FINGRID-KONSERNIN JOHDON KATSAUS 1.1.−30.9.2024

FINGRID-KONSERNIN JOHDON KATSAUS 1.1.−30.9.2024

Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.

Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-syyskuussa 2024 ja vastaavalla jaksolla 2023, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.

• Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli korkea 99,99930 (99,99996) prosenttia. Suomen sähkön kulutus kasvoi tammi-syyskuussa 60,5 (56,7) terawattituntiin. Suomessa kulutettu sähkö oli puhdasta, päästökerroin oli 31 (35) gCO2/kWh.
• Yhtiön investoinnit olivat edellisvuotta korkeammat. Yhtiö arvioi seuraavan vuosien 2024–2027 bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa, josta on sidottu 747 miljoonaa euroa.
• Tarve sähkön kantaverkkoon liittymiselle on korkea, kantaverkon liityntäkyselyiden määrä jatkoi kasvuaan. Kantaverkkoon liitettiin uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 1139 (1126) MW.
• Tammi-syyskuun liikevaihto oli merkittävästi edellisvuotta korkeampi. Tasepalvelun osuus yhtiön liikevaihdosta oli 54 (58) prosenttia. Kantaverkon investoinnit ja toiminnan laajeneminen sekä sääriippuva sähköjärjestelmä ovat nostaneet yhtiön kustannuksia.
• Kantaverkkomaksut jätettiin perimättä tammi-, helmi- ja kesäkuulta. Tätä sekä kulujen kasvua kompensoitiin yhtiön tuloksessa pullonkaulatuottojen kohdistuksella 351,4 (259,6) miljoonaa euroa.
• Liiketulos ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 167,8 (112,7) miljoonaa euroa. Sallittu tuotto kasvoi kohonneen korkotason ja mittavan investointiohjelman myötä. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa sallittu tuotto. Tulos ennen veroja oli 139,1 (-101,2) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.

Avainluvut

Toimitusjohtajan katsaus: Kantaverkon kehittäminen jatkuu vahvana – sähkön riittävyyden varmistaminen vaatii yhteisiä toimenpiteitä.

”Suomi jatkaa etenemistä energiamurroksen eturintamassa Euroopassa. Investoinnit etenkin puhtaaseen sähkön tuotantoon sekä lämmityksen sähköistämiseen ja datakeskuksiin etenevät vauhdilla. Sähkön tuotannon ja kulutuksen liityntäkyselyt kantaverkkoon ovat jatkaneet kasvuaan ja samaan aikaan kantaverkkoon on liitetty uutta tuotantoa 1139 MW. Sähkön kulutus on kasvanut vuoden 2024 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kahdeksan prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Tarkastelujaksolla heinä- ja elokuussa sähkön kuukausitason maakohtainen keskimääräinen aluehinta oli Suomessa Euroopan alhaisin. Syyskuussa hintatasoa nostivat ja hintapiikkejä aiheuttivat jaksot, jolloin voimalaitoksia oli huollossa ja vikaantuneina, rajasiirtoyhteyksien kapasiteettia oli rajoitettu verkon huolto- ja rakennustöiden vuoksi ja tuulivoiman tuotanto oli alhaista.

Tarve sähkön kantaverkon vahvistamiselle on edelleen merkittävä. Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityksen pidemmän aikavälin näkymät ovat ennallaan. Osa kulutushankkeista on edennyt hitaammin kuin on odotettu. Se on vaikuttanut myös tuuli- ja aurinkovoiman kasvun ennusteeseen laskevasti.

Sähkön kantaverkon kehittäminen jatkui vahvana ja investointikustannukset olivat edellisvuotta korkeammat. Pohjois-Suomen ja -Ruotsin välinen Aurora Line -johtohanke etenee ja Fingrid julkaisi markkinatiedotteen uuden rajasiirtoyhteyden käyttöönotosta 1.1.2026 alkaen. Investointien ohella tavoittelemme kantaverkon käyttöasteen kasvattamista entisestään erilaisilla ratkaisuilla. Olemme esittäneet muun muassa kantaverkon liittymishinnoittelun uudistamista ja joustavien liityntöjen käyttöönottoa.

Fingrid on tehnyt tiivistä yhteistyötä useiden sidosryhmien kanssa Itä-Suomen verkon kehittämisesityksen laatimiseksi. Itä-Suomen sähköverkossa on tilaa uusille sähkön tuotanto- ja kulutushankkeille ja kantaverkkoa ollaan asiakastarpeiden konkretisoituessa valmiita myös kehittämään yhteistyössä alueiden jakeluverkkoyhtiöiden ja toimijoiden kanssa.

Fingrid julkaisi ennusteen talven 2024–25 sähkön riittävyydestä Suomessa. Tilanne näyttää vakaalta, mikäli merkittävät tuotantolaitosten vikaantumiset vältetään ja sähkön tuonti toimii normaalisti. Häiriötilanteissa ylimääräistä säätövaraa järjestelmässä ei juuri enää ole, minkä vuoksi Fingrid pitää tärkeänä työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa työryhmää sähkömarkkinoiden toimitusvarmuuden ja jouston edistämiseksi. Suomeen tarvitaan kustannustehokas kohdennettu kapasiteettimekanismi tukemaan sähkön riittävyyttä ja hillitsemään myös mahdollisia äärimmäisiä sähkön hintapiikkejä.

Tarkastelujakson lopulla ilmoitimme nostavamme kantaverkkopalvelun maksuja vuoden 2025 alussa. Hinnankorotuksen syynä ovat asiakastarpeita vastaavat investoinnit kantaverkkoon ja sähköjärjestelmän hallinnan kustannusten kasvu.”

Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat

• Sähkönkulutus Suomessa oli tammi-syyskuussa 60,5 (56,7) terawattituntia. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 48,3 (44,3) terawattituntia, mikä oli 79,9 (78,1) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 83,5 (83,5) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta.
• Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä kantaverkkoon on liitetty uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 1139 (1 126) MW, josta tuulivoimaa on 1048 (805) MW ja aurinkovoimaa 91 MW (321) MW. Sähköntuotannon liityntäkyselyjen kokonaiskapasiteetti katsauskaudella kasvoi. Fingrid on kaikkiaan saanut liityntäkyselyitä kantaverkkoon sähkön tuotannon osalta noin 400 GW, sähkön kulutuksen osalta noin 60 GW ja sähkövarastojen osalta noin 20 GW edestä.
• Fingrid ilmoitti nostavansa kantaverkkomaksujaan keskimäärin 8 % 1.1.2025 alkaen. Korotuksen taustalla ovat investoinnit kantaverkkoon ja sähköjärjestelmän hallinnan kustannusten kasvu.
• Katsauskaudella käyttövarmuus on säilynyt korkealla tasolla lyhytkestoisista häiriötilanteista, kasvaneista kytkentöjen määristä ja laajoista rakennustöistä huolimatta. Siirtovarmuutta ovat edellisestä huippuvuodesta laskeneet hieman muutama yksittäinen vikatilanne, kuten vanhan voimajohtopylvään kaatuminen Loimaalla, kiskovika sähköasemalla Joensuussa sekä vika sähkölinjassa Hämeenlinnan ja Kangasalan välillä. Rajasiirtoyhteyksien kapasiteetissa on ollut rajoitteita, kun EstLink 2 -yhteys oli vikaantumisen vuoksi pois käytöstä 26.1.2024-4.9.2024, ja Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisen yhteyden kapasiteettia ovat rajoittaneet kantaverkon huolto ja rakentaminen sekä Suomessa että Ruotsissa.
• Työturvallisuuden tapaturmataajuus 12 kuukauden tarkastelujaksolla oli 7 (7) kun vuoden 2024 tavoitteeksi on asetettu alle 5. Fingrid tavoittelee toiminnassaan nollaa tapaturmaa.
• Huoltovarmuuskriittisenä toimijana Fingrid osallistui syyskuun alussa Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoitukseen, jossa keskityttiin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen kyberturvallisuuden näkökulmasta. Harjoitustoiminta on yhtiölle tärkeä osa varautumista ja keino testata ohjeita ja toimintatapoja käytännössä.
• Fingrid julkaisi ennusteen talven 2024–25 sähkön riittävyydestä Suomessa. Tilanne näyttää vakaalta, mikäli merkittävät tuotantolaitosten vikaantumiset vältetään ja sähkön tuonti toimii normaalisti. Häiriötilanteissa ylimääräistä säätövaraa järjestelmässä ei juuri enää ole. Mikäli tuotanto ja tuonti eivät riittäisi kattamaan kulutusta, on riskinä joutua tehopulaan. Fingrid pitää tärkeänä työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa työryhmää sähkömarkkinoiden toimitusvarmuuden ja jouston edistämiseksi. Suomeen tarvitaan kustannustehokas kohdennettu kapasiteettimekanismi tukemaan sähkön riittävyyttä ja hillitsemään myös mahdollisia äärimmäisiä sähkön hintapiikkejä.
• Fingrid korotti 300 miljoonan euron vastuullisuustavoitteisiin sidotun valmiusluoton määrää 500 miljoonaan euroon. Valmiusluoton korotuksella Fingrid vahvistaa yhtiön pitkäaikaista maksuvalmiutta toiminnan laajentumisen sekä sähkön tuotannon sääriippuvuuden ja kantaverkon investointitarpeiden kasvaessa.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt 

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER teki 14.9.2022 päätöksen pitkän aikavälin hintasuojausmahdollisuuksista Suomen ja Ruotsin välillä. ACER velvoitti tekemässään päätöksessä Suomen ja Ruotsin siirtoverkonhaltijoita varmistamaan muiden suojaustuotteiden saatavuuden ja kehittämään tarvittavat järjestelyt suojaustuotteiden tarjoamiseksi. Fingrid valitti päätöksestä 14.11.2022 ACERin valituslautakuntaan. Lautakunta antoi ratkaisunsa valitukseen 24.10.2023 ja vahvisti siinä ACERin alkuperäisen päätöksen. Fingrid on toimittanut 22.12.2023 Energiavirastolle ehdotuksensa Suomen ja Ruotsin välisten hintasuojausmahdollisuuksien parantamisesta. Energiavirasto hyväksyi Fingridin ehdotuksen 18.6.2024. Energiavirasto on pyytänyt Fingridiä toimittamaan lisäselvityksen järjestelyn toteutuksesta 18.12.2024 mennessä sähkön tukkumarkkinoiden toiminnan tukemiseksi. Lisäselvitykseen ei liity erillistä hyväksymisprosessia.

Fingrid sai lunastusluvan Torna-Lautakarin neutraalipiirin johtoalueen leventämistä varten 27.10.2022. Lunastustoimituksen aloituskokouksessa 1.12.2022 lunastustoimikunta päätti, että lunastajalla on velvollisuus ottaa haltuun puusto lunastusluvan asettamien oikeuksien ja rajoitusten mukaisessa laajuudessa, ellei muuta sovita. Lunastustoimituksen loppukokous pidettiin 16.11.2023. Fingrid on valittanut Torna-Lautakarin puuston lunastusta koskevasta päätöksestä Varsinais-Suomen käräjäoikeuden maaoikeuteen 22.12.2023.

Fingrid Datahub Oy jätti 20.12.2023 Energiavirastolle muutoshakemuksen Fingrid Datahub Oy:n taloudellista sääntelyä koskevasta mallista valvontajaksolle 2024–2027 ja ehdotti samalla sääntelymallin kehittämistä edelleen.

Fingrid valitti 2.1.2024 markkinaoikeuteen Energiaviraston tasepalveluehtoja koskevasta päätöksestä. Valitus koskee pääasiassa päätöksessä esitettyä tasevastaavien vakuusmallia. Energiavirasto antoi marraskuussa 2023 päätöksen tasevastaavien ehdoista, jotka sisältävät vakuusvaateiden määräytymisperiaatteet. Energiaviraston päätös sisältää merkittäviä muutoksia nykyisiin vakuusehtoihin ja eriyttää Suomen vakuusmallin muissa Pohjoismaissa käytössä olevasta. Merkittävimmät muutokset koskevat vaadittavien vakuuksien merkittävää alentamista, tarpeita vastaavan lisävakuuden asettamisen poistamista ja mahdollisen vakuuskaton asettamista.

Fingrid on 29.1.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista menetelmistä kuudennelle 1.1.2024–31.12.2027 ja seitsemännelle 1.1.2028–31.12.2031 valvontajaksolle. Fingridin arvion mukaan päätös valvontamenetelmistä on merkittävä heikennys vuodenvaihteessa päättyneeseen sähkön kantaverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton valvontamenetelmään. Fingrid katsoo, että valvontamallia koskevan päätöksen valmistelussa vaikutusten arviointi on ollut puutteellista ja esitettyyn päätökseen liittyy edelleen tulkinnanvaraisia asioita. Fingridin tavoitteena on ratkaisu, joka mahdollistaisi kantaverkon kehittämisen myös jatkossa niin, että vihreän siirtymän satojen miljardien investoinnit Suomeen voivat toteutua suunnitellusti.

Fingrid on 15.2.2024 hakenut markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta OL3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) jätti 25.5.2022 Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Päätöksessään 11.1.2024 Energiavirasto toteaa Fingridin hoitaneen järjestelmävastaavan kehittämis-, liittämis- ja siirtovelvollisuutensa sähkömarkkinalain mukaisesti. Energiavirasto katsoo myös, että Fingridin liittymisehdoissa määritelty 1300 MW:n tehoraja on perusteltu eikä Fingrid ole rajoittanut Olkiluoto 3:n verkkoon pääsyä. Päätöksessään Energiavirasto katsoo kuitenkin, että Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja kuuluu lainsäädännön tarkoittamana siirtoverkonhaltijan erityisenä suojausjärjestelmänä Fingridin vastuulle sekä Fingridin rikkoneen komission asetuksen (EU) 2017/1485 sähkön siirtoverkon käyttöä koskevista suuntaviivoista artiklan 9 sekä lain sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (2013/590) 10 §:n 1 momentin mukaista velvollisuuttaan saattaa soveltamansa maksujen määräytymisperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi ennen niiden käyttöönottoa. Fingrid toimitti 30.4.2024 Energiaviraston velvoitteen mukaisesti maksujen määräytymisperusteet Energiavirastolle. Maksujen määräytymisperusteiden käsittely Energiavirastossa on kesken. Fingrid katsoo, että ainoastaan OL 3 varten tehtävä järjestelmäsuoja, joka mahdollistaa OL 3 käytön yli 1300 MW:n tehorajan, ei kuulu Fingridille määrätyn järjestelmävastuun piiriin. Fingrid myös katsoo, että em. perusteella järjestelmäsuojasta aiheutuvat kustannukset kuuluvat TVO:n vastuulle, ei suomalaisten sähkön käyttäjien korvattavaksi ja kantaverkkomaksuilla katettavaksi.

Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 27.2.2024 annetusta.

Lisätietoja:

Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja
+358 30 395 5235 tai +358 50 573 9053

Jukka Metsälä, talous- ja rahoitusjohtaja
+358 30 395 5213 tai + 358 40 563 3756

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti.
www.fingrid.fi