FINGRID-KONSERNIN JOHDON KATSAUS 1.1.−30.9.2021

Fingrid Oyj

Pörssitiedote 29.10.2021 klo 11:00 EET

FINGRID-KONSERNIN JOHDON KATSAUS 1.1.−30.9.2021

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-syyskuussa 2021 ja vastaavalla jaksolla 2020, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

• Alkuvuoden sääolosuhteet ja kasvanut sähkön kulutus ovat kasvattaneet kantaverkkosiirron tuottoja. Korkea sähkön hinta ja suuret aluehintaerot ovat puolestaan lisänneet tasesähkön tuottoja ja kuluja sekä erityisesti Venäjän rajasiirtoa ja sen tuottoja. Operatiivisesti vuosi on sujunut odotusten mukaisesti.
• Katsauskauden liikevaihto oli 690,8 (481,5) miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta 114,3 (76,1) miljoonaa euroa.

• Yhtiön kannattavuus ja maksuvalmius ovat pysyneet hyvinä.
  
  

Toimitusjohtajan katsaus: Vahva taloudellinen tulos – kaikkien aikojen investointisalkku

Alkuvuoden sähkönkulutuksen kasvu lisäsi kantaverkkosiirron tuottoja suhteessa vertailujaksoon. Sähkön hinta on ollut poikkeuksellisen korkea, mikä on nostanut tasesähkön hintoja ja Fingridin liikevaihtoa. Korkeampi tasesähkön hinta näkyy vastaavasti myös suurempina tasesähkön kuluina. Sähkön hinnan nousu lisäsi sähköntuontia Venäjältä Suomeen, mikä lisäsi rajasiirron tuottoja. Kaiken kaikkiaan yhtiön liikevaihto ja tulos paranivat selvästi suhteessa vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon.

Korotamme sähkön siirron maksuja kantaverkossa vuodelle 2022 keskimäärin kaksi prosenttia. Korotuksen taustalla on etenkin markkinaehtoisten reservikustannusten nousu. Reserveillä varmistetaan sähköjärjestelmän tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Tavoitteenamme on pysyä jatkossakin edullisimpien kantaverkkoyhtiöiden joukossa Euroopassa ja tarjota näin osaltaan kilpailuetua suomalaisille yrityksille.

Investointisalkkumme on suurempi kuin koskaan. Yhtiössä on meneillään yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita. Nämä investoinnit mahdollistavat jopa 4 500 megawatin edestä tuulivoimaliityntöjä. Katsauskaudella tehtiin myös useita merkittäviä investointipäätöksiä. Kantaverkon siirtovarmuus on ollut erinomainen koko katsauskauden ajan, vaikka kaikilta asiakkaita haittaavilta häiriöiltä ei ole voitukaan välttyä.

Sähkömarkkinoiden kehittäminen otti askeleen eteenpäin, kun valtioneuvosto antoi elokuussa uuden asetuksen sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla siirrytään ns. yhden sähkötaseen malliin marraskuun alusta lähtien. Yksitasemallissa taseselvitettävälle osapuolelle ei enää muodosteta erillistä tasetta sähkön tuotannolle ja kulutukselle. Asetuksessa annetaan myös tarkentavat säännökset sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen eli datahubin käyttöönoton edellyttämistä muutoksista sähköntoimitusten selvitykseen. Fingridin datahub-hanke etenee hyvin ja järjestelmä otetaan käyttöön helmikuussa 2022.

Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä toimintaamme. Energiajärjestelmän valtavan muutoksen tekemisessä sujuva ja luottamukseen perustuva yhteistyö eri toimijoiden kesken on entistä tärkeämpää. Tuoreet Great Place to Work -tutkimustulokset vahvistavat, että fingridiläiset ovat vahvasti sitoutuneet yhtiön ja koko suomalaisen yhteiskunnan tavoitteisiin.

Avainluvut

• Liikevaihtoa nostivat sähkönkulutuksen kasvaminen, joka vaikuttaa suoraan kantaverkkotuottoihin, sekä korkeammasta sähkön hinnasta johtuva tasesähkön kallistuminen. Jälkimmäinen näkyy myös korkeampina tasesähkön kuluina.
• Konsernin liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta nousi kantaverkko-, rajasiirto- ja tasekaupan tuottojen kasvun myötä. Reservi- ja ICT-kulut puolestaan nousivat jonkin verran. Kauden voittoa lisäsi häviösähkön hankintaa suojaavien sähköjohdannaisten merkittävä käyvän arvon positiivinen muutos.
• Liiketoiminnan nettorahavirtaa kasvattivat rajasiirtoyhteyksiltä saadut pullonkaulatuotot, yhteensä 129,3 (98,3) miljoonaa euroa. Nämä tulot käytetään lähivuosina täysimääräisesti investointeihin, joiden tarkoitus on parantaa siirtoyhteyksiä niin, ettei pullonkauloja pääse syntymään.
  
  

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat

• Sähkönkulutus kääntyi Suomessa nousuun. Suomessa kulutettiin sähköä tammi-syyskuussa 62,0 (59,3) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 53,3 (50,2) terawattituntia, mikä oli 79,0 (77,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 47,8 (45,0) terawattituntia, mikä oli 77,0 (75,8) prosenttia Suomen kulutuksesta.
• Tammi-syyskuun aikana Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99997 (99,99994) prosenttia. Tammi-syyskuun aikana kantaverkossa oli yksi merkittävä häiriö. Fingridin Porvoo-Anttila 110 kilovoltin voimajohtoyhteydellä kaatui 23.8.2021 pylväs, josta aiheutui merkittävää haittaa Fingridin asiakkaille.
• Fingridissä on meneillään yli 50 sähköasemahanketta ja lukuisia voimajohtohankkeita. Katsauskaudella tehtiin investointipäätökset Rauman, Seinäjoen ja Nivalassa sijaitsevan Uusnivalan sähköasemien peruskorjaamisesta. Voimajohtohankkeista tehtiin investointipäätös Jyväskylän Hämeenlahden ja Joroisten Hännilän välisen 110 kilovoltin voimajohdon uusimisesta, joka on tullut käyttöikänsä päähän. Samalla uusitaan Kauppilan sähköasema. Meneillään olevista voimajohtohankkeista merkittävin on Petäjävedeltä Ouluun ulottuvan 400 kilovoltin Metsälinja-yhteyden mittava rakennushanke ja siihen liittyvä Oulujoen kokonaisuuden rakennushanke. Lappeenrannasta Ouluun ulottuvan 400 kilovoltin Järvilinja-yhteyden ympäristövaikutusten arviointi on valmistunut ja hanke on siirtynyt yleissuunnitteluun.
  • Sähkömarkkinoiden kehittäminen otti askeleen eteenpäin, kun valtioneuvosto antoi 12.8.2021 uuden asetuksen sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta. Asetuksessa säädetään 15 minuutin taseselvitysjaksoon ja ns. yhden taseen malliin siirtymisestä sähkömarkkinoilla. Lisäksi siinä annetaan tarkentavat säännökset koko toimialaa koskevan sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen eli datahubin käyttöönoton edellyttämistä muutoksista sähköntoimitusten selvitykseen. Fingridin datahub-hanke etenee suunnitelman mukaisesti ja datahub otetaan käyttöön helmikuussa 2022.
  • Asiakastyytyväisyysmittauksessa asiakkaiden suositteluindeksi cNPS laski hieman edellisestä vuodesta ja oli nyt 41 (45).
    
    

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

• Fingrid ilmoitti lokakuussa, että yhtiö korottaa sähkön siirron maksuja kantaverkossa vuodelle 2022 keskimäärin kaksi prosenttia. Korotuksen taustalla on etenkin markkinaehtoisten reservikustannusten nousu. Fingrid on onnistunut säilyttämään kustannustehokkuutensa. Siirtomaksut ovat viimeisimmän eurooppalaisen vertailun perusteella toiseksi edullisimmat noin 20 maan vertailuryhmässä.
  
  

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan puolivuosikatsauksessa 27.7.2021 annetusta.

Lisätietoja:
Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj
puh. +358 30 395 5140 tai +358 40 593 8428

Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja, Fingrid Oyj
puh. +358 30 395 5213 tai +358 40 592 4419

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti.
www.fingrid.fi

Liite

• fingrid_konsernin_johdon_katsaus_1.1.-30.9.2021