OP-Asuntoluottopankki Oyj
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2025
Pörssitiedote 28.10.2025 klo 10.00
OP-Asuntoluottopankki Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2025
OP-Asuntoluottopankki Oyj (OPA) on OP Pohjolan kiinnitysluottopankki ja sen rooli on yhdessä OP Yrityspankki Oyj:n kanssa vastata OP Pohjolan varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. OPA vastaa OP Pohjolan vakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja joukkovelkakirjalainoja. OP Ryhmä muutti nimensä OP Pohjolaksi 28.10.2025.
Taloudellinen asema
Syyskuun lopussa OPAn liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat olivat yhteensä 14 800 miljoonaa euroa (14 800)*. Kaikki joukkovelkakirjalainoista saadut varat on välitetty kokonaisuudessaan väliluottoina 60 osuuspankille.
OPAn 8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat kuuluvat Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alle perustettuun Euro Medium Term Covered Bond (Premium) -ohjelmaan (EMTCB). Vakuudet lisätään EMTCB-ohjelman katepooliin osuuspankkien taseista väliluottoprosessin mukaisesti uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskupäivänä.
Huhtikuussa OPA laski kansainvälisille pääomamarkkinoille liikkeeseen vuoden ensimmäisen katetun joukkovelkakirjalainansa. Kiinteäkorkoinen 1 miljardin euron kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina on viiden vuoden ja kolmen kuukauden mittainen ja se välitettiin kokonaisuudessaan väliluottoina 38 osuuspankille.
Liikkeeseenlaskujen ehdot löytyvät op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/issuers/op-mortgage-bank/emtcb-debt-programme-documentation
Syyskuussa erääntyi kiinteäkorkoinen kesäkuussa 2018 liikkeeseen laskettu 1 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyneet osuuspankkien väliluotot, yhteensä 1 miljardi euroa.
Liikevoitto oli 4,3 miljoonaa euroa (6,4). Yhtiön taloudellinen asema säilyi katsauskaudella vakaana.
* Suluissa on vertailuluku vuodelta 2024. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi–syyskuun 2024 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätöksen (31.12.2024) luku.
Yleiseen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudet
Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alla 11.10.2022 perustetun 25 miljardin EMTCB-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettuja eurooppalaisia katettuja joukkovelkakirjalainoja (premium) oli 7 250 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa syyskuun lopussa 8 052 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (151/2022) edellyttämän vähimmäismäärän.
Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) alla 12.11.2010 perustetun 20 miljardin Euro Medium Term Covered Note -ohjelman (EMTCN) puitteissa liikkeeseen laskettuja katettuja joukkovelkakirjalainoja oli 7 550 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa syyskuun lopussa 8 245 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (688/2010) edellyttämän vähimmäismäärän.
Vakavaraisuus
OPAn ydinvakavaraisuus (CET1) oli syyskuun lopussa 377,0 prosenttia (797,0). Suhdelukua laski operatiivisen riskin sääntelymuutoksesta johtuva kokonaisriskin kasvu. 1.1.2025 alkaen tuli voimaan EU:n vakavaraisuusasetuksen muutokset, jotka vaikuttivat erityisesti operatiivisen kokonaisriskin laskentaan. Vertailukauden luvut on laskettu 2024 voimassa olleen sääntelyn mukaisesti. Ydinpääoman minimivaade on 4,5 prosenttia ja kiinteä lisäpääomavaatimus on 2,5 prosenttia. Kokonaisvakavaraisuuden minimivaade on 8 prosenttia ja kiinteällä lisäpääomavaatimuksella lisättynä 10,5 prosenttia. OPA kattaa pääomavaateet kokonaisuudessaan ydinpääomalla (CET1), joten käytännössä ydinpääoman (CET1) vaatimus on 10,5 prosenttia. Tilikauden tuloksesta on vähennetty arvioitu voitonjako.
Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan käyttämällä luottoriskin standardimenetelmää.
Osana OP Pohjolaa OPA on Euroopan keskuspankin valvonnassa. OP Pohjola esittää vakavaraisuutta koskevat tiedot tilinpäätöstiedotteissa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa yhteenliittymälain mukaan. OP Pohjola julkistaa myös Pilari 3:n mukaiset vakavaraisuustiedot.
Omat varat ja vakavaraisuus
| tuhatta € | 30.9.2025 | 31.12.2024 |
| Oma pääoma | 368 068 | 368 122 |
| Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä | 368 068 | 368 122 |
| Suunniteltu voitonjako | -3 411 | -3 466 |
| Ydinpääoma (CET1) | 364 657 | 364 656 |
| Ensisijainen pääoma (T1) | 364 657 | 364 656 |
| Toissijainen pääoma (T2) | ||
| Omat varat yhteensä | 364 657 | 364 656 |
Kokonaisriski
| tuhatta € | 30.9.2025 | 31.12.2024 |
| Luotto- ja vastapuoliriski | 1 856 | 18 581 |
| Operatiivinen riski, standardimenetelmä | 94 841 | 26 636 |
| Muut riskit* | 39 | 538 |
| Kokonaisriski yhteensä | 96 736 | 45 755 |
* Muuten kattamattomat riskit.
Suhdeluvut
| Suhdeluvut, % | 30.9.2025 | 31.12.2024 |
| Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde | 377,0 | 797,0 |
| Tier1-vakavaraisuussuhde | 377,0 | 797,0 |
| Vakavaraisuussuhde | 377,0 | 797,0 |
Pääomavaatimus
| Pääomavaatimus, tuhatta € | 30.9.2025 | 31.12.2024 |
| Omat varat | 364 657 | 364 656 |
| Pääomavaatimus | 10 157 | 4 804 |
| Puskuri pääomavaatimuksiin | 354 499 | 359 852 |
Kriisinratkaisusta annetun lain mukaiset velat
Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskevan sääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Pohjolan kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB). SRB on vahvistanut OP Pohjolan kriisinratkaisustrategian, jossa kriisinratkaisutoimet kohdistettaisiin OP-yhteenliittymään ja kriisinratkaisutilanteessa muodostettavaan uuteen OP Pankkiin. Kriisinratkaisustrategian mukaan OPA jatkaisi toimintaansa uuden OP Pankin tytäryhtiönä.
SRB on asettanut OPAlle omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen MREL-vaateen (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL). Maaliskuusta 2025 alkaen MREL-vaade on 15,96 prosenttia kokonaisriskin määrästä ja 18,46 prosenttia kokonaisriskin määrästä sisältäen lisäpääomavaatimuksen ja 5,99 prosenttia vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden määrästä. Vaateeseen sisältyy 2,5 prosenttia lisäpääomavaatimusta (CBR, Combined Buffer Requirement).
OPAn puskuri MREL-vaateeseen oli 347 miljoonaa euroa, puskuri koostuu pelkästään omista varoista. OPA ylittää MREL-vaatimuksen selvästi. OPAn MREL-suhdeluku oli 377 prosenttia kokonaisriskin määrästä.
Yhteenliittymän keskinäinen vastuu
Laki talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010) mukaan yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP Osuuskunta), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä sekä sellaisista luottolaitoksista, rahoituslaitoksista ja palveluyrityksistä, joiden äänivallasta edellä mainitut yhdessä omistavat yli puolet. Yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OP Osuuskunnan jäsenluottolaitoksia olivat 30.9.2025 yhteensä 60 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP Vähittäisasiakkaat Oyj.
Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa.
Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälaissa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Lisäksi keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista.
Jäsenpankki on velvollinen suorittamaan keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenpankille tukitoimena taikka toisen jäsenpankin velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta jäsenpankilta. Jäsenpankilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalaissa tarkoitettu rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista.
Jäsenpankin vastuu määrästä, jonka keskusyhteisö on jonkin jäsenpankin puolesta tämän velkojalle suorittanut, jakautuu jäsenpankkien kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. OP Pohjolan vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.
Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen velkojilla on tuolloin voimassa olleen Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) 25 §:n mukaisesti oikeus saada OPAn selvitystilan tai konkurssin estämättä maksusuoritus koko joukkolainan laina-ajalta sitä koskevien sopimusehtojen mukaisesti vakuudeksi merkityistä varoista ennen muita saatavia. Sama ja yhtäläinen etuoikeus soveltuu myös joukkolainarekisteriin merkittyihin johdannaissopimuksiin ja kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin maksukyvyn turvaaviin luottoihin. Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärään sisältyvän kiinteistövakuudellisen luoton osalta katettujen joukkolainojen haltijoiden maksuetuoikeus rajoittuu luoton osuuteen, joka vastaa asuntoluottojen osalta 70 prosenttia luoton vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön joukkolainarekisteriin merkitystä arvosta liikkeeseenlaskijan selvitystilaan tai konkurssiin asettamishetkellä.
8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskettujen joukkolainojen sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla on 8.7.2022 voimaan tulleen Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) 20 §:n mukainen oikeus saada suoritus katepooliin sisältyvistä vakuuksista ennen OPAn tai väliluoton velallisena olevan osuuspankin muita velkojia. Sama etuoikeus on katettuihin joukkolainoihin liittyvien johdannaissopimusten sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla. Tämän etuoikeuden piiriin kuuluvat myös vakuuksille kertyvä korko, tuotto sekä niiden sijaan tullut omaisuus.
Katepoolin maksuvalmiusluottoon liittyvästä velkojan etuoikeudesta on säädetty katetuista joukkolainoista annetun lain 44 §:n 3 momentissa, jonka mukaan maksuvalmiusluoton velkojalla on oikeus saada maksu katepooliin sisältyvistä varoista sellaisten saatavien jälkeen, jotka perustuvat katepooliin sisältyvien vakuuksien kattamien katettujen joukkolainojen pääomiin ja korkoihin, katettuihin joukkolainoihin liittyviin johdannaissopimuksiin perustuviin velvoitteisiin tai näihin liittyviin hallinnointi- ja selvityskuluihin.
Vastuullisuus
OP Pohjola on raportoinut vastuullisuudestaan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) alaisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti vuodesta 2024 alkaen.
Vastuullisuus on integroitu kiinteästi OP Pohjolan liiketoimintaan ja strategiaan. OP Pohjolan toimintaa ohjaa vastuullisuusohjelma, joka rakentuu kolmen teeman ympärille: ilmasto ja ympäristö, ihmiset ja yhteisöt sekä hyvä hallintotapa. Vastuullisuusohjelmasta voi lukea lisää OP Pohjolan verkkosivulta (op.fi).
OP Pohjola on sitoutunut noudattamaan lakien ja määräysten lisäksi myös kansainvälisiä toimintaa ohjaavia sitoumuksia. OP Pohjola on sitoutunut noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta ihmisoikeuksista, työelämän oikeuksista, ympäristöperiaatteista ja korruption torjunnasta. OP Pohjola on allekirjoittanut perustajajäsenenä YK:n ympäristöohjelman Finance Initiativen (UNEP FI) vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet. Lisäksi OP Pohjola on sitoutunut noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita sekä YK:n kestävän vakuuttamisen periaatteita.
OP Pohjolan luonnon monimuotoisuustiekartta sisältää toimenpiteet, joilla OP Pohjola edistää luonnon monimuotoisuutta. OP Pohjolan tavoitteena on kasvattaa luontopositiivista kädenjälkeään vuoteen 2030 mennessä. Luontopositiivisuudella tarkoitetaan sitä, että OP Pohjolan toiminnalla on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon.
OP Pohjola on laatinut ihmisoikeussitoumuksen ja ihmisoikeuspolitiikan. OP Pohjola kunnioittaa kaikkia tunnustettuja ihmisoikeuksia, ja ihmisoikeussitoumus sisältää vaatimukset ja odotukset, joita OP Pohjola on asettanut itselleen ja arvoketjujensa toimijoille. OP Pohjola on sitoutunut tekemään korjaavia toimenpiteitä, mikäli sen toiminta aiheuttaa haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.
OPA on laskenut liikkeeseen Suomen ensimmäiset vihreät katetut joukkovelkakirjalainat maaliskuussa 2021 sekä huhtikuussa 2022. Joukkovelkakirjalainojen varoja on kohdistettu OPAn Green Covered Bond -viitekehyksen mukaisesti asuntoluottoihin, joiden vakuuksina on energiatehokkaita asuinrakennuksia.
Vuosittain julkaistava Green Covered Bond -raportti vihreiden katettujen joukkovelkakirjalainojen allokaatiosta ja vaikuttavuudesta löytyy op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/green-bonds/green-covered-bonds. Vuonna 2024 vihreille katetuille joukkovelkakirjalainoille kohdistetut ympäristövaikutukset olivat 58 000 megawattituntia vältettyä energiankäyttöä vuodessa ja 5 500 tonnia vältettyjä CO2-ekvivalenttipäästöjä vuodessa.
Henkilöstö
OPAn palveluksessa oli katsauskauden lopussa kuusi henkilöä. OPA on digitalisoinut toimintaansa ja ostaa kaikki keskeiset tukipalvelut OP Osuuskunnalta ja sen tytäryhtiöiltä, mikä vähentää OPAn oman henkilöstön tarvetta.
Hallinto
Hallituksen kokoonpano on seuraava:
| Puheenjohtaja | Mikko Timonen | Talous- ja rahoitusjohtaja, OP Osuuskunta |
| Jäsenet | Satu Nurmi | Johtaja, Pk-Yritysasiakasrahoitus, OP Vähittäisasiakkaat Oyj |
| Mari Heikkilä | Johtaja, Group Treasury & ALM, OP Yrityspankki Oyj |
OPAn toimitusjohtajana toimii Sanna Eriksson ja toimitusjohtajan sijaisena OPAn Senior Covered Bonds Manager Tuomas Ruotsalainen.
Riskiprofiili
OPAlla on vahva vakavaraisuus, pääomapuskurit sekä riskinkantokyky.
OPAn merkittävimmät riskit liittyvät vakuuksien laatuun ja taseen rakenteellisiin likviditeetti- ja korkoriskeihin, joille on asetettu rajoitteet pankkitoiminnan riskipolitiikassa. OPAn keskeiset luottoriskimittarit osoittavat luottoriskitilanteen olevan vakaa. OPA on suojannut korkoriskiään koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu väliluottojen korot ja liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot samaan korkoperustaan. Kaikki johdannaissopimukset on solmittu suojaustarkoituksessa, niihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa ja niiden vastapuolena on OP Yrityspankki Oyj. OPAn korkoriskiasema on hallittu, ja se on ollut asetetun limiitin puitteissa.
OP Pohjolan maksuvalmiuden hoito on keskitetty OP Yrityspankkiin, ja tästä syystä myös OPA voi hyödyntää OP Pohjolan maksuvalmiusreservejä. OP Pohjolan maksuvalmiuden tunnusluku (LCR) oli katsauskauden lopussa 193 prosenttia ja pysyvän rahoituksen tunnusluku (NSFR) oli 131 prosenttia. OPAn kassavirtoja seurataan päivittäin maksuvalmiuden varmistamiseksi ja rakenteellista rahoitusriskiasemaa seurataan säännöllisesti osana yhtiön vakavaraisuuden hallintaprosessia.
OPAn riskiasemaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon koko OP Pohjolan riskiasema, joka perustuu kaikkien jäsenluottolaitosten keskinäiseen vastuuseen. Jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja kaikkien jäsenpankkien tulee osallistua yhteenliittymälain mukaisiin tukitoimiin toistensa vakavaraisuuden tukemiseksi.
OP Pohjola analysoi toimintaympäristöä osana jatkuvaa riskienarviointiaan ja strategiaprosessiaan. OP Pohjolan strategiaan vaikuttavat megatrendit ja maailmankuvat edustavat OP Pohjolan ja sen asiakkaiden arkeen, olosuhteisiin ja tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia. Tällä hetkellä toimintaympäristöä erityisesti muovaaviksi globaaleiksi tekijöiksi on tunnistettu muun muassa geo- ja kauppapolitiikka, ilmasto, luontokato sekä tieteelliset ja teknologiset innovaatiot. Suomessa korostuvat näiden lisäksi demografinen ja alueellinen kehitys ja julkisen velan kasvu. Asiakkaiden neuvonnalla ja heille mitoitetuilla palveluilla OP Pohjola edistää asiakkaidensa kestävää taloudellista menestystä ja turvallisuutta sekä hallitsee omaa riskiprofiiliaan pidemmällä aikavälillä. Datan hyödyntäminen on OP Pohjolan toiminnan keskeinen lähtökohta, koska asiakkaiden neuvonta, palvelujen mitoitus ja riskiperusteinen hinnoittelu sekä sopimusten elinkaaren aikainen hallinta perustuvat oikeaan ja kattavaan tietoon asiakkaasta. Myös johtamisessa tarvittava raportointi perustuu oikeaan ja kattavaan tietoon.
Katsauskauden keskeiset tapahtumat
Huhtikuussa OPA laski kansainvälisille pääomamarkkinoille liikkeeseen vuoden ensimmäisen katetun joukkovelkakirjalainansa. Kiinteäkorkoinen 1 miljardin euron kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina on viiden vuoden ja kolmen kuukauden mittainen ja se välitettiin kokonaisuudessaan väliluottoina 38 osuuspankille.
Liikkeeseenlaskujen ehdot löytyvät op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/issuers/op-mortgage-bank/emtcb-debt-programme-documentation
Syyskuussa erääntyi kiinteäkorkoinen kesäkuussa 2018 liikkeeseen laskettu 1 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyneet osuuspankkien väliluotot, yhteensä 1 miljardi euroa.
Näkymät
Luottamus talouteen on kohentunut kauppapoliittisen epävarmuuden vähennyttyä. Korkeammat tullit heijastuvat kuitenkin kielteisesti talouden näkymiin lähitulevaisuudessa. Geopoliittisten kriisien laajeneminen tai kaupan esteiden lisääntyminen voivat vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin sekä OP Pohjolan ja sen asiakkaiden taloudelliseen toimintaympäristöön.
Arvio vuoden 2025 tuloksen kehityksestä annetaan ainoastaan OP Pohjolan osalta OP Pohjolan tilinpäätöstiedotteessa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa.
OPAn vakavaraisuuden arvioidaan pysyvän vahvana ja riskiaseman vakaana. Tämä mahdollistaa uusien kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun.
Taloudellinen informaatio
Vuoden 2025 raporttien julkaisuajankohdat:
| Tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2025 | 11.2.2026 |
| OP-Asuntoluottopankki Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2025 | Viikko 11 |
| Selvitys OP-Asuntoluottopankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025 | Viikko 11 |
Vuoden 2026 taloudellisten raporttien julkaisuajankohdat:
| Osavuosikatsaus 1.1.−31.3.2026 | 6.5.2026 |
| Puolivuosikatsaus 1.1.−30.6.2026 | 23.7.2026 |
| Osavuosikatsaus 1.1.−30.9.2026 | 27.10.2026 |
Helsingissä 28.10.2025
OP-Asuntoluottopankki Oyj
Hallitus
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Sanna Eriksson, puh. +358 10 252 2517
JAKELU:
LSE London Stock Exchange
Euronext Dublin (Irish Stock Exchange)
Kansallinen tiedotevarasto (Officially Appointed Mechanism, OAM)
Keskeiset tiedotusvälineet
op.fi
