HKScan-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1. – 31.12.2016: Tulos epätyydyttävä, Ruotsi pettymys – Uusi johto hakemaan käännettä


HKScan Oyj                          Tilinpäätöstiedote                                       8.2.2017 klo 8.15


HKScan-konsernin tilinpäätöstiedote 1.1. – 31.12.2016:
Tulos epätyydyttävä, Ruotsi pettymys – Uusi johto hakemaan käännettä

* Liikevaihto tammi–joulukuussa oli 1 872,9 (1 917,1) miljoonaa euroa ja neljännellä neljänneksellä 485,2 (501,4) miljoonaa euroa.

* Liikevoitto tammi–joulukuussa oli 9,7 (9,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 13,2 (21,5) miljoonaa euroa. Vastaava liikevoittoprosentti oli 0,7 (1,1).

* Liikevoitto neljännellä neljänneksellä oli 4,2 (-0,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 6,0 (11,3) miljoonaa euroa. Vastaava liikevoittoprosentti oli 1,2, (2,2).

* Rahavirta ilman rahoituskuluja tammi–joulukuussa oli 23,7 (32,2) miljoonaa euroa ja neljännellä neljänneksellä 29,0 (8,8) miljoonaa euroa.

* Vertailukelpoinen voitto ennen veroja tammi–joulukuussa oli 4,4 (14,1) miljoonaa euroa ja neljännellä neljänneksellä 4,0 (9,6) miljoonaa euroa.

* Osakekohtainen tulos tammi–joulukuussa oli -0,10 (0,01) euroa ja neljännellä neljänneksellä 0,02 (-0,04) euroa.

* Nettorahoituskulut olivat tammi–joulukuussa -8,7 (-9,1) miljoonaa euroa ja neljännellä neljänneksellä -2,2 (-2,2) miljoonaa euroa.

* Nettovelka oli 137,2 (144,0) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 33,5 (33,8) prosenttia vuoden 2016 lopussa.

* Arvio vuodelle 2017: HKScanin tavoitteena on päästä vuoden 2016 vertailukelpoiseen liikevoittoon.

* Hallituksen osinkoehdotus on 0,16 (0,14) euroa osakkeelta.

HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvanen kommentoi neljättä neljännestä ja koko vuotta 2016:

“HKScanin koko vuoden 2016 tulos oli heikko. Vain konsernin pienin markkina-alue, Baltia, onnistui parantamaan vertailukelpoista liikevoittoaan edellisvuodesta loppuvuoden epävakaasta sisäisestä tilanteestaan huolimatta. Suurin pettymys oli markkina-alue Ruotsi, joka menetti markkinaosuuttaan ja tulos jäi selvästi edellisvuodesta. Suomi kasvatti koko vuoden liikevaihtoaan hieman ja sen liiketulos parani edellisvuoteen verrattuna sekä kolmannella että neljännellä neljänneksellä.

Ruotsissa ja Tanskassa markkinat kasvoivat arvossa mitattuna, mutta Baltian markkina laski. Suomessa markkina kääntyi kasvuun vuoden loppua kohti. Ruotsissa onnistuimme nostamaan myyntihintojamme ja kompensoimaan osittain kohonneita liharaaka-aineen markkinahintoja. Suomessa myyntihinnat jatkoivat laskuaan. Eläinhankinnan haasteet heikensivät tuloksentekokykyä koko vuoden ajan. Ruotsin lisäksi myös muut markkina-alueet kärsivät naudanliharaaka-aineen niukkuudesta ja hankintahinnat nousivat nopeasti. Suomessa sianlihan ylitarjontaa pystyttiin tasapainottamaan koko sikaketjua koskevilla aktiivisilla toimenpiteillä.

Vuoden 2016 kohokohtia olivat; myyntimixin hyvä kehitys ja markkinaosuuksien säilyttäminen Suomessa sekä lupaavat grillikauden uutuudet kaikilla markkinoilla. Raumalle sijoittuvan uuden siipikarjatuotantolaitoksen investointihanke sekä Puolan Swinoujsciessa sijaitsevan pekonitehtaan investointi edistyivät hyvin. Hankkeet rakentavat pohjaa tulevaisuuden kannattavalle kasvulle.

Heikon tuloksen vuoksi käynnistämme useita samanaikaisia toimia negatiivisen kehityssuunnan korjaamiseksi. Panostamme innovaatiokyvyn vahvistamiseen ja tuotetarjooman kehittämiseen tavoitteenamme ilahduttaa kuluttajia ja voittaa asiakasuskollisuutta. Samaan aikaan keskitymme toiminnallisen tehokkuuden parantamiseen.

Uudistetut arvomme: Inspire, Lead ja Care kuvaavat HKScanin uudistuvaa tapaa toimia ja ohjaavat arkeamme. Haemme uusia tapoja innostaa ja inspiroida niin kuluttajia kuin asiakkaitakin. Haluamme tarjota tuotteita ja tietoa, joiden avulla kuluttajan on entistä helpompi löytää ruokavalintojen viidakosta juuri hänen tarpeitaan sekä arvojaan vastaavia tuotteita.”

 

 

 

AVAINLUVUT, Q4        
         
(miljoonaa euroa) Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
Liikevaihto 485,2 501,4 1 872,9 1 917,1
Liikevoitto 4,2 -0,6 9,7 9,6
 - % liikevaihdosta 0,9 -0,1 0,5 0,5
Voitto ennen veroja 2,2 -2,3 0,9 2,2
 - % liikevaihdosta 0,5 -0,4 0,0 0,1
Tilikauden voitto 1,7 -1,5 -3,6 1,9
 - % liikevaihdosta 0,4 -0,3 -0,2 0,1
         
Vertailukelpoinen liikevoitto 6,0 11,3 13,2 21,5
 - % liikevaihdosta 1,2 2,2 0,7 1,1
Vertailukelpoinen voitto ennen veroja 4,0 9,6 4,4 14,1
 - % liikevaihdosta 0,8 1,9 0,2 0,7
         
Tulos/osake, euroa 0,02 -0,04 -0,10 0,01
Rahavirta ennen rahoituskuluja ja rahoitusta (mEUR) 29,0 8,8 23,7 32,2
Rahavirta ennen rahoitusta (mEUR) 25,0 4,0 17,1 25,0
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %     2,1 2,3
Nettovelka (mEUR)     137,2 144,0
Velkaantumisaste %     35,2 36,1
Nettovelkaantumisaste %     33,5 33,8

  

TAMMI–JOULUKUU 2016

Konsernin liikevaihto laski vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta kaudesta. Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni merkittävästi neljännellä neljänneksellä. Lasku oli suurin Ruotsin markkina-alueella, kun taas Suomen markkina-alue paransi suoritustaan. Viimeisellä neljänneksellä konsernin rahavirta oli selkeäsi vahvempi kuin edellisvuonna.

Koko vuotta 2016 tarkasteltaessa konsernin liikevaihto laski vuoteen 2015 verrattuna ja kaikki markkina-alueet jäivät jälkeen edellisvuodesta. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna. Liikevoitto laski eniten Ruotsin markkina-alueella, mikä johtui heikoista myynnistä erityisesti prosessoitujen tuotteiden kategoriassa. Ruotsin suoritukseen vaikuttivat myös naudanlihan kohonneet hankintahinnat ja sen heikko saatavuus. Suomessa koko vuoden liikevoitto jäi edellisvuodesta heikon ensimmäisen vuosipuoliskon vuoksi. Baltian markkina-alue paransi suoritustaan hieman. Tanskan kotimarkkina-asema vahvistui edelleen tuorebroilerissa, mutta vientimarkkinoilla haasteet jatkuivat.

Liharaaka-aineen hinnat Suomessa ja Baltiassa olivat hieman edellisvuoden tasoa matalammat. Ruotsissa liharaaka-aineen, erityisesti naudan, hinnat jatkoivat nousuaan. Naudanlihan niukkuus jatkui koko raportointikauden ajan Ruotsissa, ja jonkin verran myös Suomessa. Sianlihan ylitarjonta toi haasteita Suomessa. Ylitarjontaa onnistuttiin kuitenkin vähentämään sikaketjussa, minkä ansiosta sianlihavarastoja purettiin onnistuneesti. Vuoden lopulla varastot olivat edellisvuotta alemmalla tasolla.

Kokonaismarkkina kasvoi arvossa mitattuna Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa kokonaismarkkina supistui vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana, mutta kääntyi kasvuun viimeisellä neljänneksellä. Baltian markkina supistui. Tiukka hintakilpailu jatkui kaikilla markkinoilla, erityisesti vähittäiskaupassa. Vaikka markkinat supistuivatkin Suomessa ja Baltiassa, varastotasot pidettiin onnistuneesti tasapainossa.

Vuonna 2016 Suomessa onnistuttiin säilyttämään tai kasvattamaan markkinaosuuksia, kategoriasta riippuen. Away from Home -liiketoiminnan myynti kasvoi Suomessa markkinakasvua nopeammin, mutta Ruotsissa kasvu oli hitaampaa. Viennin hintatasot paranivat edellisvuodesta. Tammikuussa HKScan avasi myyntikonttorin Hongkongiin.

Jari Latvanen aloitti HKScan-konsernin uutena toimitusjohtajana 31.10.2016.

Suomessa konsernin siipikarjatuotantolaitoksen uusinvestointi Raumalla eteni suunnitellusti vuonna 2016. Investointiin liittyvät yt-neuvottelut käynnistettiin Euran tuotantolaitoksella joulukuussa. Konsernin pekonitehtaan laajennusinvestointi Puolassa eteni myös hyvin.

Joulukuussa HKScan julkisti Baltian liiketoimintaa koskevan sisäisen selvityksen tuloksia. Selvityksessä esille nousseet toimintatapaohjeen (Code of Conduct) ja hyvän hallintotavan vastaiset toimet johtivat neljän paikallisjohtoon kuuluneen henkilön johtaja- ja työsopimuksen päättämiseen.

 


MARKKINA-ALUE RUOTSI
     
(miljoonaa euroa) Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
         
Liikevaihto 209,1 222,9 804,4 841,9
Liikevoitto 3,2 8,5 12,9 21,1
- Liikevoitto-% 1,6 3,8 1,6 2,5
         
Vertailukelpoinen liikevoitto 4,8 9,0 14,5 21,6
- Liikevoitto-% 2,3 4,0 1,8 2,6

 

 

Ruotsissa vuoden 2016 liikevaihto oli 804,4 (841,9) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 14,5 (21,6) miljoonaa euroa. Neljännen neljänneksen liikevaihto oli 209,1 (222,9) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 4,8 (9,0) miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 liikevaihto laski vuodesta 2015, pääasiassa naudanliharaaka-aineen niukkuuden sekä lihavalmisteiden ja leikkeleiden myynnin laskun vuoksi. Neljännellä neljänneksellä sekä liikevaihto että vertailukelpoinen liikevoitto laskivat.

Kevääseen ja kesään ajoittunut ruotsalaisen sian- ja naudanlihan niukkuus johti kohonneisiin liharaaka-ainehintoihin, minkä seurauksena HKScan nosti myyntihintojaan. Hinnankorotukset eivät kuitenkaan täysin kompensoineet korkeampia raaka-ainehintoja ja myyntimäärän laskua vuositasolla. Tuontilihan määrä ja kaupan omien merkkien kasvu jatkui kaikissa kategorioissa Ruotsissa.

Elintarvikkeiden yleinen kulutuskysyntä kasvoi. Kiinnostus luomutuotteita, kasvisruokaa sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä trendejä kohtaan kasvoi. HKScan vastasi kehitykseen tuomalla markkinoille useita Scan®-brandin uutuuksia, jotka sisältävät sekä lihaa että kasviksia. ”Framtidens Kött” (Tulevaisuuden Liha) -yritysvastuuviestinnän toimenpiteissä onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti.

 

 

 MARKKINA-ALUE SUOMI      
(miljoonaa euroa) Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
         
Liikevaihto 213,4 216,2 806,5 801,6
Liikevoitto 7,0 -5,3 14,6 4,9
- Liikevoitto-% 3,3 -2,4 1,8 0,6
         
Vertailukelpoinen liikevoitto 7,2 6,1 14,8 16,3
- Liikevoitto-% 3,4 2,8 1,8 2,0

 

 

Suomessa vuoden 2016 liikevaihto oli 806,5 (801,6) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 14,8 (16,3) miljoonaa euroa. Neljännen neljänneksen liikevaihto oli 213,4 (216,2) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 7,2 (6,1) miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi hiukan vuodesta 2015, mutta vertailukelpoinen liikevoitto laski. Myyntihinnat laskivat Suomessa, mutta parantuneen myyntimixin ja myyntivolyymin kasvun ansiosta kolmannella neljänneksellä alkanut vertailukelpoisen liikevoiton kasvu jatkui myös neljännellä neljänneksellä. HKScan kasvatti markkinaosuuttaan onnistuneesti vuoden loppua kohden. Joulusesongin myynti oli parempi kuin edellisenä vuonna.

Kokonaismarkkina kasvoi arvossa mitattuna neljännellä neljänneksellä vuoden 2015 alussa alkaneen pitkän laskun jälkeen. Hitaasti vahvistunut kuluttajien luottamus tuki positiivista kehitystä. Sekä valmisruoka- että erityisesti siipikarjakategoriat kehittyivät myönteisesti niin määrissä kuin arvossakin vuoden 2016 aikana. Myös sianlihavarastotasoja saatiin laskettua onnistuneesti edellisvuodesta. Eläinten hankintahinnat olivat neljännellä neljänneksellä jonkin verran korkeammat kuin aiemmilla neljänneksillä. Koko vuotta 2016 tarkasteltaessa hinnat olivat hiukan 2015 tasoa alemmat.

Kasvis- ja vegaaniruokavaliot olivat keskustelunaiheina laajasti vuoden 2016 aikana, mikä ei kuitenkaan näkynyt lihan kulutusluvuissa. HK Maakarit® -artesaanimakkarat vahvistivat asemaansa suomalaisessa kuluttajakunnassa, ja konseptia laajennettiin uusia uusilla tuotteilla. Myös uudet pekonituotteet saivat myönteisen lähdön, ja valikoimaa laajennettiin klassikoista uusille tuotealueille. Siipikarjatuotteissa parhaiten myyty uutuus olivat Kariniemen KanaSet® -sarjan tuotteet.  

Konsernin siipikarjatuotantolaitosinvestointi Raumalla eteni aikataulussa.

 

 

MARKKINA-ALUE TANSKA      
(miljoonaa euroa) Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
         
Liikevaihto 39,3 37,6 173,2 175,9
Liikevoitto -2,6 -1,9 -9,5 -9,3
- Liikevoitto-% -6,6 -5,1 -5,5 -5,3
         
Vertailukelpoinen liikevoitto -2,6 -1,9 -9,1 -9,3
- Liikevoitto-% -6,6 -5,1 -5,2 -5,3

 

 

Tanskassa vuoden 2016 liikevaihto oli 173,2 (175,9) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli -9,1 (-9,3) miljoonaa euroa. Neljännen neljänneksen liikevaihto oli 39,3 (37,6) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli -2,6 (-1,9) miljoonaa euroa.

Siipikarjan yleinen kulutuskysyntä säilyi vahvana Tanskassa. Tuoretuotteiden myynti kehittyi hyvin, mikä näkyi myyntimäärien kasvuna, parempina myyntimarginaaleina ja vahvistuneina markkinaosuuksina.

Vientimarkkinoilla tilanne oli haastava koko vuoden ja alhaisemmat hinnat sekä pienemmät volyymit heikensivät Tanskan vientimyynnin tulosta. Lintuinfluenssan leviäminen Tanskaan marraskuussa sulki myyntikanavia joihinkin Aasian päämarkkinoista, mikä vaikutti osaltaan loppuvuoden tulokseen.

HKScanin investoinneista Rose®-brändiin saatiin myönteisiä tuloksia vahvistuneen markkinaosuuden ja bränditunnettuuden kasvun muodossa.

 

 

MARKKINA-ALUE BALTIA      
(miljoonaa euroa) Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
         
Liikevaihto 40,4 43,3 161,3 173,6
Liikevoitto 1,0 1,0 6,4 5,4
- Liikevoitto-% 2,6 2,3 3,9 3,1
         
Vertailukelpoinen liikevoitto 1,0 1,0 6,4 5,4
- Liikevoitto-% 2,6 2,3 3,9 3,1

 

 

Baltiassa vuoden 2016 liikevaihto oli 161,3 (173,6) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 6,4 (5,4) miljoonaa euroa. Neljännen neljänneksen liikevaihto oli 40,4 (43,3) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto oli 1,0 (1,0) miljoonaa euroa.

Liikevaihto laski sekä koko vuonna 2016 että neljännellä neljänneksellä. Vertailukelpoinen liikevoitto parani edellisvuotisesta vuoden 2016 aikana jääden kuitenkin viimeisessä neljänneksessä edellisvuoden tasolle. Tammi-joulukuussa biologisten hyödykkeiden käyvän arvon muutos oli 0,8 (0,0) miljoonaa euroa.

Liikevaihdon laskun syynä oli pääasiassa vuonna 2016 jatkunut elintarvikkeiden tuontikielto Venäjälle. Lihankulutustrendien muutokset vaikuttivat kielteisesti perinteisten lihavalmisteiden kategorioihin, kuten makkaroihin. Baltian markkina-alueen myyntihinnat ja -volyymit laskivat, mutta alentuneet alkutuotannon sekä muut kustannukset kompensoivat liikevaihdon laskun vaikutusta.

Baltian liiketoiminnalle vuosi 2016 merkitsi toipumista vuonna 2015 alkaneen afrikkalaisen sikaruttoepidemian negatiivisista vaikutuksista. Eläintautiin liittyvät riskit olivat ennallaan, mutta toimenpiteissä leviämisen estämiseksi HKScanin tiloille onnistuttiin hyvin. Sianlihaliiketoiminnassa nähtiin elpymisen merkkejä. Suojavyöhykkeitä purettiin marraskuussa, minkä myötä HKScan pääsi aiempaan myyntitasoon ja lihatase parani. Siipikarjan lihan kulutuskysyntä jatkoi kasvuaan, mutta myyntihinnat olivat hyvin alhaiset. Neljännellä neljänneksellä vienti piristyi paremman tuote-mixin ja parempien sianlihanhintojen ansiosta.

HKScan jatkoi brändi- ja tuoteportfolion tuomien synergioiden hyödyntämistä Baltian markkinoillaan. Omien brändituotteiden myynti vahvistui suurelta osin syksyn uutuuskonseptien onnistuneiden lanseerausten ansiosta. Erityisesti Rakvere®-tuotemerkin 50/50-lihapyörykät, joissa on sekä lihaa että kasviksia, sekä Tallegg®-broilertuoteuutuudet saivat hyvän vastaanoton kuluttajilta.


RAHOITUS

Konsernin korolliset velat vuoden lopussa olivat 144,1 (153,8) miljoonaa euroa. Nettovelka oli 137,2 (144,0) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste 33,5 (33,8) prosenttia.

Konsernin maksuvalmius oli hyvä. Sitovien valmiusluottojen määrä 31.12.2016 oli 100,0 (100,0) miljoonaa euroa ja ne olivat kokonaisuudessaan käyttämättä. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli käytössä 7,0 (27,0) miljoonaa euroa.

Nettorahoituskulut olivat -2,2 (-2,2) miljoonaa euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä ja koko vuoden osalta -8,7 (-9,1) miljoona euroa.


TUTKIMUS JA KEHITYS

HKScan-konsernin tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyy pääasiassa uusien tuotteiden ja konseptien kehittämiseen sekä markkinoilla jo olevien tuotteiden kehittämiseen. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin vuonna 2016 yhteensä 6,6 (5,1) miljoonaa euroa, eli 0,4 (0,3) prosenttia liikevaihdosta.

Konsernin yhteisten innovaatiomallien ja -prosessien kehittäminen jatkui vuonna 2016 ja kotimarkkinoiden välisten synergioiden tuomia mahdollisuuksia hyödynnettiin. Uusien kasvualueiden luominen on konsernin päätavoite yhtiön eteenpäin viemisessä.

HKScan kasvattaa jatkuvasti tutkimus- ja kehitysverkostoaan konsernin strategian tukemiseksi. Vuoden 2016 aikana muodostettiin useita uusia kumppanuuksia ja yhteishankkeita eri yhteistyötahojen, kuten yliopistojen, tutkimuslaitosten, tavarantoimittajien ja muiden yksityisten organisaatioiden kanssa.


YRITYSVASTUU

HKScan on määritellyt yritysvastuun tärkeimmiksi alueiksi taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun, eläinten hyvinvoinnin sekä vastuun ympäristöstä.

Vuonna 2016 HKScanissa toteutettiin toinen henkilöstön sitoutumista mittaava kysely. Sen tulokset kertoivat, että monet aiemman kyselyn (vuodelta 2014) perusteella tehdyt kehittämistoimenpiteet ovat tuottaneet tuloksia; tiedonkulku on parantunut, henkilöstön mahdollisuudet osallistua ja tehdä aloitteita ovat lisääntyneet ja myös tietoisuus yhtiön arvoista ja tavoitteista on vahvistunut. Loppuvuonna laadittiin uusia kehityssuunnitelmia, joiden mukaiset toimenpiteet käynnistetään vuoden 2017 aikana. Henkilöstön työturvallisuuden parantaminen oli yksi keskeisistä toimenpiteistä koko konsernissa vuonna 2016.

Suomessa Rauman siipikarjatuotantolaitoksen rakentaminen käynnistyi. Laitoksen arvioidaan valmistuvan loppuvuoden 2017 aikana. Investoinnissa on jo suunnitteluvaiheessa huomioitu eläinten hyvinvoinnin varmistaminen, eläintauteihin liittyvä bioturvallisuus, elintarviketurvallisuus ja tuotelaatu sekä työhyvinvointi ja -turvallisuus. Investointi parantaa myös yleistä ympäristötehokkuutta ja mahdollistaa sivutuotevirtojen hyödyntämisen biotuotteisiin. Uudella tuotantolaitoksella on lisäksi merkittävät suorat ja epäsuorat työllisyysvaikutukset.

Suomessa Outokummun teurastamo- ja tuotantolaitosinvestoinneilla kehitettiin merkittävästi yksikön toiminnan tehokkuutta, työergonomiaa, ympäristötehokkuutta ja eläinten hyvinvointia. Myös Ruotsissa Kristianstadin teurastamon navetan uudistustyö lisäsi eläinten hyvinvointia.

HKScan teki yhteistyötä eläinten käyttäytymisasiantuntijoiden kanssa ja konsernin teurastamoissa tehtiin eläinten hyvinvointiauditoinnit. Auditoinnit käynnistivät teurastamotiloissa useita parannustoimenpiteitä, joiden avulla esimerkiksi eläinten omatoimista liikkumista parannettiin. Lisäksi Suomessa koulutettiin teurastamohenkilökuntaa, teurasautojen kuljettajia sekä tuottajia käsittelemään nautoja, niin että niiden lajinomaiset käyttäytymismallit otetaan huomioon entistä paremmin.

Hyvä eläintautitilanne pysyi ennallaan sekä konsernin sopimustuotannossa että omassa alkutuotannossa. Kaikissa HKScanin tuotantomaissa antibioottien käyttö eläinten lääkitsemiseen on huomattavasti matalammalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin. HKScanin omilla ja sopimustuotantotiloilla ei käytetä antibiootteja ennaltaehkäisevästi tai edistämään eläinten kasvua. Lisäksi hormonien käyttö kasvun edistäjänä on kielletty. Hyvä eläinten hoito ja eläintautien valvonta on tuottanut tulosta eläintautien torjunnassa. Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estäminen sikatiloille on ollut yksi vuoden päätoimenpiteistä HKScanin tiloilla Baltiassa. HKScan on panostanut myös ASF:n leviämisen ennaltaehkäisemiseen Suomessa ja Ruotsissa. Uusi eläintautiuhka on korkeapatogeeninen lintuinfluenssa (H5N8), jota on tavattu luonnonvaraisissa linnuissa konsernin tuotantomaissa.

Helsingin yliopiston kliinisessä tutkimuksessa selvisi, että HKScanin kehittämässä Rypsiporsas®-lihassa on neljä kertaa enemmän monityydyttymättömiä omega-3 rasvoja kuin tavallisessa sianlihassa. Terveelliset elämäntavat ja vastuullisesti tuotettu puhdas ruoka ovat kasvavia trendejä myös Aasiassa, joka on maailman suurin sianlihan markkina-alue. HKScan vastasi trendiin aloittamalla Rypsiporsas®-lihan viennin Hongkongiin.

HKScan on Round Table on Responsible Soy (RTRS) ja Roundtable on Sustainable Palm Oil (RSPO) organisaatioiden jäsen. Konserni on sitoutunut 100-prosenttisesti vastuullisen soijan käyttöön eläinten rehuissa ja ainesosana vuoden 2018 loppuun mennessä. Ruotsissa sitoumus täytettiin jo vuonna 2015 sekä paikallisessa tuotannossa käytetyn rehun että tuontilihan osalta. Palmuöljyn käyttöä koskeva selvitys valmistui vuonna 2016. Konsernin alihankinnassa ja omissa tuotteissa käytetään ainoastaan hyvin pieniä määriä palmuöljyä. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki käytetty palmuöljy on vastuullisesti tuotettua. Mahdollisuuksia siirtyä käyttämään muita kasviöljyjä palmuöljyn sijaan selvitetään.

HKScan mittaa jatkuvasti ympäristövaikutuksiaan pienentääkseen toimintojensa vaikutuksia ympäristöön. Vaikutukset liittyvät muun muassa energiatehokkuuteen ja kasvihuonepäästöihin, jätevesiin, vedenkäyttöön, kemikaalien käyttöön ja jätteiden käsittelyyn. Vuonna 2015 käynnistetty energiatehokkuushanke jatkui vuonna 2016. Tavoitteena on vähentää energian käyttöä 10 prosentilla vuoden 2014 tasosta vuoteen 2017 mennessä liikevaihtoon suhteutettuna. Tähän teemaan kuului henkilöstölle järjestetty energiansäästökilpailu, jonka tuloksena saatiin yli 1000 säästöideaa.

HKScan toimii maissa, joissa on omaksuttu vastuulliset tuotantotavat, minkä myötä yhtiö nauttii useista arvokkaita vahvuuksista globaalissa vertailussa. Näitä ovat korkea hygienia, terveet eläimet, puhdas maaperä ja runsaat puhtaat vesivarat. HKScan osallistui vuoden 2016 aikana lukuisiin yhteistyöprojekteihin ja -tutkimuksiin, joissa selvitettiin lihantuotannon ympäristövaikutuksia ja mahdollisuuksia pienentää niitä. 


OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeet
HKScan Oyj:n maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuoden 2016 alussa ja lopussa 66 820 528 euroa. Osakkeiden kokonaismäärä oli 55 026 522 osaketta ja se jakaantui kahteen sarjaan seuraavasti: A-osakkeita 49 626 522 kpl (90,19 % osakemäärästä) ja K-osakkeita 5 400 000 kpl (9,81 % osakemäärästä). A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. K-osakkeet ovat LSO Osuuskunnan (4 735 000 kpl) ja Lantmännen ek.för:in (665 000 kpl) omistuksessa, eikä niitä ole listattu.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kullakin A-osakkeella on yksi ääni ja kullakin K-osakkeella 20 ääntä. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen osinko-oikeus. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa.

HKScanin osakkeiden markkina-arvo vuoden lopussa oli 172,3 (205,6) miljoonaa euroa. Markkina-arvon laskemisessa on käytetty vuoden viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssia. A-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli 155,1 (185,1) miljoonaa euroa ja listaamattoman K-sarjan osakkeiden markkina-arvo oli vastaavasti 17,2 (20,6) miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin yhteensä 13 313 324 kappaletta, ja osakekauppojen arvo oli 42 427 708 euroa. Ylin noteeraus oli 3,89 euroa ja alin 2,89 euroa. Keskikurssi oli 3,18 euroa ja vuoden päätöskurssi 3,19 euroa.

Osakkeenomistajat
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä yhtiön osakasluettelossa oli vuoden 2016 lopussa 13 226 (12 558) osakkeenomistajaa. Yhtiön kaikista osakkeista 12,6 (24,9) prosenttia oli hallintarekisteröidyillä ja ulkomaisilla omistajilla.

Liputusilmoitukset
21.12.2016 Sveriges Djurbönder ek. för ilmoitti, että heidän omistusosuutensa HKScan Oyj:n osakepääomasta oli alittanut kymmenen (10) prosentin kynnyksen ja osuus äänimäärästä oli alittanut viiden (5) prosentin kynnyksen 21.12.2016.

21.12.2016 Lantmännen ek. för ilmoitti, että heidän omistusosuutensa HKScan Oyj:n osakepääomasta oli ylittänyt viiden (5) prosentin kynnyksen ja osuus äänimäärästä oli ylittänyt kymmenen (10) prosentin kynnyksen 21.12.2016.

Omat osakkeet
HKScanin hallussa oli tilivuoden 2016 alussa 1 053 734 omaa A-osaketta. Osakeannissa 8.4.2016 luovutettiin 44 885 yhtiön hallussa olevia osakkeita vastikkeetta osakepohjaiseen kannustinohjelmaan 2013 kuuluville henkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti.

Vuoden 2016 lopussa konsernilla oli 1 008 849 omaa A-osaketta. Niiden markkina-arvo oli 3,2 miljoonaa euroa, osuus kaikista osakkeista 1,83 prosenttia ja äänimäärästä 0,64 prosenttia.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
1) Kannustinjärjestelmä vuodelle 2016 konsernin avainhenkilöille julkaistiin pörssitiedotteessa 18.12.2015. Järjestelmä kattaa yhden ansaintajakson, vuoden 2016. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu HKScan-konsernin käyttökatteeseen (EBITDA) ja tulokseen/osake (EPS).

Ansaintajakson palkkiot maksetaan osittain yhtiön A-sarjan osakkeina, ja osittain rahana seuraavasti: 50 prosenttia vuonna 2017 ja 50 prosenttia vuonna 2018. Rahaosuuden on tarkoitettu kattavan verot ja veroihin liittyvät kulut, jotka aiheutuvat avainhenkilöiden palkkioista. Palkkiota ei makseta, jos avainhenkilön työ- tai palvelussuhde päättyy ennen palkkion maksamista. Järjestelmä kattaa 37 henkilöä. Ansaintajaksoon perustuvat palkkiot ovat yhteensä enintään noin 366 000 HKScan Oyj:n A-sarjan osaketta ja osakkeiden arvoa vastaava rahasumma.


VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS JA HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

HKScan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 13.4.2016 Helsingissä. Yhtiökokouksen päätökset, kuten hallituksen saamat valtuutukset, on julkistettu kokonaisuudessaan pörssitiedotteella samana päivänä.

Yhtiökokous päätti vuoden 2015 osingoksi 0,14 euroa osakkeelta. Hallituksen kaikki jäsenet: Teija Andersen, Niels Borup, Tero Hemmilä, Mikko Nikula, Henrik Treschow ja Pirjo Väliaho sekä kummatkin varajäsenet: Per Nilsson ja Marko Onnela valittiin uudelleen seuraavalle toimikaudelle. Järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajakseen Mikko Nikulan. Varapuheenjohtajana valittiin jatkamaan Niels Borup. Tero Hemmilä erosi hallituksesta 11.5.2016.

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jouko Malinen seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka.

Hallitus käytti yhtiökokoukselta saamiaan valtuutuksia huhtikuussa 2016 osakeannissa liittyen HKScan-konsernin osakepalkkiojärjestelmän 2013 ansaintajakson 2013–2015 palkkioiden maksamiseen.


MUUTOKSIA YLIMMÄSSÄ JOHDOSSA

HKScan ilmoitti 27.5.2016, että Jari Latvanen oli nimitetty HKScanin uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässään 31.10.2016. Hänen edeltäjänsä, Hannu Kottonen, lähti yhtiöstä 20.1.2016. Väliaikana Aki Laiho, toimitusjohtajan sijainen sekä tuotannosta ja teknologiasta vastaava johtaja, toimi yhtiön toimitusjohtajana.

Kesäkuussa Tanskan maajohtaja Anders Jeppesen Jensen lähti yhtiöstä. Skandinavian kuluttajaliiketoiminnoista vastaava johtaja Göran Holm nimitettiin HKScan Denmark AS:n johtajaksi omien tehtäviensä ohella.

HKScan ilmoitti 2.11.2016, että Jyrki Karlsson oli nimitetty uudeksi Suomen ja Baltian likketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi. Hänen edeltäjänsä Samuli Eskola lähti yhtiöstä 1.11.2016.

HKScan ilmoitti 2.11.2016, että Anu Mankki oli nimitetty konsernin uudeksi henkilöstöjohtajaksi. Hänen edeltäjänsä Sari Suono oli lähtenyt yhtiöstä syyskuun lopulla. Anu Mankki aloitti tehtävässään 2.1.2017.

Anne Mere, CMO, aloitti uutena Baltian kuluttajaliiketoimintojen johtajana 19.12.2016. Hän toimii edelleen myös konsernin markkinointijohtajana. Samassa yhteydessä Jyrki Karlsson nimitettiin Suomen kuluttajaliiketoiminnoista vastaavaksi johtajaksi.

HKScan ilmoitti katsauskauden jälkeen 8.2.2017, että se uudistaa konsernin johtoryhmän kokoonpanoa.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

HKScan-konsernin johtoryhmän muodostavat 8.2.2017 alkaen seuraavat henkilöt: toimitusjohtaja Jari Latvanen; EVP Market Area Sweden, Sofia Hyléen Toresson (aloittaa tehtävässään 2.5.2017), EVP Market Area Finland, Jyrki Karlsson; EVP Market Area Denmark, Svend Schou Borch; EVP Market Area Baltics, Anne Mere; EVP Market Area International & Biotech, Jukka Nikkinen; EVP Categories and Concepts, Heli Arantola (aloittaa tehtävässään 2.5.2017); EVP Operations, Aki Laiho; EVP HR, Anu Mankki; talousjohtaja Tuomo Valkonen ja EVP Legal, Markku Suvanto.


LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

HKScan-konsernin liiketoiminnassa merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät myynti- ja raaka-ainehintoihin sekä globaaleiden ja paikallisten lihataseiden hallintaan.

Riskeihin lukeutuvat erilaiset odottamattomat viranomaisten tai painostusryhmien toimenpiteet, jotka voivat rajoittaa liiketoimintaa tai aiheuttaa kulutuskysynnän heilahtelua.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehuollossa eläintautien, kuten Virossa afrikkalaisen sikaruton, mahdollisuutta tai mahdollisten kansainvälisten tai paikallisten ruokaskandaalien vaikutusta yleisiin kulutusnäkymiin ei voida täysin sulkea pois.


KATSAUSKAUDEN JÄLKEISIÄ TAPAHTUMIA

HKScan alensi vuoden 2016 näkymiään 13.1.2017.

HKScan ilmoitti 19.1.2017, että se oli ostanut loput 50 prosenttia Paimion Teurastamo Oy:n osakkeista. HKScan Finland oli hankkinut 50 prosenttia yhtiöstä kesällä 2015.

HKScan ilmoitti 8.2.2017, että se uudistaa konsernin johtoryhmän kokoonpanoa ja käynnistää samalla konsernin toimintamallin tarkastelun.

HKScan ilmoitti 8.2.2017, että yhtiö suunnittelee toimintojensa uudelleenjärjestelyjä osana toimintamallin tarkastelua. Suunnitellun toimintamallin sekä suunniteltujen prosessien tehostamistoimenpiteiden mahdollisia henkilöstövaikutuksia arvioidaan konserninlaajuisissa yhteistoimintamenettelyissä.


ARVIO VUODELLE 2017

HKScanin tavoitteena on päästä vuoden 2016 vertailukelpoiseen liikevoittoon.


HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 307,9 miljoonaa euroa sisältäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston (SVOP) määrältään 143,2 miljoonaa euroa. Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2016 osinkoa 0,16 euroa osakkeelta, eli yhteensä noin 8,6 miljoonaa euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.


VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017

HKScan Oyj:n vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous pidetään 6.4.2017 klo 10.00 alkaen Logomossa Turussa. Yhtiökokoukseen voivat osallistua ne osakkeenomistajat, jotka viimeistään 27.3.2017 mennessä ovat merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään HKScan Oyj:n omistajaluetteloon. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myöhemmin.


SEURAAVA TALOUDELLINEN KATSAUS

HKScan-konsernin osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2017 julkistetaan 3.5.2017.


Vantaalla, 8.2.2017

HKScan Oyj
hallitus

Lisätietoja antavat toimitusjohtaja Jari Latvanen ja talousjohtaja Tuomo Valkonen. Soittopyyntöjä heille välittää konsernin viestintäjohtaja Marja-Leena Dahlskog, etunimi.sukunimi@hkscan.com tai puh. +358 10 570 2142.

HKScan on johtava pohjoismainen ruokayhtiö. Konsernimme myy, markkinoi ja valmistaa korkealaatuista ja vastuullisesti tuotettua sian-, naudan-, siipikarjan- ja lampaanlihaa, niistä valmistettuja tuotteita ja valmisruokia vahvoilla tuotemerkeillä. Asiakkaitamme ovat vähittäiskauppa-, food service -, teollisuus- ja vientisektorit. Kotimarkkinamme kattavat Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Baltian. Viemme tuotteita lähes 50 maahan. Vuonna 2016 HKScanin liikevaihto oli lähes 1,9 miljardia euroa ja työntekijöitä oli noin 7 300.

JAKELU:
NASDAQ Helsinki,
Keskeinen media,

www.hkscan.com

 

 

KONSERNITILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2016          
           
KONSERNIN TULOSLASKELMA          
(miljoonaa euroa) Viite Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
Liikevaihto 0 485,2 501,4 1 872,9 1 917,1
Hankinnan ja valmistuksen kulut 1. -452,0 -476,0 -1 750,8 -1 799,5
Bruttokate 0 33,3 25,4 122,2 117,6
           
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 1. 1,3 3,8 8,3 11,6
Myynnin ja markkinoinnin kulut   -14,7 -14,3 -56,5 -57,8
Hallinnon kulut 1. -15,7 -15,6 -64,4 -61,9
Liikevoitto 0 4,2 -0,6 9,7 9,6
  0        
Rahoitustuotot 0 0,5 0,5 2,3 2,1
Rahoituskulut   -2,7 -2,7 -11,1 -11,2
Osuus osakkuusyritysten ja
yhteisyritysten tuloksista
0 0,2 0,6 -0,1 1,7
Voitto/tappio ennen veroja 0 2,2 -2,3 0,9 2,2
  0        
Tuloverot 0 -0,5 0,8 -4,4 -0,3
Tilikauden voitto/tappio 0 1,7 -1,5 -3,6 1,9
  0        
Määräysvallattomille omistajille 0 -0,8 -0,9 -1,8 -1,6
Tilikauden voitto/tappio 0 0,9 -2,3 -5,4 0,3
           
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: 
Tulos/osake, laimentamaton, jatkuvat toiminnot
euroa/osake
0,02 -0,04 -0,10 0,01
Tulos/osake, laimennettu, jatkuvat toiminnot
euroa/osake
0,02 -0,04 -0,10 0,01
             

 

 

 

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA        
(miljoonaa euroa) Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
Tilikauden voitto / tappio 1,7 -1,5 -3,6 1,9
         
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT (verojen
jälkeen):
       
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 0,7 2,9 -4,1 2,6
Rahavirran suojaus 1,6 0,4 2,5 0,3
Vakuutusmatemaattiset voitot tai tappiot -2,9 -1,5 -2,9 -1,5
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT YHTEENSÄ -0,6 1,8 -4,4 1,4
         
KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 1,1 0,4 -8,0 3,3
         
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN
JAKAUTUMINEN:
       
Emoyhtiön osakkeenomistajille 0,3 -0,5 -9,8 1,7
Määräysvallattomille omistajille 0,8 0,9 1,8 1,6
Yhteensä 1,1 0,4 -8,0 3,3

 

 

 

KONSERNIN TASE      
(miljoonaa euroa) Viite 31.12.2016 31.12.2015
VARAT      
       
Aineettomat hyödykkeet 2. 143,0 147,3
Aineelliset hyödykkeet 3. 401,7 361,8
Omistukset yhteisöissä 0 34,9 36,6
Muut pitkäaikaiset varat 0 28,5 35,0
PITKÄAIKAISET VARAT 0 608,1 580,7
  0    
Vaihto-omaisuus 4. 116,1 124,2
Lyhytaikaiset saamiset 0 123,9 122,9
Rahat ja pankkisaamiset 0 6,6 9,5
LYHYTAIKAISET VARAT 0 246,6 256,6
       
VARAT   854,8 837,3
       
OMA PÄÄOMA JA VELAT 0    
  0    
OMA PÄÄOMA 5. 409,7 425,8
  0    
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 0 126,9 117,2
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 0 39,8 39,4
PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 0 166,7 156,6
  0    
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 0 17,2 36,6
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 0 261,2 218,4
LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA 0 278,4 255,0
       
OMA PÄÄOMA JA VELAT   854,8 837,3

 

 

 

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
                     
(milj. euroa) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.
OMA PÄÄOMA
1.1.2016
66,8 72,9 -12,4 143,5 10,2 -3,7 0,0 134,7 412,0 13,8 425,8
Tilikauden tulos - - - - - - - -5,4 -5,4 1,8 -3,6
Muut laajan tuloksen
erät
                     
Muuntoerot - - - - - -4,1 - - -4,1 - -4,1
Rahavirran suojaus - - 2,5 - - - - - 2,5 - 2,5
Vakuutusmate-
maattiset voitot tai
tappiot
- - - - - - - -2,9 -2,9 - -2,9
Tilikauden laaja tulos - - 2,5 - - -4,1 - -8,3 -9,8 1,8 -8,0
Suorat kirjaukset - - - - 0,0 - - 0,1 0,1 - 0,1
Siirrot erien välillä - - - - 0,0 2,5 - -2,5 0,0 - 0,0
Osingonjako - - - - - - - -7,6 -7,6 -0,7 -8,2
OMA PÄÄOMA
31.12.2016
66,8 72,9 -9,9 143,5 10,3 -5,3 0,0 116,5 394,8 14,9 409,7
                       
                       
  1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.
OMA PÄÄOMA
1.1.2015
66,8 72,9 -12,7 143,5 10,1 -6,3 0,0 162,2 436,5 8,7 445,2
Tilikauden tulos - - - - - - - 0,3 0,3 1,6 1,9
Muut laajan tuloksen
erät
                     
Muuntoerot - - - - - 2,6 - - 2,6 - 2,6
Rahavirran suojaus - - 0,3 - - - - - 0,3 - 0,3
Vakuutusmate-
maattiset voitot tai
tappiot
- - - - - - - -1,5 -1,5 - -1,5
Tilikauden laaja tulos - - 0,3 - - 2,6 - -1,2 1,7 1,6 3,3
Tytäryhtiön hankinta - - - - - - - - - 3,8 3,8
Suorat kirjaukset - - - - 0,1 - - 0,2 0,3 - 0,3
Siirrot erien välillä 0,0 - - - 0,0 - - 0,0 0,0 - 0,0
Osingonjako - - - - - - - -26,4 -26,4 -0,3 -26,7
OMA PÄÄOMA
31.12.2015
66,8 72,9 -12,4 143,5 10,2 -3,7 0,0 134,7 412,0 13,8 425,8

  

SARAKKEET: 1. Osakepääoma, 2. Ylikurssirahasto, 3. Arvonmuutosrahasto, 4. Sijoitettu vapaa oma pääoma (SVOP), 5. Muut rahastot, 6. Muuntoerot, 7. Omat osakkeet, 8. Voittovarat, 9. Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus yhteensä, 10. Määräysvallattomien omistajien osuus, 11. Yhteensä  
 
 
 

 

 

 

RAHAVIRTALASKELMA    
(miljoonaa euroa) 2016 2015
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 58,4 78,1
Käyttöpääoman muutos 21,4 -2,2
Rahoituserät ja verot -8,9 -9,1
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 70,9 66,8
     
Investointien rahavirta -53,9 -41,8
RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN 17,1 25,0
     
Lainojen muutokset -12,3 -4,3
Maksetut osingot -8,2 -26,7
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -20,6 -31,0
     
NETTORAHAVIRTA -3,5 -6,0
     
Rahavarat kauden alussa 9,5 16,4
Rahavarojen valuuttakurssimuutosten vaikutus 0,7 -1,0
Rahavarat kauden lopussa 6,6 9,5

 

 

 

 

TUNNUSLUVUT    
  31.12.2016 31.12.2015
Tulos/osake (EPS), laimentamaton, eur -0,10 0,01
Tulos/osake (EPS), laimennettu, eur -0,10 0,01
Oma pääoma/osake, eur 7,31 7,63
Omavaraisuusaste, % 47,9 50,9
Osakeantioikaistu osakkeiden keskimääräinen
lukumäärä, milj. kpl
54,0 54,0
Bruttoinvestoinnit käyttö-omaisuuteen, Meur 97,6 49,6
Henkilöstö keskimäärin kuukausien lopun
keskiarvona
7 319 7 437

 

 

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

 

  Sitoutuneen pääoman tuotto
(ROCE ennen veroja (%)
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
---------------------------------------
x 100
    Taseen loppusumma korottomat velat (keskiarvo)  
       
  Omavaraisuusaste (%) Oma pääoma yhteensä
---------------------------------------
x 100
    Taseen loppusumma – saadut ennakot  
       
  Nettovelkaantumisaste (%)
(Net gearing) 
Korolliset nettorahoitusvelat
---------------------------------------
x 100
    Oma pääoma  
       
  Osakekohtainen tulos (EPS) Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
---------------------------------------
 
    Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm tilikauden aikana  
       
  Osakekohtainen oma pääoma Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
---------------------------------------
 
    Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä  
  Osakekannan markkina-arvo Ulkona olevien osakkeiden lkm tilinpäätöspäivänä
x tilikauden päätöskurssi
  Rahavirta ennen rahoituskuluja Rahavirta ennen rahoitusta ja rahoituseriä
 
Henkilöstön määrä
Kalenterikuukausien lopussa laskettujen
henkilöstömäärien keskiarvo
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Kertaluonteiset maksut, jotka eivät liity normaaliin jatkuvaan
toimintaan ja jotka olennaisesti vaikuttavat yhtiön talouteen.
Esimerkkejä näistä ovat uudelleenjärjestelykulut, irtisanomiset,
näihin liittyvät lakikulut, oikeudellisista tuomioista tai sopimisista
johtuvat maksut, yrityshankintoihin liittyvät transaktiokulut
(konsultointi, neuvonanto, lakipalvelut, dd-palvelut, rekisteröinti
ym.) sekä yritysmyyntien voitot/tappiot.
 
Vertailukelpoinen liikevoitto Liikevoitto – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät  
Vertailukelpoinen voitto/tappio ennen veroja Voitto/tappio ennen veroja – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat
erät
 
Nettovelka Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset  
           

 

 

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

LASKENTAPERIAATTEET
HKScan Oyj:n osavuosikatsaus ajalta 1.1. – 31.12.2016 on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 2015. Osavuosikatsauksen luvut on pyöristetty miljooniin euroihin, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Laskentaperiaatteet on kerrottu vuoden 2016 tilinpäätöksessä.

Uudet ja uudistetut IFRS-normit

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 9 ”Rahoitusinstrumentit” käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista. IFRS 9 julkaistiin kokonaisuudessaan heinäkuussa 2014. Se korvaa rahoitusinstrumenttien luokittelua ja arvostamista koskevat osuudet IAS 39:stä. IFRS 9:ssä on säilytetty useita arvostusmalleja, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat on sen mukaan luokiteltava kolmeen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista sekä kyseisten rahoitusvarojen rahavirtojen ominaispiirteistä. Sijoitukset oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin on arvostettava käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mutta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä voidaan tehdä peruuttamaton valinta menettelystä, jonka mukaan käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin eikä niitä myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi. Arvonalentumisten osalta on otettu käyttöön odotettuihin luottotappioihin perustuva malli, joka korvaa IAS 39:n mukaisen toteutuneisiin tappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen muuttuu vain siten, että käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavaksi nimenomaisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen omasta luottoriskistä johtuvat muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Suojauksen tehokkuuteen liittyviä vaatimuksia on IFRS 9:ssä helpotettu poistamalla selkeisiin rajoihin perustuva tehokkuustestaus. Nyt edellytetään taloudellista suhdetta suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille ja samaa ”suojausastetta” kuin mitä yrityksen johto tosiasiallisesti käyttää riskienhallinnassa. Dokumentaatiota vaaditaan edelleen, mutta se poikkeaa IAS 39:n mukaisesta. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Standardi on hyväksytty EU:ssa.

IFRS 15:ssä ”Myyntituotot asiakassopimuksista” käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyödyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituottojen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituottoihin liittyvistä rahavirroista. Myyntituotto kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun ja näin pystyy ohjaamaan sen käyttöä ja saamaan siitä koituvan hyödyn. Standardi korvaa IAS 18:n ”Tuotot” ja IAS 11:n ”Pitkäaikaishankkeet” sekä niihin liittyvät tulkinnat. Standardia on sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Standardi on hyväksytty EU:ssa.

IFRS 16 ”Vuokrasopimukset” tulee korvaamaan IAS 17 ohjeistuksen koskien vuokrasopimuksia. IFRS 16 määrittää periaatteet, joilla vuokrasopimusten osapuolet kirjaavat, arvostavat ja esittävät tietoja vuokrasopimuksista. Standardia on sovellettava 1.1.2019 alkaen. Aikaisempi soveltaminen on sallittua, mutta vain jos samanaikaisesti sovelletaan IFRS 15:tä. IFRS 16:n mukaan vuokralle ottajan on kirjattava taseeseen varat ja velat sekä tuloslaskelmaan poistot ja rahoituskustannus kaikista yli 12 kuukauden vuokrasopimuksista. Uudella standardilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta tulokseen ennen veroja. Varojen ja korollisten velkojen odotetaan kasvavan 30-40 miljoonaa euroa nykyisillä vuokrasopimuksilla. Muutokset vuokrasopimuksissa voivat muuttaa tätä summaa. Standardia ei vielä ole hyväksytty EU:ssa.

Millään muulla jo julkaistulla mutta ei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernille.

 

 

 


SEGMENTTIKOHTAINEN VERTAILU
       
Liikevaihto ja liikevoitto markkina-alueittain      
(miljoonaa euroa) Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
LIIKEVAIHTO        
- Ruotsi 209,1 222,9 804,4 841,9
- Suomi 213,4 216,2 806,5 801,6
- Tanska 39,3 37,6 173,2 175,9
- Baltia 40,4 43,3 161,3 173,6
- Segmenttien välinen -17,0 -18,6 -72,4 -76,0
Konserni yhteensä 485,2 501,4 1 872,9 1 917,1
         
LIIKEVOITTO        
- Ruotsi 3,2 8,5 12,9 21,1
- Suomi 7,0 -5,3 14,6 4,9
- Tanska -2,6 -1,9 -9,5 -9,3
- Baltia 1,0 1,0 6,4 5,4
- Segmenttien välinen - - - -
Segmentit yhteensä 8,7 2,3 24,4 22,1
         
Konsernihallinnon kulut -4,5 -2,9 -14,7 -12,5
Konserni yhteensä 4,2 -0,6 9,7 9,6
         
INVESTOINNIT        
- Ruotsi 8,2 6,9 19,8 13,7
- Suomi 23,8 3,4 64,0 19,9
- Tanska 0,4 1,1 3,1 5,4
- Baltia 3,7 2,1 10,8 10,6
Yhteensä 36,1 13,4 97,6 49,6
         
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN        
- Ruotsi     2 162 2 176
- Suomi     2 912 2 840
- Tanska     686 726
- Baltia     1 560 1 696
Yhteensä     7 319 7 437

 

 

 


TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT
       
         
1. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT
         
(miljoonaa euroa) Q4/2016 Q4/2015 2016 2015
Vertailukelpoinen liikevoitto 6,0 11,3 13,2 21,5
Omaisuuden alaskirjaus, Suomi 1) - -11,4 - -11,4
Työsuhteen lopetus, Ruotsi 2) - -0,5 - -0,5
Työsuhteen lopetus, Konsernihallinto 2) - - -1,2 -
Työsuhteen lopetus, Tanska 2) - - -0,5 -
Työsuhteen lopetus, Suomi 2) -0,3 - -0,3 -
Ympäristövaraus, Ruotsi 3) -1,5 - -1,5 -
Liikevoitto 4,2 -0,6 9,7 9,6
         

  

1) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Hankinnan ja valmistuksen kulut”
2) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Hallinnon kulut”
3) Sisältyvät tuloslaskelmassa riville ”Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut”

 

  

TASEEN LIITETIEDOT    
     
2. AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET  
(miljoonaa euroa) 2016 2015
Kirjanpitoarvo kauden alussa 147,3 144,3
Muuntoerot -3,5 2,0
Lisäykset 0,9 0,9
Lisäykset (yritysostot) - 2,2
Vähennykset 0,0 -0,1
Poistot ja arvonalentumiset -2,1 -2,6
Siirto toiseen tase-erään 0,4 0,5
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 143,0 147,3
     
     
3. AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET  
(miljoonaa euroa) 2016 2015
Kirjanpitoarvo kauden alussa 361,8 369,7
Muuntoerot -2,1 1,0
Lisäykset 96,7 48,7
Lisäykset (yritysostot) - 7,8
Vähennykset -1,9 -2,8
Poistot ja arvonalentumiset -52,4 -62,1
Siirto toiseen tase-erään -0,4 -0,5
Kirjanpitoarvo kauden lopussa 401,7 361,8
     
     
4. VAIHTO-OMAISUUS    
(miljoonaa euroa) 2016 2015
Aineet ja tarvikkeet 61,5 71,5
Keskeneräiset tuotteet 4,7 5,0
Valmiit tuotteet 42,0 40,1
Muu vaihto-omaisuus 0,3 0,4
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta 0,9 1,1
Elävät eläimet 6,7 6,2
Vaihto-omaisuus yhteensä 116,1 124,2

 

 

 

5. OMAN PÄÄOMAN LIITETIEDOT        
Osakepääoma ja ylikurssirahasto Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä Osake pääoma Ylikurssi rahasto Sijoitettu vapaa oma pääoma Omat osakkeet Yhteensä
1.1.2016 53 972 788 66,8 72,9 143,5 0,0 283,1
31.12.2016 54 017 673 66,8 72,9 143,5 0,0 283,1

 

 

 


JOHDANNAISSOPIMUKSISTA JOHTUVAT VASTUUT
 
(miljoonaa euroa) 31.12.2016 31.12.2015
Johdannaissopimusten nimellisarvot    
     
Valuuttajohdannaiset 43,6 57,7
Korkojohdannaiset 126,9 128,5
Sähköjohdannaiset 7,2 8,1
     
Johdannaissopimusten käyvät arvot    
     
Valuuttajohdannaiset -0,2 -0,2
Korkojohdannaiset -13,4 -14,0
Sähköjohdannaiset 0,1 -2,9
     
KONSERNIN MUUT VASTUUSITOUMUKSET    
(miljoonaa euroa) 31.12.2016 31.12.2015
Velat, joiden vakuudeksi on annettu pantteja tai kiinnityksiä    
- rahalaitoslainat 0,0 0,2
     
Omasta velasta    
- Annetut kiinteistökiinnitykset 0,0 0,4
- Annetut pantit 3,2 3,2
     
Muiden puolesta annetut    
- takaukset ja muut sitoumukset 13,0 13,4
     
Muut omat vastuut    
Leasingvastuut 7,5 11,0
Vuokravastuut 31,7 36,5

 

 

Euran tuotantolaitos tullaan sulkemaan Rauman tuotantolaitoksen valmistuttua vuoden 2017 aikana. Euran tuotantolaitokseen liittyvät toimenpiteet tuotannon loppumisen jälkeen ovat vielä selvityksessä. Vaihtoehtoina ovat myynti, vuokraus, korjaus ja purkaminen. Koska tuleva käyttö on avoinna, mahdollisen korjaus- tai purkuvelvoitteen suuruus ei ole määritettävissä vielä riittävän luotettavasti. Tästä johtuen asiasta ei ole kirjattu varausta.

 

KONSERNIN SOVELTAMAT KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMISPERIAATTEET KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVISTA RAHOITUSINSTRUMENTEISTA

Johdannaiset
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päätymispäivän markkinakorot. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

 

  31.12.2016 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat        
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
       
- Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
- Kaupankäyntijohdannaiset        
     - Koronvaihtosopimukset - - - -
     - Valuuttajohdannaiset 0,1 0,0 0,1 0,0
     - Hyödykejohdannaiset 0,6 - 0,6 -
       josta rahavirran suojauslaskennassa 0,6 - 0,6 -
Yhteensä 0,7 0,0 0,7 0,0
         
Käypään arvoon arvostetut velat        
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat   
       
- Kaupankäyntijohdannaiset        
     - Koronvaihtosopimukset -13,4 0,0 -13,4 0,0
       josta rahavirran suojauslaskennassa -13,4 0,0 -13,4 0,0
     - Valuuttajohdannaiset -0,3 0,0 -0,3 0,0
     - Hyödykejohdannaiset -0,5 0,0 -0,5 0,0
       josta rahavirran suojauslaskennassa -0,5 0,0 -0,5 0,0
Yhteensä -14,2 0,0 -14,2 0,0
         
  31.12.2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3
Käypään arvoon arvostetut varat        
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvarat
       
- Kaupankäyntiarvopaperit - - - -
- Kaupankäyntijohdannaiset        
     - Koronvaihtosopimukset - - - -
     - Valuuttajohdannaiset 0,1 0,0 0,1 0,0
     - Hyödykejohdannaiset - - - -
Yhteensä 0,1 0,0 0,1 0,0
         
Käypään arvoon arvostetut velat        
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
rahoitusvelat   
       
- Kaupankäyntijohdannaiset        
     - Koronvaihtosopimukset -14,0 0,0 -14,0 0,0
       josta rahavirran suojauslaskennassa -14,0 0,0 -14,0 0,0
     - Valuuttajohdannaiset -0,3 0,0 -0,3 0,0
     - Hyödykejohdannaiset -2,9 0,0 -2,9 0,0
       josta rahavirran suojauslaskennassa -2,9 0,0 -2,9 0,0
Yhteensä -17,2 0,0 -17,2 0,0

 

  

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA    
(miljoonaa euroa) 2016 2015
Myynnit osakkuusyhtiöille 46,9 70,1
Ostot osakkuusyhtiöiltä 39,2 46,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset 2,2 1,4
Ostovelat ja muut velat 5,1 5,3

 

       

 

 


Attachments

HKScan-FinStat-2016-FIN-a.pdf