhteensä	6 978	2 248

4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 €	2010	2009

Ostot tilikauden aikana	243 000	169 427
Varastojen muutos, lisäys (--) tai vähennys (+)	-686	-787
Aineet ja tarvikkeet	242 314	168 640

Ulkopuoliset palvelut	11 279	19 828
Yhteensä	253 593	188 468

5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT, 1 000 €	2010	2009

Palkat ja palkkiot	17 177	16 028
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 891	2 800
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 27)	-456	-340
Muut henkilösivukulut	773	1 314
Yhteensä	20 385	19 803

Ylimmän johdon palkat ja palkkiot (liitetieto 37)	1 376	1 358

Konsernissa on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka yleiset periaatteet Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt 23.10.2007. Palkitsemisvaliokunta on lisäksi kokouksessaan 12.12.2007 määritellyt johtoryhmän bonuksen määräytymisen periaatteet. Johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu yhtiön strategisiin mittareihin. Johtoryhmän jäsenille maksetaan hallituksen palkitsemisvaliokunnan päätöksen mukainen bonus, jonka enimmäismäärä on toimitusjohtajan osalta 35 % ja muiden johtoryhmän jäsenten osalta 25 % vuosipalkasta. Järjestelmä muuttui yhden vuoden tarkastelujaksosta kolmevuotiseen tarkastelujaksoon 1.1.2010, jolloin palkitseminen perustuu strategisten mittareiden keskiarvoon 2008-2010 kolmivuotisjaksolta.

Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana:	2010	2009
Henkilöstö keskimäärin	260	251
Henkilöstö vuoden lopussa	263	260

6. POISTOT, 1 000 €	2010	2009

Aineettomat hyödykkeet	2 792	3 665
Rakennukset ja rakennelmat	3 669	2 997
Koneet ja kalusto	32 631	31 760
Voimajohdot	27 299	25 824
Muut aineelliset hyödykkeet	423	367
Yhteensä	66 813	64 612

7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 €	2010	2009

Vieraat urakat, työsuoritukset ym.	32 618	30 696
Voitot/tappiot sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta	-2 282	-1 683
Vuokrakulut	11 543	2 199
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	-649	-289
Muut kulut	6 866	6 599
Yhteensä	48 096	37 522

8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 €	2010	2009

Tilintarkastuspalkkiot	42	34
Muut palkkiot	46	8
Yhteensä	88	42

9. TUTKIMUS JA KEHITYS, 1 000 €	2010	2009

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	1 556	1 302
Yhteensä	1 556	1 302

10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 €	2010	2009

Korkotuotot, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista	-2 005	-3 982
Korkotuotot, rahavarat ja pankkitalletukset	-30	-98
Osinkotuotot	-4	-4
	-2 039	-4 084

Korkokulut, lainoista	21 242	24 932
Nettokorkokulut, korko- ja valuuttajohdannaisista	-7 645	-863
Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta	-4 008	-16 637
Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta	10 258	13 973
Nettovaluuttakurssierot	0	22
Muut rahoituskulut	760	548
	20 607	21 974

Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot (liitetieto 17)	-100	-63
Yhteensä	18 468	17 827

11. TULOVEROT, 1 000 €	2010	2009

Välittömät verot	2 207	1 779
Laskennalliset verot (liitetieto 26)	12 357	6 796
Yhteensä	14 564	8 575

Tuloveron täsmäytyslaskelma:
Voitto ennen veroja	56 332	33 238

Suomen yhtiöverokannan mukaan laskettu vero 26 %	14 646	8 642
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot	-82	-67
Verokulu tuloslaskelmassa	14 564	8 575

12. MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT, 1 000 €
	2010			2009
	Ennen veroja	Vero-vaikutus	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero-vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	38 084	-6 924	31 159	15 891	-4 132	11 760
Muuntoerot	224		224	456		456
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	1	0	1	11	-3	8
Yhteensä	38 308	-6 924	31 384	16 358	-4 135	12 224

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS	2010	2009

Tilikauden voitto, 1 000 €	41 768	24 663
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl	3 325	3 325

Laimentamaton osakekohtainen tulos, €	12 562	7 417
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	12 562	7 417

14. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 2 018,26 (2009: 2 022,29) euroa osaketta kohden, jolloin osinko on kokonaisuudessaan 6,7 (2009: 6,7) miljoonaa euroa.

15. LIIKEARVO, 1 000 €	2010	2009

Hankintameno 1.1.	87 920	87 920
Hankintameno 31.12.	87 920	87 920

Kirjanpitoarvo 31.12.	87 920	87 920

Fingrid -konsernin koko liiketoiminta on Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, jolle konsernin liikearvo kokonaisuudessaan kohdistuu.

Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Arvonalentumislaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat yhtiön seuraavan 10 vuoden strategian pohjalta laadittuihin taloudellisiin ennusteisiin. Arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirrat muodostuvat liiketoiminnan tuloista ja kuluista sekä investointiohjelman mukaisista korvausinvestoinneista. Ennustetut rahavirrat kattavat seuraavan kymmenen vuoden ajanjakson. Tätä ajanjaksoa seuraavien vuosien ennakoidut rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat nollan prosentin kasvuarviota käyttäen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko verojen jälkeen on 5,0 %.

Yhtiön johdon käsityksen mukaan kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johtaisi siihen, että olisi tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

16. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 €	2010	2009

Maankäyttöoikeudet
Hankintameno 1.1.	82 114	78 935
Lisäykset 1.1. - 31.12.	2 545	3 179
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-59
Hankintameno 31.12.	84 600	82 114
Kirjanpitoarvo 31.12.	84 600	82 114

Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	21 623	18 370
Lisäykset 1.1. - 31.12.	1 959	3 252
Hankintameno 31.12.	23 582	21 623
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-15 697	-12 032
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-2 792	-3 665
Kirjanpitoarvo 31.12.	5 092	5 925

Kirjanpitoarvo 31.12.	89 692	88 039

17. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET, 1 000 €	2010	2009

Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	11 410	10 832
Lisäykset 1.1. - 31.12.	2 098	583
Vähennykset 1.1. - 31.12.	0	-4
Hankintameno 31.12.	13 509	11 410
Kirjanpitoarvo 31.12.	13 509	11 410

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	97 842	73 883
Lisäykset 1.1. - 31.12.	9 783	23 959
Vähennykset 1.1. - 31.12.
Hankintameno 31.12.	107 624	97 842
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-20 964	-17 967
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-3 669	-2 997
Kirjanpitoarvo 31.12.	82 991	76 877

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	663 983	612 269
Lisäykset 1.1. - 31.12.	23 836	51 714
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-4
Hankintameno 31.12.	687 816	663 983
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-251 828	-220 068
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-32 631	-31 760
Kirjanpitoarvo 31.12.	403 357	412 155

Voimajohdot
Hankintameno 1.1.	869 911	806 702
Lisäykset 1.1. - 31.12.	27 130	63 626
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-668	-417
Hankintameno 31.12.	896 373	869 911
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-261 915	-236 219
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	230	128
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-27 299	-25 824
Kirjanpitoarvo 31.12.	607 389	607 996

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	13 830	12 838
Lisäykset 1.1. - 31.12.	266	991
Hankintameno 31.12.	14 096	13 830
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-10 577	-10 210
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-423	-367
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 097	3 253

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	69 447	81 081
Lisäykset 1.1. - 31.12.	127 274	84 961
Siirrot muihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 1.1. - 31.12.	-53 890	-96 659
Kaudella aktivoidut vieraan pääoman menot (liitetieto 10)	100	63
Hankintameno 31.12.	142 930	69 447
Kirjanpitoarvo 31.12.	142 930	69 447

Kirjanpitoarvo 31.12.	1 253 273	1 181 139

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut ja valmisteilla olevista investoinneista aiheutuneet hankintamenot.

18. SIJOITUKSET, 1 000 €	2010	2009

Myytävissä olevat sijoitukset
Hankintameno 1.1.	329	324
Lisäykset 1.1.-31.12.	39
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-3	-7
Käyvän arvon muutokset 1.1. - 31.12.	1	11
Kirjanpitoarvo 31.12.	366	329

Käyvän arvon muutokset on kirjattu omaan pääomaan (liitetieto 25).

Osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1.	7 110	6 370
Osuus tuloksesta 1.1. - 31.12.	384	284
Muuntoerot 1.1. - 31.12.	224	456
Kirjanpitoarvo 31.12.	7 718	7 110

Kirjanpitoarvo 31.12.	8 084	7 439

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 31.12.	3 245	3 245

Osakkuusyrityksiin ei liity sellaisia olennaisia väliaikaisia eroja, joista on kirjattu laskennallisia verosaamisia tai -velkoja.

Osakkuusyritysten taloudellinen yhteenveto, 1 000 €
2009	Varat	Velat	Liike-vaihto	Voitto/ tappio	Omistus-- osuus (%)
Nord Pool Spot AS, Lysaker, Norja	292 049	273 554	12 346	1 215	20,0
Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo	5 931	5 832	5 066	96	33,3

2010	Varat	Velat	Liike-vaihto	Voitto/ tappio	Omistus-- osuus (%)
Nord Pool Spot AS, Lysaker, Norja	340 747	319 121	13 839	2 002	20,0
Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo	5 797	5 209	4 949	12	33,3

Tytäryhtiöosakkeet 31.12.2010				Omistus-- osuus (%)	Omistus-- osuus (%)
Finextra Oy, Helsinki				100	100

19. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 €	2010	2009

Aineet ja tarvikkeet 1.1.	5 542	5 318
Keskeneräiset työt	559	97
Yhteensä	6 101	5 415

Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno oli 0,2 milj. euroa (0,5 milj. euroa vuonna 2009).

20. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 €	2010	2009

Myyntisaamiset	45 300	39 419
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä (liitetieto 37)	3 219	777
Siirtosaamiset	9 001	13 956
Muut saamiset	43	32
Yhteensä	57 563	54 184

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät	2010	2009
Myynnin jaksotukset	3 606	8 996
Ostojen jaksotukset/ennakkomaksut	857	533
Korkosaamiset	4 334	3 917
Vuokrat/ennakkomaksut	205	205
Yhteensä	9 001	13 650

Myyntisaamisten ikäjakauma	2010	2009
Erääntymättömät myyntisaamiset	47 970	39 840
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	501	274
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	32	3
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	16	79
Yhteensä	48 519	40 196

Yhtiöllä ei ole 31.12.2010 eikä 31.12.2009 erääntyneitä myyntisaamisia, joista on kirjattu arvonalentumisia. Aikaisemman maksukäyttäytymisen perusteella yhtiö odottaa saavansa erääntyneet saamiset 3 kuukauden kuluessa.

Saamiset, joiden eräpäivät on neuvoteltu uudelleen, eivät sisälly erääntyneisiin myyntisaamisiin.

Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain, 1 000 €	2010	2009
EUR	57 546	54 174
GBP		7
SEK	17	4
Yhteensä	57 563	54 184

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.

21. RAHOITUSVARAT, 1 000 €	2010	2009

Sijoitustodistukset	99 659	74 881
Yritystodistukset	118 244	124 885
Yhteensä	217 903	199 766

Rahoitusvarat on kirjattu käypään arvoon ja arvonmuutokset esitetty tuloslaskelmassa korkotuotoissa ja -kuluissa.

22. RAHAVARAT, 1 000 €	2010	2009

Pankkitilit ja käteisvarat	1 111	1 812
Pantatut tilit	2 669	592
Pankin velkakirjat		1 700
Yhteensä	3 780	4 105

23. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN, 1 000 €
	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat varat/velat	Myytävissä olevat rahoitus-varat	Jaksotettuun hankinta-menoon kirjattavat rahoitus-- varat/velat	Yhteensä	Liite-tieto
Tase-erä 31.12.2010
Pitkäaikaiset rahoitusvarat:
Myytävissä olevat sijoitukset			366		366	18
Korko- ja valuuttajohdannaiset		52 798			52 798	30
Lyhytaikaiset rahoitusvarat:
Korko- ja valuuttajohdannaiset		4 629			4 629	30
Muut rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	57 563				57 563	20
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat		217 903			217 903	21
Rahat ja pankkisaamiset	3 780				3 780	22
Rahoitusvarat yhteensä	61 343	275 330	366		337 039

Pitkäaikaiset rahoitusvelat:
Lainat				877 530	877 530	28
Korko- ja valuuttajohdannaiset		116			116	30
Lyhytaikaiset rahoitusvelat:
Lainat				199 327	199 327	28
Korko- ja valuuttajohdannaiset		1 679			1 679	30
Ostovelat ja muut velat	58 556			9 843	68 398	31
Rahoitusvelat yhteensä	58 556	1 795		1 086 700	1 147 051

	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat varat/velat	Myytä-vissä olevat rahoitus-varat	Jaksotettuun hankinta-menoon kirjattavat rahoitus-- varat/velat	Yhteensä	Liite-tieto
Tase-erä 31.12.2009
Pitkäaikaiset rahoitusvarat:
Myytävissä olevat sijoitukset			329		329	18
Korko- ja valuuttajohdannaiset		11 740			11 740	30
Lyhytaikaiset rahoitusvarat:
Korko- ja valuuttajohdannaiset		6 032			6 032	30
Muut rahoitusvarat	1				1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	54 184				54 184	20
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat		199 766			199 766	21
Rahat ja pankkisaamiset	4 105				4 105	22
Rahoitusvarat yhteensä	58 290	217 538	329		276 156

Pitkäaikaiset rahoitusvelat:
Lainat				679 124	679 124	28
Korko- ja valuuttajohdannaiset		7 595			7 595	30
Lyhytaikaiset rahoitusvelat:
Lainat				315 974	315 974	28
Ostovelat ja muut velat	45 548			8 665	54 213	31
Rahoitusvelat yhteensä	45 548	7 595		1 003 763	1 056 906

24. KÄYVÄN ARVON HIERARKIA, 1 000 €	2010			2009
	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon kirjattavat varat
Myytävissä olevat sijoitukset	49	265		48	265
Korko- ja valuuttajohdannaiset		56 645			11 567
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities	26 602
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat		217 903			199 766
Käypään arvoon kirjattavat varat yhteensä	26 651	274 813		48	211 598

Käypään arvoon kirjattavat velat
Korko- ja valuuttajohdannaiset		1 013			1 391
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities				17 605
Sähkötermiinit, muut					182
Käypään arvoon kirjattavat velat yhteensä		1 013		17 605	1 574

Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan kolmi-tasoiseen hierarkiaan käyvän arvon esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna.

Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla.

Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti.

Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa olevaa markkinatietoa.

25. OMA PÄÄOMA

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutosrahastosta (sis. suojaus- ja käyvän arvon rahastot), muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Suojausrahasto sisältää häviösähkön suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakepääoma ja ylikurssirahasto, 1 000 €	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Yhteensä
1.1.2009	55 922	55 922	111 845
Muutos
31.12.2009	55 922	55 922	111 845
Muutos
31.12.2010	55 922	55 922	111 845

Osakepääoma jakautuu seuraavasti	Osake-määrä kpl	Osakkeista %	Äänistä %
Osakesarja A	2 078	62,49	83,32
Osakesarja B	1 247	37,51	16,68
Yhteensä	3 325	100,00	100,00

Osakemäärä, kpl	Osakesarja A	Osakesarja B	Yhteensä
1.1.2010	2 078	1 247	3 325
Muutos
31.12.2010	2 078	1 247	3 325

Osakkeiden enimmäismäärä on 13 000 kappaletta kuten myös vuonna 2009. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä jokainen A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.

B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon käytettävissä olevista varoista, kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen A-sarjan osakkeita.

Yhtiökokous päättää vuotuisesta osingosta.

Osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan kalenterivuosittain siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa osakepääoman korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla oman pääoman palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla, kuitenkin niin, että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn perusteena käytetään Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa.

Vuoden 2010 osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan.

Vähemmistöosuuksia ei ole.

Osakkeenomistajat ryhmittäin	Osakemäärä kpl	Osakkeista %	Äänistä %

Julkiset yritykset	834	25,08	33,44
Yksityiset yritykset	844	25,38	33,57
Julkisyhteisöt	410	12,33	16,44
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 237	37,20	16,55
Yhteensä	3 325	100,00	100,00


Osakkeenomistajat	Osakemäärä kpl	Osakkeista %	Äänistä %

Fortum Power and Heat Oy	834	25,08	33,44
Pohjolan Voima Oy	834	25,08	33,44
Suomen valtio	410	12,33	16,44
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	405	12,18	5,41
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	350	10,53	4,68
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	150	4,51	2,01
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi	75	2,26	1,00
Pohjola Vakuutus Oy	75	2,26	1,00
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	54	1,62	0,72
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola	50	1,50	0,67
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola	47	1,41	0,63
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy	25	0,75	0,33
Imatran Seudun Sähkö Oy	10	0,30	0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia	6	0,18	0,08
Yhteensä	3 325	100,00	100,00

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahastoon on kirjattu osakkeiden kirjanpidollisen vasta-arvon ja saadun arvon välinen erotus. Ylikurssirahasto on osakeyhtiölaissa tarkoitettua sidottua omaa pääomaa. Osakepääomaa voidaan korottaa siirtämällä varoja ylikurssirahastosta. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa tappioiden kattamiseksi tai sitä voidaan tietyin edellytyksin palauttaa omistajille.

Arvonmuutosrahastot

Arvonmuutosrahastot sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset (Suojausrahasto) ja myytävissä olevien sijoitusten (julkisesti noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet) käypien arvojen muutokset (Käyvän arvon rahasto).

Suojausrahasto, 1 000 €	2010	2009

1.1.	-11 452	-23 211
Kauden käyvän arvon muutokset	38 084	15 891
Veron osuus	-6 924	-4 132
Suojausrahasto 31.12.	19 708	-11 452

Käyvän arvon rahasto, 1 000 €	2010	2009

1.1.	60	52
Kauden käyvän arvon muutokset	1	11
Verot kauden käyvän arvon muutoksista	0	-3
Käyvän arvon rahasto 31.12.	61	60

Muuntoerot rahasto, 1 000 €	2010	2009
Muuntoerot rahasto 31.12.	312	88
Rahasto sisältää ulkomaisen osakkuusyrityksen tilinpäätöksen muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot, 1 000 €	2010	2009
Maksetut osingot	6 724	6 711
Osingonjakoehdotus tilikaudelta 2010 on esitetty liitetiedossa 14.

Kertyneet voittovarat, 1 000 €	2010	2009
Edellisten tilikausien voitto	340 531	322 592
Tilikauden voitto	41 768	24 663
Kertyneet voittovarat 31.12.	382 299	347 255

26. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 €	2010	2009

Laskennalliset verosaamiset
Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusvarojen ja -velkojen arvostaminen käypään arvoon	1 924	6 198
Muut väliaikaiset erot	8 970	513
	10 893	6 711
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero	113 453	103 074
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	17 522	14 997
Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusvarojen ja -velkojen arvostaminen käypään arvoon	16 515	2 683
Muut väliaikaiset erot	1 772	1 019
	149 262	121 774

Yhteensä*	138 368	115 063

*Laskennallinen nettoverovelka jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennalliset verosaamiset	10 893	6 711
Laskennalliset verovelat	149 262	121 774


Laskennalliset verosaamiset
- yli 12 kuukauden kuluttua realisoituva laskennallinen verosaaminen	8 710	5 334
- 12 kuukauden kuluessa realisoituva laskennallinen verosaaminen	2 183	1 378
	10 893	6 711

Laskennalliset verovelat
- yli 12 kuukauden kuluttua suoritettava laskennallinen verovelka	147 377	119 889
- 12 kuukauden kuluessa suoritettava laskennallinen verovelka	1 885	1 885
	149 262	121 774

Yhteensä	138 368	115 063

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:
	31.12.2009	Kirjattu tulos-vaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset

Varaukset	500	-6		494
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset	1 376	516		1 892
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset	196
Korolliset velat		10 242		8 464
Johdannaisinstrumentit	4 625	-571	-4 024	30
Muut erät	15	-1		13
Yhteensä	6 711	10 179	-4 024	10 893

Laskennalliset verovelat
Poistoero	-103 074	-10 379		-113 453
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-14 997	-2 525		-17 522
Myytävissä olevat sijoitukset	-39		0	-39
Muut saamiset	-1 020	-109		-1 128
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	-148	35		-113
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset		-9 634		-9 438
Korolliset velat	-1 778
Johdannaisinstrumentit			-6 924	-6 924
Ostovelat ja muut velat	-718	75		-644
Yhteensä	-121 774	-22 536	-6 925	-149 262

Laskennallinen nettovelka	-115 062	-12 357	-10 949	-138 368

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana:
	31.12.2008	Kirjattu tulos-- vaikutteisesti	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2009
Laskennalliset verosaamiset

Varaukset	508	-9		500
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset	1 408	-32		1 376
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset	548	-353		196
Johdannaisinstrumentit	9 194	-437	-4 132	4 625
Muut erät	19	-4		15
Yhteensä	11 678	-835	-4 132	6 711

Laskennalliset verovelat
Poistoero	-100 355	-2 719		-103 074
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-12 557	-2 440		-14 997
Myytävissä olevat sijoitukset	-36		-3	-39
Muut saamiset	-57	-963		-1 020
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	-949	801		-148
Korolliset velat	-865	-913		-1 778
Ostovelat ja muut velat	-990	272		-718
Yhteensä	-115 810	-5 961	-3	-121 774

Laskennallinen nettovelka	-104 132	-6 796	-4 135	-115 062

27. ELÄKEVELVOITTEET

Konsernin merkittävin eläkejärjestely on TyEL:n (Suomen Työeläkelaki) mukainen maksuperusteinen järjestelmä.

Konsernilla on etuuspohjainen lisäeläkejärjestely, joka koskee ns. suuria ikäluokkia eli vuosina 1945 -1949 syntyneitä, jotka ovat työskennelleet Fingridissä vähintään 1.9.1997 alkaen. Eläkkeelle voi siirtyä tietyin ehdoin harkintaan perustuen aikaisintaan 60 vuoden iässä ja aikaisintaan vuonna 2006. Lisäeläkkeen maksaminen päättyy henkilön siirtyessä vanhuuseläkkeelle ja viimeistään 63 vuoden iässä, jonka jälkeen vakuutetun eläke muodostuu siihen mennessä kertyneistä lakisääteisistä eläkkeistä.

Etuuspohjaisen lisäeläkejärjestelyn piirissä olevien henkilöiden lisäeläke-etujen karttuminen on lakannut 31.12.2009.

*) Vuoden 2010 eläkekustannus ja eläkevastuu 31.12.2009 alkaen ovat 0 euroa.

Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu, 1 000 €	2010	2009
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot		46
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto		-35
Korkomenot		36
Muut		24
Vakuutusmatemaattiset voitot (--) ja tappiot (+)		-164
Yhteensä		-94

*)Taseen etuuspohjainen eläkevelka, 1 000 €	2010	2009
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
Varojen käypä arvo
Ali--/Ylikate
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--)
Nettomääräinen velka

Velvoitteen nykyarvon muutokset, 1 000 €	2010	2009
Velvoitteen nykyarvo 1.1.		600
Työsuorituksesta johtuvat menot		46
Korkomenot		36
Muut		-681
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--)
Velvoitteen nykyarvo 31.12.

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo, 1 000 €	2010	2009
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.		593
Varojen odotettu tuotto		35
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn		77
Muut		-705
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (--)
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.

Tärkeimmät käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset
Diskonttauskorko (%)		5,00
Varojen odotettu tuotto (%)		5,00
Tuleva palkankorotusolettamus (%)		3,30
Tulevat eläkkeiden korotukset (%)		0,00
Inflaatio (%)		2,00

28. LAINAT, 1 000 €	2010		2009
Pitkäaikaiset	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot

Joukkovelkakirjalainat	675 619	663 218	638 106	627 655
Lainat rahoituslaitoksilta	212 976	214 312	53 139	51 469
	888 595	877 530	691 245	679 124

Lyhytaikaiset	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	105 888	104 768	95 594	94 304
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset)	94 897	94 559	222 371	221 671
	200 785	199 327	317 965	315 974

Yhteensä	1 089 380	1 076 858	1 009 209	995 098

Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio. Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä EKP:n julkaisemaan valuuttakurssiin.

Lainoihin sisältyvät joukkovelkakirjalainat, 1 000 €				2010	2009

Kansainväliset:		Eräpäivä	Korko
EUR	10 000	31.03.2010	korkorakennelma		10 000
EUR	10 000	16.03.2011	3,625 %	10 000	10 000
EUR	25 000	23.03.2011	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	15 000	24.03.2011	vaihtuvakorkoinen	15 000	15 000
EUR	20 000	07.04.2011	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	25 000	16.03.2012	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	25 000	12.04.2012	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	10 000	16.04.2013	vaihtuvakorkoinen	10 000	10 000
EUR	20 000	28.04.2013	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	20 000	15.10.2013	4,30 %	20 000	20 000
EUR	24 000	02.07.2014	vaihtuvakorkoinen	24 000	24 000
EUR	18 000	11.11.2014	vaihtuvakorkoinen	18 000	18 000
EUR	8 000	11.11.2014	vaihtuvakorkoinen	8 000	8 000
EUR	10 000	20.11.2014	3,26 %	10 000	10 000
EUR	20 000	11.04.2017	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	25 000	11.04.2017	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	30 000	15.06.2017	3,07 %	30 000
				305 000	285 000

FIM	160 000	19.08.2013	5,20 %	26 908	26 906
				26 908	26 906

JPY	1 000 000	12.07.2010	2,00 %		7 510
JPY	2 000 000	16.10.2010	1,022 %		15 020
JPY	3 000 000	05.07.2011	1,31 % *	27 612	22 529
JPY	3 000 000	25.07.2012	1,3575 % **	27 612	22 529
JPY	3 000 000	20.04.2015	1,45 %	27 612	22 529
JPY	500 000	22.06.2017	1,28 %	4 602
				87 437	90 117

CZK	750 000	05.05.2010	vaihtuvakorkoinen		28 331
					28 331

CHF	39 000	15.03.2010	2,24 %		26 287
CHF	39 000	22.05.2012	2,475 %	31 190	26 287
				31 190	52 575

NOK	170 000	19.11.2014	4,68 %	21 795	20 482
NOK	200 000	17.10.2016	5,15 %	25 641	24 096
NOK	200 000	11.04.2017	5,16 %	25 641	24 096
NOK	200 000	10.11.2017	5,12 %	25 641	24 096
NOK	200 000	12.11.2019	5,37 %	25 641	24 096
				124 359	116 867

SEK	225 000	03.04.2012	vaihtuvakorkoinen	25 096	21 947
SEK	225 000	11.04.2012	vaihtuvakorkoinen	25 096	21 947
SEK	100 000	21.03.2013	vaihtuvakorkoinen	11 154	9 754
SEK	200 000	03.04.2013	3,70 %	22 308	19 508
SEK	175 000	04.04.2014	4,30 %	19 519	17 070
SEK	300 000	15.06.2015	3,195 %	33 462
SEK	100 000	17.06.2015	3,10 %	11 154
SEK	220 000	01.12.2015	korkorakennelma	26 994	24 779
SEK	100 000	15.01.2016	3,297 %	11 154
				185 936	115 005

Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä				663 218	627 655
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä				97 612	87 147
Yhteensä				760 830	714 802

* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty

** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei käytetty

Pitkäaikaisten lainojen erääntymisaikataulu, 1 000 €
	2011	2012	2013	2014	2015	2015+	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	97 612	158 994	110 369	101 314	99 221	193 320	760 830
Rahalaitoslainat	7 156	9 156	11 156	4 000	16 424	173 576	221 469
Yhteensä	104 768	168 150	121 526	105 314	115 645	366 896	982 299

Pääomarakenne

Yhtiön taloutta suunnitellaan pitkäjänteisesti ja yhtiölle varmistetaan taloudenhoidossa riittävä liikkumavara ja itsenäinen päätösvalta. Yhtiön tavoitteena on turvata riittävä kassavirta siirtokapasiteetin pitkäjänteiseen kehittämiseen, toimintavarmuuden turvaamiseen ja sähkömarkkinoiden kehittämiseen siten, että tariffitaso pysyy maltillisena. Yhtiö tavoittelee mahdollisimman alhaista pääoman keskikustannusta hyödyntämällä velkarahoituksen alhaisempaa kustannusta verrattuna oman pääoman kustannukseen. Kuitenkin kassavirran taso ja yhtiön velanhoitotunnusluvut pyritään pitämään sellaisella tasolla, että yhtiön korkea luottoluokitus säilyy. Yhtiö hyödyntää korkean luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla.

29. VARAUKSET, 1 000 €	2010	2009

Varaukset 1.1.	1 921	1 955
Käytetyt varaukset	-23	-34
Varaukset 31.12.	1 899	1 921

30. JOHDANNAIS-INSTRUMENTIT, 1 000 €	2010				2009
Korko- ja valuuttajohdannaiset	Käypä arvo Positiivinen 31.12.2010	Käypä arvo Negatiivinen 31.12.2010	Käypä nettoarvo 31.12.2010	Nimellisarvo 31.12.2010	Käypä nettoarvo 31.12.2009	Nimellisarvo 31.12.2009
Valuutanvaihto-sopimukset	48 940	-479	48 462	426 467	-1 391	399 576
Valuuttatermiinit	245		245	1 747	218	14 079
Koronvaihtosopimukset	300	-1 313	-1 013	241 000	223	191 000
Ostetut korko-optiot	7 938		7 938	880 000	11 125	750 000
Yhteensä	57 424	-1 792	55 632	1 549 214	10 176	1 354 654

Sähköjohdannaiset	Käypä arvo Positiivinen 31.12.2010	Käypä arvo Negatiivinen 31.12.2010	Käypä nettoarvo 31.12.2010	Määrä TWh 31.12.2010	Käypä nettoarvo 31.12.2009	Määrä TWh 31.12.2009
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, suojauslasketut johdannaiset	26 625	-400	26 225	3,66	-17 528	3,61
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities	377		377	0,03	-77	0,02
Sähkötermiinit, muut					-182	0,02
Yhteensä	27 002	-400	26 602	3,69	-17 787	3,65

Rahoitusjohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8. Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.

Sähkötermiinit, muut -ryhmä sisältää kahdenväliset finanssi- ja fyysiset sähkön ostositoumukset, joita ei ole selvitetty erikseen selvitystalossa. Johdannaiskaupat on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa.

Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2010 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.

Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu:

Nimellisarvo, 1 000 €	2011	2012	2013	2014	2015	2015+	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset	10 000	55 000	80 000	36 000	30 000	30 000	241 000
Korko-optiot	0	30 000	185 000	445 000	220 000	0	880 000
Valuutanvaihtosopimukset	27 612	108 994	33 642	41 314	96 766	118 320	426 647
Valuuttatermiinit	1 743						1 743
Yhteensä	39 354	193 994	298 642	522 314	346 766	148 320	1 549 390


TWh	2011	2012	2013	2014	2015	2015+	Yhteensä
Sähköjohdannaiset	1,12	0,99	0,79	0,53	0,26		3,69
Yhteensä	1,12	0,99	0,79	0,53	0,26		3,69

31. OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 €	2010	2009

Ostovelat	30 805	28 047
Ostovelat osakkuusyrityksille	324	146
Korkovelat	9 843	8 665
Arvonlisäverovelat	3 051	3 169
Sähköverovelka	616	559
Siirtovelat	26 782	16 767
Muut velat	644	589
Yhteensä	72 066	57 940

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät	2010	2009
Henkilöstökulut	4 409	4 028
Myynnin ja ostojen jaksotukset	22 361	12 727
Muut siirtovelat	12	12
Yhteensä	26 782	16 767

32. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €	2010	2009

Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi	46	46
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi	150	150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi	1 878	396
	2 074	592

Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon	385 012	177 277

Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus	1 700	1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi	120	158
Myöhemmin	89	255
	1 908	2 113

Lahjaprofessuuri Teknilliseen korkeakouluun vuosille 2006 - 2010		120

33. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 €	2010	2009

Peruuttamattomien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	2 038	1 793
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	9 664	3 840
Yli viiden vuoden kuluttua	16 003	1 869
Yhteensä	27 706	7 501

Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset koskevat toimistotiloja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat alle vuodesta kymmeneen vuoteen, ja yleensä niitä on mahdollista jatkaa alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.

Lisäksi konserni on vuokrannut mm. useita maa-alueita sekä joitakin 110 kilovoltin voimajohtoja ja katkaisijakenttiä.

34. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT

Markkinaoikeus teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen koskien Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011 päättyvälle valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain Energiamarkkinaviraston päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti. Energiamarkkinavirasto on puolestaan valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n valituksen.

35. RISKIENHALLINTA

Fingridin riskienhallinnan tavoitteena on varautua riskeihin liittyvien vahinkojen kustannustehokkaisiin suojautumistoimenpiteisiin ja sitouttaa koko henkilöstö ottamaan huomioon yrityksen, sen eri organisaatioyksiköiden ja kunkin työntekijän toimintaan liittyvät riskit. Näiden tavoitteiden täyttymiseksi riskienhallinta on luonteeltaan jatkuvaa ja systemaattista.

Yksittäisten riskien tai niistä koottujen riskikokonaisuuksien merkitystä arvioidaan nykysuojautumistasolla ottaen huomioon haitallisen tapahtuman todennäköisyys, taloudellinen vaikutus ja vaikutus yrityskuvaan tai liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset periaatteet ja niihin tehtävät muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä suurimmista riskeistä ja niiden hallinnasta.

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Fingrid Oyj altistuu yhtiön rahoitusasemaa hallitessaan markkina-, likviditeetti- ja luottoriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää riskejä niin, että heilahtelut Fingrid Oyj:n rahavirtaan jäävät mahdollisimman pieniksi.

Rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet

Fingrid Oyj:n hallitus hyväksyy rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet, jotka määrittelevät toimintalinjat emoyhtiön ulkoiselle rahoitukselle, sijoitustoiminnalle sekä markkina-, likviditeetti-, jälleenrahoitus- ja luottoriskeille.

Riskienhallinnan toteutus ja raportointi

Rahoitustoiminto vastaa käytännön tasolla yhtiön ulkoisesta rahoituksesta, sijoitustoiminnasta sekä hallinnoi yhtiöön kohdistuvat markkinariskit. Rahoitustoiminto raportoi yhtiön hallitukselle säännöllisesti, neljä kertaa vuodessa. Rahoitustoiminnon tehtävänä on tunnistaa, mitata ja raportoida rahoitusriskit, joille yhtiö voi altistua.

Riskienhallintaprosessit

Rahoitustoiminto vastaa riskien seurannasta, järjestelmistä sekä malleista että menetelmistä, joilla lasketaan ja arvioidaan riskejä. Lisäksi yhtiön sisäinen tarkastus varmistaa, että noudatetaan rahoitustoiminnan keskeisiä periaatteita ja yhtiön sisäisiä ohjeita.

Markkinariskit

Fingrid Oyj käyttää johdannaissopimuksia suojautuakseen markkinariskeiltä eli valuutta-, korko- ja hyödykeriskeiltä. Johdannaissopimuksia tehdään vain suojautumistarkoituksessa ja siksi yhtiö ei tee johdannaiskauppoja spekulatiivisessa mielessä. Suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan ja häviösähköhankinnan keskeisissä periaatteissa ja valittu siten, että ne suojaavat mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä.

Valuuttariski

Yhtiön operatiivinen valuutta on euro. Yhtiö suojautuu pääsääntöisesti valuuttariskeiltä, mutta voi rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti jättää suojaamatta osuuden, joka on enintään 10 % rahavaroista.

Transaktioriski

Yhtiö laskee liikkeeseen arvopapereita kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat eri vaihdettaviin valuuttoihin ja kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan valuuttariskeiltä.

Valuuttasuojaus tehdään aina kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä. Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on suojattu. Siksi niistä ei ole esitetty herkkyysanalyysiä.

Transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia. Alla olevissa taulukoissa on ensin esitetty yhtiön lainojen valuuttajakauma ja suojausaste ja sitten rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysi euron ja kyseisen valuutan välillä, joka myös todentaa että yhtiöllä ei ole avointa valuuttapositiota.

Lainojen valuuttajakauma ja suojausaste, 1 000 €
Valuuttajakauma 31.12.2010	Tasearvo	Osuus %	Suojaus-- aste	Valuuttajakauma 31.12.2009	Tasearvo	Osuus %	Suojaus-- aste

EUR	647 936	60		EUR	592 203	60
CHF	31 190	3	100	CHF	52 575	5	100
CZK				CZK	28 331	3	100
JPY	87 437	8	100	JPY	90 117	9	100
NOK	124 359	12	100	NOK	116 867	12	100
SEK	185 936	17	100	SEK	115 005	12	100
Yhteensä	1 076 858	100	100	Yhteensä	995 098	100	100

Valuuttakurssimuutosten herkkyyttä mitataan 10 %:n muutoksena euron ja kyseisen valuutan välillä. Yhtiöllä ei toteudu valuuttakurssieroja, koska kaikki valuuttamääräiset velat on suojattu valuuttakurssimuutoksilta. Taulukoissa esitetyissä luvuissa negatiivinen luku lisäisi valuuttakurssitappiota ja positiivinen luku vastaavasti lisäisi valuuttakurssivoittoa.

Valuuttakurssimuutos, 1 000 €

31.12.2010		Joukko-velka-lainat	Yritys-todistukset	Yhteensä	Valuutan-vaihto-sopimukset	Valuutta-termiinit	Yhteensä	Nettoasema Yhteensä
CHF	+10 %	-3 608		-3 608	3 608		3 608	0
	- 10 %	2 952		2 952	-2 952		-2 952	0
JPY	+10 %	-9 442		-9 442	9 442		9 442	0
	- 10 %	8 135		8 135	-8 135		-8 135	0
NOK	+10 %	-14 280		-14 280	14 280		14 280	0
	- 10 %	11 684		11 684	-11 684		-11 684	0
SEK	+10 %	-20 583		-20 583	20 583		20 583	0
	- 10 %	16 841		16 841	-16 841		-16 841	0

Valuuttakurssimuutos, 1 000 €

31.12.2009		Joukko-velka-lainat	Yritys-todistukset	Yhteensä	Valuutan-vaihto-sopimukset	Valuutta-termiinit	Yhteensä	Nettoasema Yhteensä
CHF	+10 %	-6 033		-6 033	6 033		6 033	0
	- 10 %	4 936		4 936	-4 936		-4 936	0
CZK	+10 %	-3 164		-3 164	3 164		3 164	0
	- 10 %	2 588		2 588	-2 588		-2 588	0
JPY	+10 %	-10 209		-10 209	10 209		10 209	0
	- 10 %	8 354		8 354	-8 354		-8 354	0
NOK	+10 %	-13 158		-13 158	13 158		13 158	0
	- 10 %	10 765		10 765	-10 765		-10 765	0
SEK	+10 %	-12 738		-12 738	12 738		12 738	0
	- 10 %	10 422		10 422	-10 422		-10 422	0

Translaatioriski

Yhtiöllä on ulkomaan rahan määräinen osakesijoitus osakkuusyhtiöön. Tämä translaatioriski ei ole suojattu. Herkkyysanalyysi

(10 %:n muutoksilla) esitetään seuraavassa taulukossa. Taulukko esittää Norjan kruunun kurssin 10 % muutoksen

vaikutusta yhtiön omaan pääomaan.

Translaatioriski, 1 000 €		2010	2009
		Oma pääoma 31.12.2010	Oma pääoma 31.12.2009
NOK	+10 %	481	429
	- 10 %	-393	-351

Korkoriski

Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä, koska yhtiön lainat ovat pääomien ja korkomaksujen osalta valuuttasuojatut ja rahavarat ovat euromääräiset. Korolliset velat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia.

Korkoriskiä hallitaan rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti siten, että 30 - 70 % korkokuluista on suojattuna seuraavan viiden vuoden aikana. Korkotason ollessa korkealla suojaustaso pidetään vaihteluvälin alarajan tuntumassa ja korkotason ollessa matalalla suojaustaso pidetään vaihteluvälin ylärajan tuntumassa. Matalaksi korkotasoksi on määritelty 3 %:n tai siitä alempi korkotaso ja korkeaksi korkotasoksi on määritelty 5 %:n tai sitä ylempi korkotaso. Vuoden 2010 lopussa oli suojattuna 70 % seuraavan viiden vuoden korkokuluista ja vastaavasti vuoden 2009 lopussa oli suojattuna 50 %.

Korkoriskin herkkyyttä mitataan 1 prosenttiyksikön koronmuutoksena ja CfaR -menetelmän (Cashflow at Risk) avulla. Korkotason muutoksena oletetaan 1 prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta seuraavan 12 kuukauden aikana tilinpäätöshetkestä. Korkoherkkyystarkastelu tehdään valuuttasuojatuille lainoille, korkopositiota suojaavalle johdannaissalkulle sekä rahavaroille, joista syntyy korkomuutoksille altis nettolaina-asema.

Korkoherkkyys, 1 000 €	2010		2009
	-1 % yksikkö	+1 % yksikkö	-1 % yksikkö	+1 % yksikkö
Lainat	6 692	-6 692	7 664	-7 664
Korkojohdannaiset	-1 034	1 034	-442	442
Lainat yhteensä	5 658	-5 658	7 222	-7 222
Rahavarat	-1 772	1 772	-1 740	1 740
Nettolainat yhteensä	3 887	-3 887	5 482	-5 482

Seuraava taulukko esittää kuinka CfaR -menetelmällä mitataan miten valitulla luottamustasolla ja seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla, yhtiön korolliset velat, johdannaiset ja rahavarat vaikuttavat yhtiön rahavirtaan. Yhtiön muut rahoituskulut eivät sisälly laskelmaan.

Cashflow at Risk, 1 000 €	2010			2009
	31.12.2010			31.12.2009
Luottamustaso	Nettorahoituskulut		Luottamustaso	Nettorahoituskulut
96 %	min.	16 511	96 %	min.	12 306
	max.	22 339		max.	20 073
98 %	min.	16 264	98 %	min.	11 908
	max.	22 642		max.	20 720

Hyödykeriski

Yhtiö altistuu sähkön hinta- ja volyymiriskille siirtohäviöiden kautta. Häviösähköhankinta suojataan hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan periaatteiden mukaisesti. Hintasuojauksen ajanjakso on viisi vuotta ja se jakaantuu kolmeen osaan; perus-, budjetti-, ja operatiiviseen suojaukseen. Lisäksi yhtiöllä on suojaukseen ja sähkön fyysiseen hankintaan liittyvä häviösähkön hankintapolitiikka sekä operatiiviset ohjeet, hintasuojausohje ja valvomo-ohje. Hintasuojauksessa yhtiö käyttää pääosin NASDAQ OMX Commodities:in noteeraamia tuotteita. Yhtiö voi myöskin käyttää NASDAQ OMX Commodities:in vastaavia OTC-tuotteita, jotka selvitetään sähköpörssissä.

Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinnat olisivat olleet 20 % korkeammat tai matalammat tilinpäätöspäivänä, sähköjohdannaisten arvonmuutos olisi ollut 39,9 miljoonaa euroa suurempi tai pienempi (30,7 milj. euroa vuonna 2009).

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille, erääntyvien lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen.

Yhtiön maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 100 %:sti likvideillä varoilla ja käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla luottolupauksilla kuitenkin siten, että kyseinen jälleenrahoitustarve ei saa olla enempää kuin 45 % yhtiön koko velkarahoituksen määrästä. Yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 250 miljoonan euron suuruinen valmiusluotto. Valmiusluotto erääntyy 16. marraskuuta 2012. Valmiusluotto on nostamaton.

Yhtiön varainhankinta hoidetaan velkaohjelmien kautta. Yhtiö toimii kansainvälisillä pääomamarkkinoilla laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja, Medium Term Note Programmen kautta. Tämä ohjelma on suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa. Lyhytaikainen varainhankinta hoidetaan yritystodistusohjelmien kautta; Euro Commercial Paper -ohjelma on 600 miljoonaa euroa ja kotimainen yritystodistusohjelma on 150 miljoonaa euroa. Jälleenrahoitusriskiä pienennetään rakentamalla tasainen erääntymisprofiili siten, että vuotta pidempien 12 kuukauden periodien jälleenrahoitustarve ei saa ylittää 30 % yhtiön velkarahoituksen määrästä. Lainojen lyhennykset ja korkokulut, sopimuksiin perustuen, esitetään seuraavassa taulukossa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on määritetty käyttäen 0-kuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja. Valuutanvaihto- ja koronvaihtosopimuksista sekä termiineistä aiheutuvat rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä.

Fingridin voimassa olevat lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat ovat vakuudettomia. Niihin ei myöskään liity mitään kovenantteja.

Lainojen lyhennykset ja korkokulut sekä rahoitusjohdannaisten sopimuksiin perustuvat maksut ja saatavat, joita suoritetaan käteisvaroina, 1 000 €
31.12.2010		2011	2012	2013	2014	2015	2015+	Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat	-lyhennykset	97 612	158 994	110 371	101 314	99 220	193 319	760 830
	-korkokulut	19 783	19 224	17 421	14 616	11 095	17 101	99 240

Lainat rahoituslaitoksilta	-lyhennykset	7 156	9 156	11 156	4 000	16 424	173 576	221 469
	-korkokulut	5 543	5 757	6 145	6 256	6 486	31 746	61 933

Yritystodistukset	-lyhennykset	94 559						94 559
	-korkokulut	441						441

Valuutanvaihtosopimukset	-maksut	33 729	105 101	38 878	46 613	93 957	121 436	439 715

Koronvaihtosopimukset	-maksut	4 142	4 353	4 222	2 277	1 829	2 037	18 860

Valuuttatermiinit	-maksut	1 501						1 501

Takaussopimukset*	-maksut	1 700						1 700
Yhteensä		266 166	302 586	188 194	175 076	229 011	539 215	1 700 248

Valuutanvaihtosopimukset	-saatavat	40 966	122 059	44 602	51 635	105 320	130 876	495 457

Koronvaihtosopimukset	-saatavat	3 811	3 941	3 573	2 429	1 941	1 842	17 537

Valuuttatermiinit	-saatavat	1 743						1 743
Yhteensä		46 520	126 000	48 175	54 064	107 261	132 718	514 737
Kaikki yhteensä		219 646	176 586	140 019	121 012	121 750	406 497	1 185 511

*Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty vaatimuksia maksaa takauksen johdosta.

31.12.2009		2010	2011	2012	2013	2014	2014+	Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat	-lyhennykset	87 147	92 529	142 711	106 169	97 552	188 694	714 802
	-korkokulut	16 289	18 046	17 422	15 207	12 012	22 627	101 603

Lainat rahoituslaitoksilta	-lyhennykset	7 156	7 156	9 156	11 156	4 000	20 000	58 626
	-korkokulut	982	1 316	1 410	1 192	964	2 620	8 484

Yritystodistukset	-lyhennykset	221 671						221 671
	-korkokulut	829						829

Valuutanvaihtosopimukset	-maksut	79 965	36 259	107 470	39 178	46 019	158 754	467 646

Koronvaihtosopimukset	-maksut	1 843	3 441	3 631	3 062	764		12 741

Valuuttatermiinit	-maksut	7 496	1 501					8 997

Takaussopimukset*	-maksut	1 700						1 700
Yhteensä		425 079	160 249	281 800	175 965	161 311	392 695	1 597 099

Valuutanvaihtosopimukset	-saatavat	87 834	32 962	103 084	37 928	45 443	158 013	465 264

Koronvaihtosopimukset	-saatavat	2 419	3 709	3 487	2 527	723		12 865

Valuuttatermiinit	-saatavat	7 672	1 531					9 203
Yhteensä		97 925	38 203	106 571	40 455	46 166	158 013	487 332
Kaikki yhteensä		327 154	122 046	175 230	135 510	115 145	234 682	1 109 767

*Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty vaatimuksia maksaa takauksen johdosta.

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä, että vastapuoli ei täytä sopimuksiin perustuvia velvoitteitaan Fingridiä kohtaan. Näitä velvoitteita

syntyy yhtiön liiketoiminnoissa ja rahoitustoiminnossa.

Liiketoiminnan luottoriski

Yhtiö mittaa ja seuraa vastapuoliriskejään osana liiketoiminnan seurantaa ja raportointia. Luottokelpoisuuden ja maksukäyttäytymisen osalta kaikkia asiakkaita, vastapuolia ja toimittajia seurataan säännöllisesti. Yhtiöllä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tilikauden aikana yhtiö ei kirjannut luottotappioita eikä uudelleenjärjestellyt myyntisaamisten ehtoja.

Rahoituksen luottoriski

Fingrid altistuu rahoitustoiminnassaan luottoriskille sijoitusten ja johdannaissopimusten kautta. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia tai sijoittaa varojaan sallittujen riskirajojen puitteissa. Jokaiselle vastapuolelle on olemassa euromääräinen yläraja. Ennen johdannaiskaupan aloittamista yhtiö solmii International Swap Dealers Associationin (ISDA) raamisopimuksen vastapuolen kanssa. Yhtiö ei ole vastaanottanut rahoitusvaroihin tai johdannaissopimuksiin liittyviä luottoriskiä vähentäviä vakuuksia. Tilikauden aikana yhtiölle ei aiheutunut tappiota rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskeistä.

36. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT	2010	2009

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot	66 813	64 612
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (--/+)	-404	183
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	-384	-284
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta	-2 349	-1 670
Yhteensä	63 677	62 841

37. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Fingrid -konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyritykset Porvoon Alueverkko Oy ja Nord Pool Spot AS, suurimmat omistajat Fortum Power and Heat Oy ja Pohjolan Voima Oy konserniyrityksineen sekä ylin johto lähipiireineen. Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä.

Yhtiö ei ole lainannut varoja ylimmälle johdolle, eikä yhtiöllä ole liiketoimia ylimmän johdon kanssa. Fingrid Oyj on antanut Porvoon Alueverkko Oy:n puolesta 1,7 miljoonan euron vastatakauksen.

Liiketoimet lähipiirin kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.

Ylimmän johdon työsuhde-etuudet, 1 000 €	2010	2009
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 376	1 358

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, 1 000 €	2010	2009
Myynnit	4 155	4 208
Ostot	71 154	38 464
Saamiset	3 219	777
Velat	324	252


Liiketoimet omistajien kanssa, 1 000 €	2010	2009
Myynnit	106 742	86 417
Ostot	72 631	63 741
Saamiset	8 341	7 840
Velat	1 738	1 082

Yleiset hankintaperiaatteet

Konsernissa noudatetaan kolmea vaihtoehtoista hankintatapaa tavaroita tai palveluita hankittaessa. Kun hankinnan kustannukset ja arvo ovat alle 5 000 euroa, tehdään yleensä suullinen tarjouspyyntö sekä kirjallinen tilaus tai hankintasopimus. Kun hankinta ylittää 5 000 euroa, mutta jää alle julkisiin hankintoihin sovellettavien arvojen, kilpailutetaan hankinta. Kun Fingridiä koskevat julkisten hankintojen kynnysarvot ylittyvät (tavarat ja palvelut noin 0,4 milj. euroa ja rakennusurakat noin 5 milj. euroa), yhtiö noudattaa julkista hankintamenettelyä.

38. PÄÄSTÖOIKEUDET

Fingridille myönnettiin päästöoikeuksia vuosille 2008 - 2012 yhteensä 126,3 tuhatta tonnia, josta Olkiluodon voimalaitoksen osuus 112,3 tuhatta tonnia. Pääsääntöisesti Fingridillä on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia CO2 -päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

	2010	2009
	tCO2	tCO2
Vastikkeetta saadut oikeudet	25 261	25 261
Päästömäärät, Olkiluoto	674	1 000
Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä	2 218	2 000
Päästöoikeuksien myynnit	9 000	22 000

39. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)


EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA	Liitetieto	1.1. - 31.12.2010 €	1.1. - 31.12.2009 €


LIIKEVAIHTO	2	455 655 341,59	355 754 732,51
Liiketoiminnan muut tuotot	3	6 977 724,05	2 247 927,52

Materiaalit ja palvelut	4	-252 934 683,61	-185 368 475,60

Henkilöstökulut	5	-20 385 296,72	-19 586 964,26

Poistot ja arvonalentumiset	6	-76 334 772,29	-74 041 085,44

Liiketoiminnan muut kulut	7, 8	-50 392 640,16	-39 395 433,28

LIIKEVOITTO		62 585 672,86	39 610 701,45

Rahoitustuotot ja -kulut	9	-14 238 443,93	-22 437 872,95

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ		48 347 228,93	17 172 828,50


VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		48 347 228,93	17 172 828,50

Tilinpäätössiirrot	10	-39 918 607,06	-10 458 806,18
Tuloverot	11	-2 206 584,38	-1 760 024,05

TILIKAUDEN VOITTO		6 222 037,49	4 953 998,27

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

EMOYHTIÖN TASE

VASTAAVAA	Liitetieto	31.12.2010 €	31.12.2009 €

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo	12	42 887 921,11	49 321 109,29
Muut pitkävaikutteiset menot	13	116 674 457,84	75 675 200,97
		116 717 345,76	124 996 310,26

Aineelliset hyödykkeet	14
Maa- ja vesialueet		13 508 605,63	11 410 363,85
Rakennukset ja rakennelmat		82 942 332,94	76 826 448,30
Koneet ja kalusto		401 268 462,18	410 010 446,70
Voimajohdot		607 095 469,42	607 692 130,64
Muut aineelliset hyödykkeet		117 516,35	117 516,35
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		142 767 394,87	69 383 522,87
		1 247 699 781,39	1 175 440 428,71

Sijoitukset	15
Osuudet saman konsernin yrityksissä		504 563,77	504 563,77
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		6 641 360,21	6 641 360,21
Muut osakkeet ja osuudet		913 125,03	850 172,53
		8 059 049,01	7 996 096,51

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		1 372 476 176,16	1 308 432 835,48

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus	16	6 100 556,12	5 414 746,79

Saamiset

Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset		45 300 257,51	39 418 784,93
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		276 750,00	274 500,00
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä	17	3 218 535,01	777 395,89
Muut saamiset		43 066,26	31 875,78
Siirtosaamiset	18, 19	28 514 948,37	26 030 991,45
		77 353 557,15	66 533 548,05

Rahoitusarvopaperit	20	217 467 915,94	199 198 409,69

Rahat ja pankkisaamiset	20	3 779 895,40	4 104 878,38

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		304 701 924,61	275 251 582,91

VASTAAVAA YHTEENSÄ		1 677 178 100,77	1 583 684 418,39

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

EMOYHTIÖN TASE


VASTATTAVAA	Liitetieto	31.12.2010 €	31.12.2009 €

OMA PÄÄOMA	21

Osakepääoma		55 922 485,55	55 922 485,55
Ylikurssirahasto		55 922 485,55	55 922 485,55
Edellisten tilikausien voitto		986 578,59	2 756 699,99
Tilikauden voitto		6 222 037,49	4 953 998,27

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		119 053 587,18	119 555 669,36

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	22	436 358 728,38	396 440 121,32


PAKOLLISET VARAUKSET	29	1 898 946,78	1 921 446,78


VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat	23, 24	630 558 105,45	642 275 696,72
Lainat rahoituslaitoksilta		214 312 494,90	51 468 925,24
		844 870 600,35	693 744 621,96

Lyhytaikainen
Joukkovelkakirjalainat	23	98 200 000,00	85 620 380,48
Lainat rahoituslaitoksilta		7 156 430,08	7 156 430,23
Ostovelat		30 804 861,93	28 047 324,19
Velat saman konsernin yrityksille	25	586 368,95	507 844,15
Velat omistusyhteysyrityksille	26	324 440,99	145 775,79
Muut velat	27	98 824 331,09	225 934 339,97
Siirtovelat	28	39 099 805,04	24 610 464,16
		274 996 238,08	372 022 558,97

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		1 119 866 838,43	1 065 767 180,93

VASTATTAVAA YHTEENSÄ		1 677 178 100,77	1 583 684 418,39

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.


EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA	Liitetieto	1.1.-31.12.2010 €	1.1.-31.12.2009 €

Liiketoiminnan rahavirrat:

Tilikauden voitto	21	6 222 037,49	4 953 998,27
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	31	115 810 485,26	84 682 467,57
Korkokulut ja muut rahoituskulut		22 012 788,21	27 473 511,58
Korkotuotot		-7 713 629,23	-5 021 363,87
Osinkotuotot		-60 715,05	-14 274,76
Verot		2 206 584,38	1 760 024,05
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		-6 984 934,21	-2 002 886,10
Vaihto-omaisuuden muutos		-685 809,33	-787 037,53
Osto- ja muiden velkojen muutos		3 086 305,82	-2 875 633,98
Varausten muutos		-22 500,00	-33 800,00
Maksetut korot		-23 219 684,77	-43 770 686,88
Saadut korot		5 835 751,33	7 157 252,84
Maksetut verot	11	-1 761 915,96	-1 929 912,98
Liiketoiminnan nettorahavirta		114 724 763,94	69 591 658,21

Investointien rahavirrat:

Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	14	-138 106 461,73	-126 679 634,58
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	13	-4 563 487,45	-7 649 031,55
Investoinnit muihin sijoituksiin	15	-23 685,92	-128 766,70
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	14	903 900,00	116 312,00
Lainasaamisten takaisinmaksut
Saadut osingot	9	60 715,05	14 274,76
Saadut avustukset		15 000 000,00
Investointien nettorahavirta		-126 729 020,05	-134 326 846,07

Rahoituksen rahavirrat:

Lyhytaikaisten lainojen nostot		219 168 724,29	231 448 563,85
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-346 279 947,79	-263 142 195,23
Pitkäaikaisten lainojen nostot		256 519 369,46	133 947 413,73
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-92 735 246,89	-30 000 000,00
Maksetut osingot	21	-6 724 119,67	-6 710 698,27
Rahoituksen nettorahavirta		29 948 779,40	65 543 084,08

Rahavarojen muutos		17 944 523,29	807 896,22

Rahavarat tilikauden alussa		203 303 288,07	202 495 391,85
Rahavarat tilikauden lopussa	20	221 247 811,26	203 303 288,07

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

EMOYHTIÖN TILlNPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Fingrid Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella.

Ulkomaan valuutan määräiset erät

Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Korolliset velat ja saatavat ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä korollisista veloista ja saatavista ja niitä vastaavista suojauksista aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot kirjataan oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa.

Korko- ja valuuttajohdannaiset

Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä ja korko-optioita on käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti Fingridin tase-erien korko- ja valuuttariskin sekä kaupallisten erien suojaamiseen. Johdannaissopimukset kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin erät, joita johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korko-optioiden korkoerät jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja -kuluihin. Korollista velkaa ja saatavia suojaavien valuuttatermiinien korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Korko-optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.

Sähköjohdannaiset

Fingrid suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai pörssijohdannaisilla, joita ovat mm. termiinit, futuurit ja optiot. Näistä aiheutuvilla menoilla ja tuloilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja tuloslaskelmassa sillä kaudella, johon niiden suojausvaikutus kohdistuu. Optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina.

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan.

Poistoajat ovat seuraavat:

Liikearvo 20 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot:

Johtoalueiden käyttöoikeudet 30-40 vuotta

Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään 10 vuotta

Ohjelmistot 3 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat

Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta

Sähköasemien rakennelmat 30 vuotta

Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20-40 vuotta

Erilliset rakennelmat 15 vuotta

Voimajohdot

Voimajohdot 400 kV 40 vuotta

Tasasähköjohdot 40 vuotta

Voimajohdot 110-220 kV 30 vuotta

Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset* 30 vuotta

Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät 10 vuotta

Valokuitu-ukkosjohtimet 10-20 vuotta

Koneet ja kalusto

Sähköasemien koneet 10-30 vuotta

Kaasuturbiinivoimalaitokset 20 vuotta

Muut koneet ja kalusto 3-5 vuotta

* Hävittämiskustannukset on diskontattu nykyarvoon, joka on lisätty käyttöomaisuuden arvoon ja kirjattu pakollisena varauksena.

Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean vuosikymmenen ajalta.

Päästöoikeudet

Päästöoikeudet käsitellään kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1767/2005 nettomenettelyn mukaisesti.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus esitetään FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.

Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, valtion velkasitoumuksia sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Markkinanoteeratut arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Korolliset velat

Pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista ja sekä kansainvälisen että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman alla liikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kotimaisen ja kansainvälisen yritystodistusohjelman alla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat ovat sekä euro- että ulkomaan valuutan määräisiä. Fingridillä on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on korkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan laina-ajalle. Velkakirjan mahdollinen yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan laina-ajalle. Valmiusluottojen järjestelypalkkiot kirjataan pääsääntöisesti heti kuluksi ja luotonvarausprovisiot kirjataan kuluksi sopimusajalle.

Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnassa noudatettavat periaatteet on esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 35.

Tuloverot

Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Laskennalliset verot

Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kirjata tuloslaskelmaan tai taseeseen. Niitä koskevat tiedot esitetään liitetiedoissa.

2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN

Fingrid Oyj:n liiketoiminta on kokonaisuudessaan järjestelmävastuullista kantaverkkoliiketoimintaa, minkä johdosta liikevaihdon jakoa toimialoittain ei ole.

LIIKEVAIHTO, 1 000 €	2010	2009

Kantaverkkotulot	211 464	187 850
Tasesähkön myynti	159 812	92 497
Rajasiirto	23 865	24 353
Läpisiirtotuotot	19 298	27 904
Tehoreservi	13 962	13 469
Estlink pullonkaulatulot	9 465	0
Pohjoismaiset pullonkaulatulot	9 045	4 855
Syöttötariffipalvelutuotot	225	225
Muu liikevaihto	8 520	4 602
Yhteensä	455 655	355 755

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 €	2010	2009

Vuokratuotot	1 632	1 751
Saadut avustukset	138	105
Muut tuotot	5 207	392
Yhteensä	6 978	2 248

4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 €	2010	2009

Ostot tilikauden aikana	243 000	117 360
Häviösähköhankinnat	65 212	52 067
Varastojen muutos, lisäys (--) tai vähennys (+)	-686	-787
Aineet ja tarvikkeet	242 314	168 640

Verkkopalvelumaksut	49	54
Muut ulkopuoliset palvelut	10 571	16 675
Palvelut	10 620	16 728
Yhteensä	252 935	185 368

5. HENKILÖSTÖKULUT, 1 000 €	2010	2009

Palkat ja palkkiot	17 177	16 028
Eläkekulut	2 435	2 244
Muut henkilösivukulut	773	1 314
Yhteensä	20 385	19 587

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	385	376

Lauri Virkkunen, puheenjohtaja (alkaen 1.7.2010)	11
Timo Karttinen, 1. varapuheenjohtaja	17	17
Arto Lepistö, 2. varapuheenjohtaja	19	23
Risto Autio, hallituksen jäsen	13	12
Ari Koponen, hallituksen jäsen	12	12
Ritva Nirkkonen, hallituksen jäsen	13	14
Anja Silvennoinen, hallituksen jäsen	12	13
Jorma Tammenaho, hallituksen varajäsen	5	7
Jussi Hintikka, hallituksen varajäsen	5	5
Pekka Kettunen, hallituksen varajäsen	5	5
Kari Koivuranta, hallituksen varajäsen	5	5
Jukka Mikkonen, hallituksen varajäsen	5	5
Juha Laaksonen, hallituksen varajäsen	5	5
Timo Ritonummi, hallituksen varajäsen	5	5
Timo Rajala, entinen puheenjohtaja (30.6.2010 asti)	9	17

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja	241	228

Eläkesitoumukset:
Eläkesitoumukset on kuvattu konsernin liitetiedossa 27.

Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana:
Henkilöstö keskimäärin	260	251
Henkilöstö vuoden lopussa	263	260

6. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT, 1 000 €	2010	2009

Liikearvo	6 433	6 433
Muut pitkävaikutteiset menot	6 409	7 127
Rakennukset ja rakennelmat	3 667	2 995
Koneet ja kalusto	32 537	31 666
Voimajohdot	27 289	25 821
Yhteensä*	76 335	74 041

* sähköverkon poistot (liitetiedot 13 ja 14)	63 275	61 172

7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 €	2010	2009

Vieraat urakat, työsuoritukset ym.	32 606	30 683
Verkkovuokrat	9 860	431
Muut vuokrakulut	1 684	1 768
Muut kulut	6 243	6 513
Yhteensä	50 393	39 395

8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 €	2010	2009

Tilintarkastuspalkkiot	42	34
Muut palkkiot	46	8
Yhteensä	88	42

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 €	2010	2009

Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	-56	-10
Osinkotuotot muilta	-4	-4
Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä
Korko- ja muut rahoitustuotot muilta	-7 714	-5 021
	-7 774	-5 036

Korko- ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille	2	2
Korko- ja muut rahoituskulut muille	22 010	27 471
	22 013	27 474

Yhteensä	14 238	22 438

10. TILINPÄÄTÖSSIIRROT, 1 000 €	2010	2009

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	39 919	10 459

11. TULOVEROT, 1 000 €	2010	2009

Tuloverot tilikaudelta	2 207	1 760

Yhteensä	2 207	1 760

Laskennalliset verovelat ja -saamiset, 1 000 €

Laskennalliset verosaamiset
Väliaikaisista eroista	494	500
	494	500
Laskennalliset verovelat
Väliaikaisista eroista	422	440
Tilinpäätössiirroista	113 453	103 074
	113 875	103 514

Yhteensä	113 382	103 015

12. LIIKEARVO, 1 000 €	2010	2009

Hankintameno 1.1.	128 664	128 664
Hankintameno 31.12.	128 664	128 664
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-79 343	-72 909
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-6 433	-6 433
Kirjanpitoarvo 31.12.	42 888	49 321

Kertynyt poistoero 1.1.	-49 321	-55 754
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	6 433	6 433
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-42 888	-49 321

13. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT, 1 000 €	2010	2009

Hankintameno 1.1.	136 473	128 824
Lisäykset 1.1. - 31.12.	4 622	7 649
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-95
Hankintameno 31.12.	141 001	136 473
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-60 798	-53 671
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	36
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-6 409	-7 127
Kirjanpitoarvo 31.12.*	73 829	75 675

Kertynyt poistoero 1.1.	-61 766	-65 057
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.	-4 433	-3 836
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	6 873	7 127
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-59 326	-61 766

*Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 €	2010	2009

Kirjanpitoarvo 31.12.	72 067	73 747
Kirjanpitoarvo 1.1.	-73 747	-67 685
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	5 811	6 654
Vähennykset 1.1. - 31.12.	59

Yhteensä	4 189	12 715

14. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 €	2010	2009

Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	11 410	10 832
Lisäykset 1.1. - 31.12.	2 098	583
Vähennykset 1.1. - 31.12.	0	-4
Hankintameno 31.12.	13 509	11 410

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	96 164	72 205
Lisäykset 1.1. - 31.12.	9 783	23 959
Vähennykset 1.1. - 31.12.
Hankintameno 31.12.	105 946	96 164
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-19 337	-16 342
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-3 667	-2 995
Kirjanpitoarvo 31.12.	82 942	76 826

Kertynyt poistoero 1.1.	-9 577	-9 231
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.	-3 704	-3 341
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	3 667	2 995
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-9 614	-9 577

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	640 486	588 811
Lisäykset 1.1. - 31.12.	23 799	51 676
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-4
Hankintameno 31.12.	664 281	640 486
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-230 476	-198 810
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	0
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-32 537	-31 666
Kirjanpitoarvo 31.12.	401 268	410 010

Kertynyt poistoero 1.1.	-89 485	-87 667
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.	-47 222	-33 484
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	32 537	31 666
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-104 170	-89 485
Voimajohdot
Hankintameno 1.1.	869 600	806 686
Lisäykset 1.1. - 31.12.	27 130	63 331
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-668	-417
Hankintameno 31.12.	896 062	869 600

Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-261 908	-236 215
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	230	128
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	27 289	-25 821
Kirjanpitoarvo 31.12.	607 095	607 692

Kertynyt poistoero 1.1.	-186 290	-168 272
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.	-61 472	-44 020
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	27 402	26 002
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-220 360	-186 290

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	118	107
Lisäykset 1.1. - 31.12.		10
Vähennykset 1.1. - 31.12.
Hankintameno 31.12.	118	118

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	69 384	81 081
Lisäykset 1.1. - 31.12.	127 274	84 961
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-53 890	-96 659
Hankintameno 31.12.	142 767	69 384

Yhteensä*	1 247 700	1 175 440

* Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 €	2010	2009
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 144 803	1 098 811
Kirjanpitoarvo 1.1.	-1 098 811	-1 029 072
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	57 464	54 518
Vähennykset 1.1. - 31.12.	442	293

Yhteensä	103 898	124 550

15. SIJOITUKSET, 1 000 €	2010	2009

Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	505	505
Hankintameno 31.12.	505	505

Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1.	6 641	6 641
Lisäykset 1.1.-31.12.
Vähennykset 1.1.-31.12.
Hankintameno 31.12.	6 641	6 641

Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	850	721
Lisäykset 1.1. - 31.12.	66	135
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-3	-7
Hankintameno 31.12.	913	850

Yhteensä	8 059	7 996

16. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 €	2010	2009

Aineet ja tarvikkeet	5 542	5 318
Keskeneräiset työt	559	97
Yhteensä	6 101	5 415

17. SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ, 1 000 €	2010	2009

Lyhytaikaiset:
Myyntisaamiset	3 219	777
Yhteensä	3 219	777

18. SIIRTOSAAMISET, 1 000 €	2010	2009

Korot ja muut rahoituserät	24 043	19 902
Myynnin ja ostojen jaksotukset	4 267	5 618
Verot		306
Muut siirtosaamiset	205	205
Yhteensä	28 515	26 031

19. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT, KULUKSI KIRJAAMATTOMAT MENOT JA PÄÄOMA-ALENNUKSET LAINOJEN LIIKKEESEEN LASKEMISESTA, 1 000 €	2010	2009

Pääoma-alennukset	2 588	3 833

20. RAHAVARAT, 1 000 €	2010	2009

Sijoitustodistukset	99 484	74 590
Yritystodistukset	117 984	124 609
	217 468	199 198

Pankin velkakirjat	0	1 700
Rahat ja pankkisaamiset*	3 780	2 405
	3 780	4 105

Yhteensä	221 248	203 303
*sisältää vakuudeksi annetut pantatut pankkitilit (liitetieto 30)

21. OMA PÄÄOMA, 1 000 €	2010	2009

Osakepääoma 1.1.	55 922	55 922
Osakepääoma 31.12.	55 922	55 922

Ylikurssirahasto 1.1.	55 922	55 922
Ylikurssirahasto 31.12.	55 922	55 922

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	7 711	9 467
Osingonjako	-6 724	-6 711
Voitto edellisiltä vuosilta 31.12.	987	2 757

Tilikauden voitto	6 222	4 954

Oma pääoma 31.12.	119 054	119 556

Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	7 209	7 711

Osakemäärä, kpl	Osake-sarja A	Osake-sarja B	Yhteensä
1.1.2010	2 078	1 247	3 325
31.12.2010	2 078	1 247	3 325

B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon käytettävissä olevista varoista kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen A-sarjan osakkeita.

Yhtiökokous päättää vuotuisesta osingosta.
Osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan kalenterivuosittain siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa osakepääoman korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla oman pääoman palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla kuitenkin niin, että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn perusteena käytetään Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa.

Vuoden 2010 osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan.

Vähemmistöosuuksia ei ole.

22. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1 000 €	2010	2009

Kertynyt poistoero suunnitelman mukaisista ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotuksesta	436 359	396 440

23. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 1 000 €				2010	2009

Kansainväliset:		Eräpäivä	Korko
EUR	10 000	31.03.2010	korkorakennelma		10 000
EUR	10 000	16.03.2011	3,625 %	10 000	10 000
EUR	25 000	23.03.2011	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	15 000	24.03.2011	vaihtuvakorkoinen	15 000	15 000
EUR	20 000	07.04.2011	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	25 000	16.03.2012	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	25 000	12.04.2012	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	10 000	16.04.2013	vaihtuvakorkoinen	10 000	10 000
EUR	20 000	28.04.2013	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	20 000	15.10.2013	4,30 %	20 000	20 000
EUR	24 000	02.07.2014	vaihtuvakorkoinen	24 000	24 000
EUR	18 000	11.11.2014	vaihtuvakorkoinen	18 000	18 000
EUR	8 000	11.11.2014	vaihtuvakorkoinen	8 000	8 000
EUR	10 000	20.11.2014	3,26 %	10 000	10 000
EUR	20 000	11.04.2017	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	25 000	11.04.2017	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	30 000	15.06.2017	3,07 %	30 000
				305 000	285 000

FIM	160 000	19.08.2013	5,20 %	26 910	26 910
				26 910	26 910

JPY	1 000 000	12.07.2010	2,00 %		10 215
JPY	2 000 000	16.10.2010	1,022 %		15 504
JPY	3 000 000	05.07.2011	1,31 % *	28 200	28 200
JPY	3 000 000	25.07.2012	1,3575 % **	25 400	25 400
JPY	3 000 000	20.04.2015	1,45 %	21 563	21 563
JPY	500 000	22.06.2017	1,28 %	4 507
				79 670	100 881

CHF	39 000	15.03.2010	2,24 %		25 000
CHF	39 000	22.05.2012	2,475 %	25 000	25 000
				25 000	50 000

CZK	750 000	05.05.2010	vaihtuvakorkoinen		24 902
					24 902

NOK	170 000	19.11.2014	4,68 %	20 166	20 166
NOK	200 000	17.10.2016	5,15 %	24 620	24 620
NOK	200 000	11.04.2017	5,16 %	24 620	24 620
NOK	200 000	10.11.2017	5,12 %	23 725	23 725
NOK	200 000	12.11.2019	5,37 %	23 725	23 725
				116 856	116 856

SEK	225 000	03.04.2012	vaihtuvakorkoinen	24 194	24 194
SEK	225 000	11.04.2012	vaihtuvakorkoinen	24 142	24 142
SEK	100 000	21.03.2013	vaihtuvakorkoinen	10 560	10 560
SEK	200 000	03.04.2013	3,70 %	21 305	21 305
SEK	175 000	04.04.2014	4,30 %	18 811	18 811
SEK	300 000	15.06.2015	3,195 %	31 168
SEK	100 000	17.06.2015	3,10 %	10 417
SEK	220 000	01.12.2015	korkorakennelma	24 336	24 336
SEK	100 000	15.01.2016	3,297 %	10 390
				175 321	123 347

Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä				630 557	642 276
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä				98 200	85 620

Yhteensä				728 757	727 896

* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty
** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei käytetty

24. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA, 1 000 €	2010	2009

Joukkovelkakirjalainat	186 586	187 589
Lainat rahoituslaitoksilta	173 576	20 000
Yhteensä	360 162	207 589

25. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE, 1 000 €	2010	2009

Lyhytaikaiset:
Muut velat	586	508
Yhteensä	586	508

26. VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE, 1 000 €	2010	2009

Lyhytaikaiset:
Ostovelat	324	146
Yhteensä	324	146

27. MUUT VELAT, 1 000 €	2010	2009

Lyhytaikaiset:
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset)	94 559	221 671
Arvonlisäverovelat	3 051	3 169
Sähköverovelka	616	559
Muut velat	598	537
Yhteensä	98 824	225 934

28. SIIRTOVELAT, 1 000 €	2010	2009

Lyhytaikaiset:
Korot ja muut rahoituserät	12 658	11 602
Palkat ja henkilösivukulut	4 409	4 028
Myynnin ja ostojen jaksotukset	22 032	8 980
Yhteensä	39 100	24 610

29. PAKOLLISET VARAUKSET, 1 000 €	2010	2009

Kreosootti- ja suolakyllästeiset puupylväät, hävittämiskustannukset	1 898	1 921
Yhteensä	1 898	1 921

30. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €	2010	2009

Vuokravastuut
Tulevan vuoden maksut	2 038	1 793
Myöhemmin	25 667	5 709
	27 706	7 501
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokrasopimuksen vakuudeksi	46	46
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi	150	150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi	1 878	396
	2 074	592
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus	1 700	1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi	120	158
Myöhemmin	89	255
	1 908	2 113

Lahjaprofessuuri Teknilliseen korkeakouluun vuosille 2006 - 2010		120

31. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT, 1 000 €	2010	2009

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot	76 335	74 041
Poistoeron muutos	39 919	10 459
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (--/+)	-404	183
Muut	-39
Yhteensä	115 810	84 682

32. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT

Vireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä viranomaismenettelyjä. Johtoalueiden hankintaan liittyvissä lupamenettelyissä valitetaan usein eri oikeusasteisiin. Yhtiön johdon arvion mukaan ei ole edellä mainittuihin lupamenettelyihin tai muihinkaan liiketoiminnan osa-alueisiin liittyen vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden lopputulokset vaikuttaisivat olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Markkinaoikeus teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen koskien Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011 päättyvälle valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain Energiamarkkinaviraston päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti. Energiamarkkinavirasto on puolestaan valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n valituksen.

33. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN

Tase- ja säätösähkö

Tasevastuun hoito

Energiamarkkinaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvä toiminta muusta liiketoiminnasta sähkömarkkinalain 7 luvun mukaisesti.

Tasevastuuyksikön tuloslaskelman eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan avulla seuraavasti:

Tuotot suoraan

Erilliskustannukset suoraan

Tuotannolliset kustannukset aiheuttamisperiaatteella

Hallinnolliset kustannukset aiheuttamisperiaatteella

Poistot aiheuttamisperiaatteella Fingrid Oyj:n poistokäytännön mukaan

Rahoitustuotot ja -kulut laskennallisen velan perusteella

Tuloverot laskennallisesti tuloksesta

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin vuoden 2010 aikana oli 16 (14). Liikevoitto oli 1,8 % (-5,1 %) liikevaihdosta.

TASEVASTUUN HOITO, ERIYTETTY TULOSLASKELMA	1.1.-31.12.2010 1 000 €	1.1.-31.12.2009 1 000 €

LIIKEVAIHTO*	167 073	97 122

Materiaalit ja palvelut*	-160 913	-99 177

Henkilöstökulut	-1 202	-1 145

Poistot ja arvonalentumiset	-943	-908

Liiketoiminnan muut kulut	-1 000	-829

LIIKEVOITTO	3 015	-4 936

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	3 015	-4 936

Tilinpäätössiirrot	173	295

Tuloverot	-829

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO	2 359	-4 641

* Liikevaihto sisältää tasesähkön myyntiä 6,5 (4,2) miljoonaa euroa sekä materiaalit ja palvelut sisältävät

ostoa 6,8 (3,7) miljoonaa euroa tasevastaava Fingrid Oyj:lle.

TASEVASTUUN HOITO, ERIYTETTY TASE
VASTAAVAA	31.12.2010 1 000 €	31.12.2009 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot	630	680

Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	673	726
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		64
	673	791

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ	1 303	1 471

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	4 480	976
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä	7 958	12 113
	12 438	13 090

Rahat ja pankkisaamiset	1	1

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ	12 439	13 091

VASTAAVAA YHTEENSÄ	13 741	14 562

VASTATTAVAA	31.12.2010 1 000 €	31.12.2009 1 000 €

OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	32	32
Ylikurssirahasto	286	286
Edellisten tilikausien voitto	11 338	15 979
Tilikauden voitto	2 359	-4 641

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	14 015	11 656

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	-463	-290

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat		2 739
Muut velat	190	457
	190	3 196

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	190	3 196

VASTATTAVAA YHTEENSÄ	13 741	14 562

Kantaverkkotoiminta

Kantaverkkotoimintaan on katsottu kuuluvan Fingrid Oyj:n koko liiketoiminta, mukaan luettuna järjestelmävastuu, joka sisältää tasevastuun.

Edellä mainitulla perusteella Fingrid Oyj:n tilinpäätös vastaa kantaverkkotoiminnan tilinpäätöstä.

34. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUVUT	2010	2009

Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto %	4,8	3,2

Sijoitetun pääoman tuotto, %	=	tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut + sähköverkon leasingmaksujen ja vuokrien korko-osuudet	x 100
		taseen loppusumma - korottomat velat + sähköverkkoon liittyvät leasing- ja vuokravastuut (keskimäärin vuoden aikana)

35. PÄÄSTÖOIKEUDET

	2010	2009
	tCO2	tCO2
Vastikkeetta saadut oikeudet	25 261	25 261
Päästömäärät, Olkiluoto	674	1 000
Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä	2 218	2 000
Päästöoikeuksien myynnit	9 000	22 000

3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 14. helmikuuta 2011

Lauri Virkkunen
puheenjohtaja

Timo Karttinen
1. varapuheenjohtaja

Arto Lepistö
2. varapuheenjohtaja

Risto Autio

Ari Koponen

Ritva Nirkkonen

Anja Silvennoinen

Jukka Ruusunen
toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 15. helmikuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy

KHT-yhteisö

Juha Tuomala, KHT

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2010

Tulos parani merkittävästi ja investoinnit jatkuivat korkealla tasolla

Attachments

Recommended Reading