Finnvera jatkaa entistäkin aktiivisemmin pk-yritysten käyttöpääoma- ja investointirahoitusta. Yhteistyötä tehdään pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa, joiden liiketoimintaan lisääntynyt sääntely vaikuttaa. Hallitusohjelman mukainen lisäriskinotto suunnataan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävien sekä aloittavien yritysten tarpeisiin. Valtio korvaa kuluvan vuoden alusta lähtien aiempaa suuremman osan eli 75 prosenttia mahdollisista tappioista, jotka syntyvät Finnveran näille yrityksille myöntämästä rahoituksesta. Korvausosuus on muutoin ennallaan porrastettuna tukialuejaon mukaan. Käytännössä kasvanut riskinottomahdollisuus tarkoittaa, että Finnveran rahoitusosuus voi olla aiempaa suurempi, kun kyse on kansainvälisille markkinoille pyrkivästä yrityksestä. Erityyppisissä hankkeissa edellytettyjä omarahoitus- ja riskinjakoperiaatteita on samalla täsmennetty valtakunnallisesti yhdenmukaisiksi.
Liiketoiminta ja tuloskehitys
Finnvera antoi vientikauppoihin liittyviä rahoitustarjouksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti neljä prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Pk-yritysrahoituksessa annettujen rahoitustarjousten euromäärä oli viidenneksen pienempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Rahoitushakemuksia oli kuitenkin edellisvuotta enemmän, mutta hankkeiden keskimääräinen koko oli pienempi.
Finnveran pääomasijoitustoiminnan tehtyjen sijoituspäätösten määrä kasvoi tammi-maaliskuussa edellisvuodesta. Vuoden 2012 lopussa noin 250 bisnesenkelin laajuiseksi kasvanut yksityis-sijoittajaverkosto siirretään vuoden 2013 aikana yksityiselle Finnish Business Angels Network FiBAN ry:lle.
Konsernin tulos oli tammi-maaliskuussa 30 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli lähes kolmanneksen parempi kuin edellisenä vuonna vastaavalla jaksolla (23). Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiön palkkiotuottojen kasvu sekä pk-yritysrahoituksen saamisten arvonalentumisten ja takaustappioiden pieneneminen.
Konsernin tuloksesta viennin rahoituksen osuus oli 21 miljoonaa euroa (14) ja kotimaan luotto- ja takaustoiminnan 11 miljoonaa euroa (9). Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus tulokseen oli -2 miljoonaa euroa (0,3).
| Finnvera-konserni |
Q1/2013 Me |
Q1/2012 Me |
Muutos % |
2012 Me |
2011 Me |
Muutos % |
| Korkokate | 14 | 16 | -12 % | 63 | 63 | 0 % |
| Palkkiotuotot ja -kulut (netto) | 32 | 26 | 21 % | 112 | 95 | 17 % |
| Voitot/Tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä | -1,4 | 1,3 | -203 % | 2 | 6 | -64 % |
| Hallintokulut | -11 | -11 | 3 % | -43 | -42 | 2 % |
| Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot | -2 | -8 | -72 % | -75 | -55 | 36 % |
| Arvonalentumistappiot luotoista ja takauksista | -29 | -12 | 133 % | -90 | -81 | 11 % |
| Arvonalentumisten ja takausvarausten muutos | 8 | -1 | -720 % | -25 | -2 | 963 % |
| Luottotappiokorvaus valtiolta | 18 | 7 | 158 % | 50 | 32 | 56 % |
| Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot | -2 | -4 | -52 % | -11 | -3 | 309 % |
| Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan varausten muutos | 2 | 2 | -12 % | 1 | -1 | -242 % |
| Liikevoitto | 30 | 23 | 29 % | 54 | 62 | -13 % |
| Tilikauden voitto | 30 | 23 | 29 % | 53 | 60 | -11 % |
Konsernin tunnusluvut 31.3.2013
• Vakavaraisuus 16,0 % (15,7)
• Kulu-tuotto-prosentti 28,3 % (28,1)
• Omavaraisuus 20,1 % (24,7).
Loppuvuoden näkymät
Pankkisääntelyn vaikutukset saattavat rajoittaa pankkien osallistumista yritysten rahoitukseen ja nostavat rahoituksen hintaa. Nämä tekijät yhdessä investointien vähäisyyden kanssa pitävät pk-yritysrahoituksen kysyntää edelleen maltillisella tasolla.
On todennäköistä, että vientikysynnän lasku näkyy myös vientitakuiden ja -luottojen kysynnän vähenemisenä. Finnveran rooli on kuitenkin entistä keskeisempi vientikauppojen rahoittamisessa.
Finnveran ensimmäisen neljänneksen tulos oli selkeästi edellisen vuoden vastaavaa jaksoa parempi, mutta talouden epävarmuudesta ja Finnveran vastuukannan korkeasta riskitasosta johtuen vuoden 2013 tulos toteutunee kuitenkin edellisen vuoden tasoisena. Yksittäiset riskit voivat toteutuessaan heikentää tulosta tuntuvasti.
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:
”Vaisu taloustilanne ja matala investointitaso näkyivät rahoituskysynnässämme vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Investointien pysyminen alhaisina vähensi selvästi rahoitustarpeita niin kotimaassa kuin viennin rahoituksessakin.
Saimme pk-yrityksiltä viisi prosenttia enemmän hakemuksia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta niiden euromäärä laski 14 prosenttia. Tämä kuvaa hyvin sitä, että rahoitusta tarvittiin paljon käyttöpääomaan, mutta ei juurikaan investointeihin. Vientitakuiden ja -luottojen kysyntä oli melko aktiivista ja vain hiukan matalampaa kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viennin rahoitukselle on tyypillistä sen vaihtelu yksittäisten suurten pääomatavarakauppojen myötä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on linjannut valtion pääomasijoitustoimintaa koskevaa työnjakoa, ja Finnvera tulee vähitellen irtautumaan eri pääomasijoitustoiminnoistaan. Suora sijoitustoiminta Aloitusrahasto Vera Oy:n kautta aloittaviin innovatiivisiin yrityksiin jatkuu vuoteen 2017 asti.”
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 029 460 2458
Osavuosikatsaus on saatavissa osoitteessa www.finnvera.fi > Finnvera > Julkaisut > Vuosikertomukset ja osavuosikatsaukset.
